Uutta liikennettä Kemistä Haaparannalle

Wänskä sanoi:
Hänen tulkintansa mukaan pitkään kommunistikaupunkina tunnetussa Kemissä yrittäjäksi ryhtymistä on katsottu kieroon ja yrittäjiin suhtauduttu kuin rikollisiin. Näin ollen minkäänlaista luovaa ja vireää yritystoimintaa ei ole päässyt syntymään. Tämä lienee yksi suurimmista syistä siihen, miksi Rovaniemi on kasvanut merkityksessään huomattavasti Kemiä suuremmaksi, vaikka Kemillä olisi tähän ollut suurempi potentiaali sijainnin ja raskaan teollisuuden vuoksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo kuulostaa kovin samanlaiselta, kuin mitä Porissa on tapahtunut. Kaupungissa on aina luotettu raskaan teollisuuden vetovoimaan. Tarjoukset yliopistosta on torjuttu, koska se voisi heilutella kaupungin valtasuhteita SDP:lle epäsuosiollisiksi. Kulttuuria on myöskin pidetty epäduunarillisena harrastuksena, eikä siihen ole pahemmin satsattu. Lopputuloksena raskaan teollisuuden hiivuttua viimeistään 1990-luvun lamassa, työttömyysaste oli lähempänä 25 %:a ja kaupunki oli yllätetty housut kintuissa ilman mitään vaihtoehtoista selviytymiskeinoa. Raskaan teollisuuden läsnäolo aiheuttaa selvästi sitä, että ihmiset passivoituvat ja ajattelevat, että tehdas hoitaa kaikki tarpeet. Yksilöllisyys ja yritteliäisyys häviävät, koska tehdas kyllä pitää huolen koko kylästä.

Etelä-Karjalassa on tästä eräs esimerkki, vertailukohtina pienet Parikkala ja Rautjärvi. Simpeleen paperitehdas on pitkään pitänyt koko kuntaa pystyssä ja passivoittanut ihmisiä. Parikkalassa ei ole ollut tällaista varmaa toimeentuloa tarjoavaa isoa laitosta, joten alusta lähtien on jo pitänyt itse alkaa kehitellä joitain keinoja selviytymiseksi. Nyt kun paperiteollisuutta on jo pitkään ajettu alas, niin Parikkalan asukkaiden tilanne on selvästi parempi, koska ilmapiiri on ehtinyt kehittyä omaa yritteliäisyyttä kannustavaksi ja yhteinen selviytymishenki vahvemmaksi. Simpeleellä on vielä paljon kehittymistä tässä asiassa.

Mahtaneeko sama tilanne olla muissakin raskaan teollisuuden kaupungeissa, ei ole tarvetta ollut muuta toimeentuloa kehitellä, joten ollaan ajauduttu tehtaan varaan. Kun tehdas loppuu, kaikki loppuu. Tampere on ollut piristävä poikkeus, vanhasta tehdaskaupungista on kuoriutunut Suomen toiseksi menestyvin kasvukeskus. Turulla ei ole ollut yhtä paljon onnea matkassa, toistaiseksi.

Wänskä sanoi:
Tornio-Haaparanta on julistanut tähtäävänsä Pohjoiskalotin keskukseksi vuoteen 2020 mennessä. Kehitystä siellä ainakin tapahtuu, tosin joku vuosi sitten haaparantalaisilla ja torniolaisilla nuorilla oli tapana kokoontua Tornionjoen ylittävälle rautatiesillalla tappelemaan mm. rautatangoin varustautuneena...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa nyt ei ole mitään uutta, Helsingissä ja varmasti kaikkialla muuallakin on ollut vastaavanlaisia painiotteluita eri asuinalueiden nuorten kesken perjantai-iltaisin :D
 
Viimeksi muokattu:
Mikä muuten on tarkalleen matka Kemistä Haaparannalle rautateitse? Näin näppituntumalta veikkaisin että se on vain 30-35 kilometriä, joten eikös tuota olisi mahdollisuus liikennöidä tunnin välein yhdellä Dm12-yksiköllä? Sahatkoon siinä edestakaisin. Alhaisilla kalustokustannuksilla saataisiin korkea palvelutaso, lähdöt aina tasatunnein ja samalla minuuttilukemalla vuorokaudesta riippumatta. Liikennettä voisi olla maanantaista lauantaihin 6-24 ja sunnuntaisin 9-24. Perjantaisin ja lauantaisin liikenne voisi jatkua vaikka kolmeen. Yksi vankka muodostaisi näin ollen luotettavan rungon Kemin-Tornion-Haaparannan sisäiselle liikenteelle. Radan varteen Kemin ja Tornion väliin voitaisiin kaavoittaa uusia asuinalueita.
 
