Uudet tasoristeykset

339-DF · 16 Huhtikuu 2012

Rataverkon tasoristeyksiä poistetaan tasaista tahtia joko teitä sulkemalla tai kaiketi pääsääntöisesti ali- ja ylikulkuja rakentamalla. Mutta syntyykö myös uusia tasoristeyksiä vielä, vai onko sellaisten perustaminen peräti kiellettyä?

Miten on esimerkiksi Talvivaaran kaivosradan laita, tuliko tälle uudelle radalle yhtään tasoristeyksiä? Onko vanhoille radoille avattu lainkaan tasoristeyksiä viime vuosina esim. maankäytön muuttuessa?

Riippuuko tasoristeysten perustaminen esim. radan nopeudesta, eli jos radalla on alhainen nopeusrajoitus, niin voiko silloin avata uusiakin tasoristeyksiä?

mv · 16 Huhtikuu 2012

Muihin kysymyksiin en osaa vastata, mutta Talvivaaran radalta näyttäisi löytyvän 8 tasoristeystä:

http://www.tasoristeys.fi/index.pht...Talvivaara&year=&resultsPerPage=10&submit=Hae

339-DF · 16 Huhtikuu 2012

Kiitos. Tuo oikeastaan on jo riittävä vastaus kysymyksiini. Eli ihan uusillekin radoille voidaan rakentaa tasoristeyksiä, jos olosuhteet sen sallivat. Eli kaiketi aika hiljainen autotie ja tuskin radallakaan kovin lujaa päästellään.

Tämä kuva http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=93686 taitaa esitellä tasoristeyksen minimivaatimukset: tasoristeysmerkki ja siinä se. Ajolanka on muuten melko matalalla, ihan "raitiotietasolla".

mv · 16 Huhtikuu 2012

Tuo on vielä jopa Liik enne vir aston ylläpitämä palvelu. Tasoristeyshaku-puolella on teknistä tietoa (mm tien ja radan nopeudet), raporttipuolella on nuo kuvat.

tlajunen · 16 Huhtikuu 2012

339-DF sanoi:
Ajolanka on muuten melko matalalla, ihan "raitiotietasolla".

Ajolangan korkeus on normaalisti reilun 6 metriä. Tuo 4,5 m on suurin sallittu alituskorkeus, joka sisältää turva- ja muut marginaalit.

Piirka · 16 Huhtikuu 2012

339-DF sanoi:
Tämä kuva http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=93686 taitaa esitellä tasoristeyksen minimivaatimukset: tasoristeysmerkki ja siinä se. Ajolanka on muuten melko matalalla, ihan "raitiotietasolla".

Tuo "suurin sallittu korkeus 4,5 m" on aivan yleinen merkintä sähköistettyjen ratojen tasoristeyksissä. Ajolangan etäisyys maasta lienee niissä tavanomaisella korkeudella. Eiköhän merkintä ole muistutus niille kuljettajille (joilla alzheimer tuuppaa kyläilemään) jotta nämä esim. muistavat laskea kauhakuormaajan kauhaosan ala-asentoon.

Mutta miksi tässä tasoristeyksessä maksimikorkeus on 4,6 m, vaikka rataosa on sähköistämätön?

339-DF · 16 Huhtikuu 2012

Piirka sanoi:
Tuo "suurin sallittu korkeus 4,5 m" on aivan yleinen merkintä sähköistettyjen ratojen tasoristeyksissä. Ajolangan etäisyys maasta lienee niissä tavanomaisella korkeudella.

Njoo, ei vara venettä kaada.

Piirka sanoi:
Mutta miksi tässä tasoristeyksessä maksimikorkeus on 4,6 m, vaikka rataosa on sähköistämätön?

Aika outo.

Stop-merkkiä ei muuten tässä ole. Onkohan nuo Talvivaaran tasoristeys+stop-yhdistelmät uusi keksintö? Ei välttämättä olisi huono käytäntö ollenkaan, että puomittomassa tasoristeyksessä olisi aina stop-merkit.

juhanahi · 16 Huhtikuu 2012

Piirka sanoi:
Mutta miksi tässä tasoristeyksessä maksimikorkeus on 4,6 m, vaikka rataosa on sähköistämätön?

Muistaakseni tuo porttiviritys on jonkinsortin kokeilu tasoristeyksen havaittavuuden parantamiseksi. Suurin sallittu korkeus kertoo siis yksinkertaisesti sen, kuinka korkea erikoiskuljetus voi koristellusta tasoristeyksestä ajaa ilman, että yläpuomi lähtee mukaan

TEP70 · 18 Huhtikuu 2012

339-DF sanoi:
Rataverkon tasoristeyksiä poistetaan tasaista tahtia joko teitä sulkemalla tai kaiketi pääsääntöisesti ali- ja ylikulkuja rakentamalla. Mutta syntyykö myös uusia tasoristeyksiä vielä, vai onko sellaisten perustaminen peräti kiellettyä?

Asiaa säätelee ratalaki ja siinä 17 §. Lakitekstissä on hiukan ongelmallista maininta runkoverkosta, jota ei ole poliittisesti saatu määriteltyä.

339-DF sanoi:
Miten on esimerkiksi Talvivaaran kaivosradan laita, tuliko tälle uudelle radalle yhtään tasoristeyksiä? Onko vanhoille radoille avattu lainkaan tasoristeyksiä viime vuosina esim. maankäytön muuttuessa?

Talvivaaran radalla on kahdeksan tasoristeystä, kuten muissa viesteissä jo todettiinkin. Talvivaaran ratahan rakennettiin yksityisraiteena kaivosyhtiön toimesta ja se on lunastettu viime vuonna osaksi valtion rataverkkoa.

Äänekoski-Haapajärvi-rataosalle on viime aikoina rakennettu pari uutta tasoristeystä. Muualla uusia tasoristeyksiä on rakennettu vain vanhoja tasoristeyksiä poistettaessa, kun on esimerkiksi korvattu useita vanhoja huonoja tasoristeyksiä yhdellä uudella kunnollisella. Jokunen uusi tasoristeys on rakennettu vähäliikenteisille sivuraiteille.

339-DF sanoi:
Riippuuko tasoristeysten perustaminen esim. radan nopeudesta, eli jos radalla on alhainen nopeusrajoitus, niin voiko silloin avata uusiakin tasoristeyksiä?

Uusia tasoristeyksiä on mahdollista perustaa ratalain mukaan "muun rataverkon kuin runkoverkon vähäliikenteiselle osalle". Näillä nopeusrajoituksetkin ovat melko alhaisia.

Niille rataosille, joilta on jo aikaisemmin poistettu kaikki tasoristeykset, ei luonnollisesti sallita uusia tasoristeyksiä millään perusteilla. Sama koskee rataosia, joilla on vielä tasoristeyksiä, mutta joilta ne tulevat kaikki poistumaan, esimerkiksi Seinäjoki-Oulu, Kouvola-Kuopio ja Luumäki-Joensuu.

Clepe · 19 Huhtikuu 2012

339-DF sanoi:
Riippuuko tasoristeysten perustaminen esim. radan nopeudesta, eli jos radalla on alhainen nopeusrajoitus, niin voiko silloin avata uusiakin tasoristeyksiä?

RATO:n mukaan radan paikallinen nopeusrajoitus tulee olla enintään 140km/h tasoristeyksen kohdalla. Paikoissa jossa geometria sallii nopeamman liikkumisen pyritään ehdottomasti pois tasoristeyksistä.

Antero Alku · 23 Tammikuu 2013

Luvattomat radanylitykset, väitöstilaisuus perjantaina

Vaikka ei ole uusia eikä vanhoja tasoristeyksiä, rata ylitetään usein siellä, missä se eteen sattuu. Radalla kulku on kiellettyä, joten radan ylittäminenkin on kiellettyä muualla kuin tasoristeyksen kohdalla.

Luvattomissa ylityksissä tapahtuneet onnettomuudet eivät ole vähentyneet. Miten asia on ja mitä luvattomille radanylityksille voi tehdä. Otaniemessä on aiheesta väitöstilaisuus perjantaina klo 12:00 alkean rakennusosaston salissa R1, osoite Rakentajanaukio 4. Aiheesta väittelee tohtoriksi DI Anne Silla. Linkki tiedotteeseen: http://eng.aalto.fi/fi/current/events/sillavaitos/

Väitöstilaisuudet ovat julkisia tilaisuuksia, joihin kuka hyvänsä on tervetullut. Väitöstilaisuuden ohjelmassa ensin väittelijä esittelee työnsä ja sen jälkeen väitöskirjan tarkastaja eli vastaväittäjä esittää väittelijälle kiperiä kysymyksiä. Tarkoitus on varmistaa, että väittelijä on asiastaan perillä ja oikeassa siinä, mitä väittää. Tämän jälkeen on yleisöllä tilaisuus esittää kysymyksiä väittelijälle, ja lopuksi kysytään julkisesti, onko kenelläkään mitään huomautettavaa siitä, että väittelijän työ hyväksytään ja väittelijälle myönnetään tohtorin arvo.

Antero