Wänskä sanoi:
Mikä muuten on tarkalleen matka Kemistä Haaparannalle rautateitse? Näin näppituntumalta veikkaisin että se on vain 30-35 kilometriä, joten eikös tuota olisi mahdollisuus liikennöidä tunnin välein yhdellä Dm12-yksiköllä? Sahatkoon siinä edestakaisin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kolaribaanan peruskorjauksen jälkeen tuo voi hyvinkin olla mahdollista, mutta teke kyllä tiukkaa kierrosaikojen kannalta. JKV ei saa pidentää kääntöaikaa turhaan.
 
kemkim sanoi:
Kulttuuria on myöskin pidetty epäduunarillisena harrastuksena, eikä siihen ole pahemmin satsattu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomessa kerrotaan olleen kaksi kaupunginteatteria, joiden vuotuinen katsojamäärä on ollut suurempi kuin sijaintikaupungin asukasluku: Kemi ja Seinäjoki. Kun jälkimmäiseen on äskettäin liitetty naapurikuntia, niin jäljellä lienee vain Kemi.

OT: Kemin Kaupunginteatterissa esitetään tänä keväänä mm. Havukka-ahon ajattelijaa. Viisaustieteilijä Konsta Pylkkästä esittää näyttelijä Timo Pylkkänen.
Näytelmän lopulla nähdään puurakenteinen kulissi-makuuvaunu Kontiomäen asemalla. Mitähän Konsta Pylkkänen sanoisi siitä, että Kontiomäeltä ei pääse enää makuuvaunuun?

Lisätietoja:http://www.kemi.fi/teatteri/index.html
 
SlaverioT sanoi:
Kemi-Oulu väli on 105km. Jos ajatellaan keskinopeuden optimistisesti olevan 80km/h olisi matka-aika noin 1h 20min. Ja kun tämän lisäksi otetaan huomioon Oulun yhdyskuntarakenteen hajanaisuus pitää Oulussa varata aikaa myös liityntään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taajamajuna tietysti pysähtyisi Oulussa ainakin Tuirassa ja Teknologiakylässä.
 
Wänskä sanoi:
Hänen tulkintansa mukaan pitkään kommunistikaupunkina tunnetussa Kemissä yrittäjäksi ryhtymistä on katsottu kieroon ja yrittäjiin suhtauduttu kuin rikollisiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kemissä kerrotaan olleen huoltamoyrittäjä kaupunginvaltuutettuna SKDL:n ryhmässä. Öljy-yhtiö taisi tosin olla Teboil?
 
Wänskä sanoi:
Paitsi, että Kemistä pääsisi sujuvasti Haaparannalle ja Iistä ja Kuivaniemestä Ouluun, olisi mahdollista matkustaa vaikkapa Simosta Tornioon tai Olhavasta Kemiin. Haaparanta-Tornio-Kemi -kolmoiskaupungin ja Oulun seudun väliin jäävistät radanvarsitaajamista (Ii, Olhava, Kuivaniemi, Simo) olisi toimivat yhteydet molempiin suuntiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei taitaisi taajamajunakaan pysähtyä Olhavassa, koska asukasmäärä on pudonnut alle kahdensadan, jota taajaman määritelmä edellyttää.
 
kemkim sanoi:
Minulla on Torniosta selvempi kuva kehittyvänä alueena, kun taas Kemi vaikuttaa paikalleen jämähtäneeltä, kuihtuvalta kaupungilta. Tässä ei pienin syy ole se, että Torniossa kehitellään aktiivisesti uusia ideoita kaupungin kehittämiseksi, kun taas Kemissä kehittymisinto vaikuttaisi olevan vähäisempää, ei sieltä ainakaan ole mitään sen suuntaista kuulunut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Torniossa kerrotaan olevan uuden Rajalla - På Gränsen -kauppakeskuksen avaamisen seurauksena perinteisessä keskustassa kymmeniä tyhjiä liiketiloja. Kehitystäkö?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös