Välipalavaunun etukilpi

Kun taas väliosa melko huonosti tunnettu. Jos se olisi paremmin tunnettu, tarvetta symbolille ei oikeastaan olisi, koska jokainen asian tunteva tietäisi kyllä, miten ratikasta helposti muutenkin havaitaan, että se on väliosallinen.
Mutta ongelma on juuri se, ettei vaunusta sen lähestyessä pysäkkiä näe, onko siinä välipala vai ei. Yleisö ei muista numeroista ulkoa, että kas, nyt erotan keltaisen vaununnumeron, joka kuuluu sarjaan ”välipalalla varustetut vaunut”.

Vario on erivärinen ja -näköinen vaunu, joten siitä tietää, että se on matalalattiavaunu. Mannet ovat myös eri näköisiä, joten niistä tietää, ettei ole matala – vaikka parissa onkin matala välipala.

Kun on vaikea tehdä symbolia tuntemattomasta asiasta, niin silloin on yhden tekevää, mikä symboliksi valitaan. Entäpä jos asia käännettäisiinkin toisin päin? Varustetaan ilman välipalaa olevat vaunut porrassymbolilla. Esimerkiksi pari askelmaa ja liikennemerkeistä tuttu ihmishahmo nousemassa portaille.

Kaikkien ei tarvitse koskaan oppia tuntemaan tätä symbolia, sillä suurimmalle osalle matkustajia on yhden tekevää, onko vaunu matala vai ei. Ne, joille asia on tärkeä, oppivat symbolit. Korkealattiaiset vaunut jäävät vähemmistöön, joten on oikein merkitä ne poikkeaviksi, ei valtavirtaa. Onhan bussipuolellakin jo tehty näin. Aikatauluissa on poikkeusmerkintä, jos bussi ei ole matalalattiainen.

Antero
 
Miksei samanlainen systeemi kävisi kuin busseissa oli matalalattiabussien tehdessä tuloaan? Eli matalavaunuissa samanlainen symboli että pyörätuolilla pääsee ja korkealattiavaunuissa tikku-ukko kävelemässä portaita.
 
Miksei samanlainen systeemi kävisi kuin busseissa oli matalalattiabussien tehdessä tuloaan? Eli matalavaunuissa samanlainen symboli että pyörätuolilla pääsee ja korkealattiavaunuissa tikku-ukko kävelemässä portaita.

Kannatan, mutta ehkä ei ole tarpeen merkitä kaikkia nivelvaunuja, vaan merkitään vain väliosaisten porrasoville tuo portaita kävelevä ukko sekä lastenvaunujen kuva ja nuoli, joka osoittaa väliosan suuntaan. Ihan etu- ja takaoville kaksi nuolta. Mahdollisesti myös portaita kävelevän ukko nuolella ylöspäin. Tai jos vastustus lastenvaunuja kohtaan on kovin suurta, vaihdetaan se tasaisella pinnalla käveleväksi ukoksi.

---------- Viesti lisätty kello 8:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:42 ----------

Mutta ongelma on juuri se, ettei vaunusta sen lähestyessä pysäkkiä näe, onko siinä välipala vai ei. Yleisö ei muista numeroista ulkoa, että kas, nyt erotan keltaisen vaununnumeron, joka kuuluu sarjaan ”välipalalla varustetut vaunut”.

En minäkään niitä numeroista ulkoa muista; en ole koskaan opetellut, ja turhaa se olisi, kun niitä tulee koko ajan lisää. Mutta ei minusta silti ole mitenkään vaikeata vilkaista kylkeä ja huomata, että siellähän se väliosa on. Harvoin vaunu sellaisesta kulmasta lähestyy, että olisi täysin mahdotonta huomata, minkänäköinen kylki sillä on.

Mutta jos tuota keulaan merkitsemistä pidetään silti erityisen tärkeänä, voisi väliosat merkitä tuota suoraa pintaa kävelevällä ukolla. Kun symbolin funktio selitetään auki itse ovilla niillä portaita kävelevillä ukoilla, aukenee sen merkitys melko nopeasti.

---------- Viesti lisätty kello 8:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:47 ----------

Värityksestä vielä: Minusta ei edelleenkään ole erityisen järkevää merkitä tuota matalalattiaisuutta musta-keltaisella symbolilla. Liikennemerkkien värikieli on iskostanut ajatuksen, että musta-keltaisella merkitään vaaraa ja rajoituksia, kun taas sini-valkoisella keinoja ja mahdollisuuksia. Varsinkin kun HSL:n värikieli muutenkaan ei sisällä musta-keltaisen käyttöä. Eikä kyllä HKL:nkään erityisesti, joskin katson tilaajavärityksen tässäkin tärkeämmäksi.
 
Entäpä jos asia käännettäisiinkin toisin päin? Varustetaan ilman välipalaa olevat vaunut porrassymbolilla. Esimerkiksi pari askelmaa ja liikennemerkeistä tuttu ihmishahmo nousemassa portaille.

Tämä taitaa olla fiksuinta. Portaat on kuitenkin suht helppo esittää.

Miksei samanlainen systeemi kävisi kuin busseissa oli matalalattiabussien tehdessä tuloaan? Eli matalavaunuissa samanlainen symboli että pyörätuolilla pääsee ja korkealattiavaunuissa tikku-ukko kävelemässä portaita.

Tähän osavastauksena ensin tämä:

Jaa niin miksi ei saisi olla lastenvaunuja eikä pyörätuolia? No, pikkulinnut lauloivat, että HKL:llä olisi sellainen toive.

Mä muistan hämärästi jonkun sinivalkoisen porrassymbolin bussien keuloissa. Se voisi kyllä olla toimivin idea, ja symbolikin on valmiina. Onko jollakulla kuvaa siitä?

Eli voisi ajatella korkeiden vaunujen merkitsemistä tällä, ja matalat jäävät sitten default-vaunuina merkitsemättä.

En ole varma, ratkeaako tämän symbolin ongelma taiteellisella parannuksella. On hyvin vaikeaa ymmärtää, mitä tuolla tarkoitetaan. Symbolin tulisi esittää jotain funktionaalisuutta, mutta raitiovaunujen matalalattiainen väliosa itsessään ei symboloi esteettömyyttä kovin hyvin, koska on vain yksi melko harvinainen ratkaisutapa esittää se. Siksi vaikka symboli pystyisi esittämään väliosaa paremmin, ei se vielä kerro kovin hyvin, mitä funktionaalisuutta symbolilla halutaan ilmoittaa. Esimerkiksi bussipysäkin merkitseminen bussin kuvalla onnistuu paremmin, koska bussi on melko universaalisti tunnettu asia ja sen funktionaalisuus tiedossa. Kun taas väliosa melko huonosti tunnettu.

Niin, kuten ehdotuksessani totesin, niin se on aika samantekevää, mitä siinä kyltissä loppujen lopuksi on, kunhan sen välittämää tietoa tarvitsevat oppivat sen, että kyltti itsessään merkitsee välipalaa. Eli tiivistetysti: kyllä, symboliarvo on huono, mutta se ei haittaa.

Symbolissa tulisi siis mieluummin esittää, miten sitä käytetään. Yksi ratkaisumalli, joka tulee mieleen, on kepin kanssa kulkeva henkilö kulkemassa väliosan ovesta sisään.

Ehdotus kepin kanssa kulkijasta menossa sisään välipalan ovesta voisi kyllä tuottaa havainnollisen kilven, mutta kun sitä katsoo sadan metrin päästä, niin se kaatuu taas siihen, että kyltissä on liikaa räpellystä sen kokoon nähden.

Jos se olisi paremmin tunnettu, tarvetta symbolille ei oikeastaan olisi, koska jokainen asian tunteva tietäisi kyllä, miten ratikasta helposti muutenkin havaitaan, että se on väliosallinen.

Kannatan, mutta ehkä ei ole tarpeen merkitä kaikkia nivelvaunuja, vaan merkitään vain väliosaisten porrasoville tuo portaita kävelevä ukko sekä lastenvaunujen kuva ja nuoli, joka osoittaa väliosan suuntaan. Ihan etu- ja takaoville kaksi nuolta. Mahdollisesti myös portaita kävelevän ukko nuolella ylöspäin. Tai jos vastustus lastenvaunuja kohtaan on kovin suurta, vaihdetaan se tasaisella pinnalla käveleväksi ukoksi.

En minäkään niitä numeroista ulkoa muista; en ole koskaan opetellut, ja turhaa se olisi, kun niitä tulee koko ajan lisää. Mutta ei minusta silti ole mitenkään vaikeata vilkaista kylkeä ja huomata, että siellähän se väliosa on. Harvoin vaunu sellaisesta kulmasta lähestyy, että olisi täysin mahdotonta huomata, minkänäköinen kylki sillä on.

Sinulla on tässä nyt koko pointti vähän hukassa. Alkuperäinen kuljettajan tekemä aloite, jonka pohjalta HKL tuotti sen vaunun 110 keulakyltin, perustui siihen, että pysäkillä odottava matkustaja tunnistaa kaukaa pysäkille saapuvan välipalavaunun, jotta hän osaa siirtyä pysäkillä (lastenvaunuineen) sopivaan kohtaan. Ettei tarvitse viime hetkellä ryntäillä ahtaalla pysäkillä ees taas vaunujen kanssa tai välipalasta huolimatta nostaa niitä kakkosovista sisään.

Siksi symbolin pitää olla keulassa eikä se auta jokaisen oven vieressä. Ja siksi sen pitää olla selkeä, jotta se erottuu riittävän kauas ja mahdollistaa ajoissa sen siirtymisen pysäkkikorokkeella. Välipalaa ei tosiaan erota suoraan kohti saapuvasta vaunusta ennen kuin vasta hiukan ennen pysäkkiä, ja minä ehdin kyllä ripeästi liikkuvana siirtyä sopivaan kohtaan, kun sen näen, mutta nyt onkin tarkoitus palvella niitä hitaammin liikkuvia.

Keulasta välipalaa ei erota korkeasta nivelestä mitenkään (paitsi numeron perusteella), vaikka miten olisi asiaa tunteva, joten siksi tässä ketjussa pohditaan näitä keulakylttejä.

Värityksestä vielä: Minusta ei edelleenkään ole erityisen järkevää merkitä tuota matalalattiaisuutta musta-keltaisella symbolilla. Liikennemerkkien värikieli on iskostanut ajatuksen, että musta-keltaisella merkitään vaaraa ja rajoituksia, kun taas sini-valkoisella keinoja ja mahdollisuuksia. Varsinkin kun HSL:n värikieli muutenkaan ei sisällä musta-keltaisen käyttöä. Eikä kyllä HKL:nkään erityisesti, joskin katson tilaajavärityksen tässäkin tärkeämmäksi.

Sinivalkoinen symboli olisi aika hurjan näköinen vihreä-keltaisen ratikan värimaailmassa, eli eiköhän syy tuohon musta-keltaiseen löydy ihan estetiikasta ja tietysti myös perinteistä.

Olin itse ajatellut, että vaunun värejä noudattava vihreä-keltainen kyltti näyttäisi paremmalta, mutta havainnekuvan perusteella ei siltä vaikuta.
 
Sinivalkoinen symboli olisi aika hurjan näköinen vihreä-keltaisen ratikan värimaailmassa, eli eiköhän syy tuohon musta-keltaiseen löydy ihan estetiikasta ja tietysti myös perinteistä.

En nyt perinteistä tiedä. HSL:n symbolimaailma pitäisi olla se ensisijainen, eikä juuttua HKL:n perinteisiin, jotka ovat ollutta ja mennyttä. Ja jos perinteisyyttä haetaan, raitiovaunu on HKL:n symbolikielessä aina ollut vihreä (raitiovaunujen kylkiväriä vaaleampi vihreä).

En kylläkää ymmärrä, miten sinivalkoinen kyltti kovinkaan hurjalta siinä näyttäisi. Onhan sellainen jokavärisen bussinkin keulassa. Liityntäbusseista löytyy myös oranssi metrotunnus, joka ei yhtään sen hurjemmaksi tee bussin keulaa. Sinivalkoisuus korostaisi juuri sitä, että kyseessä on symbolimerkki, ei mikään taiteellinen liiketunnus. Ja kun on jo otettu käyttöön yksi tärkeä symboliikkaväritys, HSL:n sininen tariffitunnus bussien keulassa, miksi tehdä raitiovaunuille omaa? Ja jos nyt halutaan liikennevälinekohtainen symboliväritys säilyttää (eli bussit sinisellä, metro oranssilla ja raitiovaunu vihreällä), silloin tulisi sitten käyttää sitä raitiovaunujen vihreää ja valkoista, ei turhaan sotkea mustakeltaista värikieltä raitiovaunuihin. Kun sävy valitaan oikein, vaaleampi vihreä erottuu kyllä vaunun vihreästä.
 
Tässä kuvassa näkyy linjakilven vieressä.

Näyttää muuten aika toimivalta. Tuollainen 40 x 40 cm kokoisena kaikkien Nr I -vaunujen keulaan, ja sitten niiden Nr II -vaunujen, jotka vielä kulkevat linjalla välipalatta. Liimapinnan pitäisi sitten vaan olla sellainen, että irrotus onnistuu maalia vaurioittamatta siinä vaiheessa, kun välipala asennetaan.

Mun mielestä mieluummin kelta-mustana kuitenkin.
 
Varustetaan ilman välipalaa olevat vaunut porrassymbolilla. Esimerkiksi pari askelmaa ja liikennemerkeistä tuttu ihmishahmo nousemassa portaille.

Loistava idea tuo pelkästään ilman välipalaa olevien vaunujen merkitseminen! Portaat on lisäksi helpompi kuvata kuin matalalattiaisuus.

Harvoin vaunu sellaisesta kulmasta lähestyy, että olisi täysin mahdotonta huomata, minkänäköinen kylki sillä on.

Tästä olen täysin eri mieltä. Vaunu nimenomaan tulee usein suoraan kohti, jolloin on lähes mahdotonta nähdä sen kylkeä etäältä. Omat kokemukseni ovat pääosin Manskulta, Aleksilta ja Kruunuvuorenkadulta Katajanokalta. Lastenvaunujen kanssa liikkuessani lähes aina mieluummin kävelen muutaman pysäkinvälin kuin matkustan korkealla nivelvaunulla. On turhauttavaa odottaa näkyvissä olevaa vaunua pysäkillä minuutteja, kunnes vasta sen saavuttua kohdalle pystyy toteamaan sen korkeaksi. Odotusaikana olisi ehtinyt kävellä jo seuraavalle pysäkille.

Mutta ongelma on juuri se, ettei vaunusta sen lähestyessä pysäkkiä näe, onko siinä välipala vai ei. Yleisö ei muista numeroista ulkoa, että kas, nyt erotan keltaisen vaununnumeron, joka kuuluu sarjaan ”välipalalla varustetut vaunut”.

Kuulun siihen vähemmistöön, joka on opetellut välipalavaunujen numerot ulkoa. Ongelma on vain se että siinä vaiheessa kun numero erottuu, erottuu jo kylkikin. Juuri siksi se etukyltti olisi tarpeen - oli siinä sitten mikä symboli tahansa.
 
Töllisteltyäni äsken jonkin aikaa 110:n etukilpeä ja kuvitellessani sen tilalle täällä ehdotettuja muita merkkejä, tuli mieleen: Nykyinen merkki on muuten hyvä, paitsi että raitiovaunun kuva ja matalan oven osoitusnuoli ovat kauempaa katsottaessa epämääräiseksi jäävää symboliikkaa. Lastenvaunu ja pyörätuoli ovat selkeitä putkesta väännettyjä piktogrammeja ja lienevät kaapattu jostain käsikirjasta. Mutta raitiovaunun sivupiirros on nyt keltaisesta väristä umpitukkoon mennyt pötkö ja nuolikin on turhan pieni. Siis raitiovaunu pitäisi olla myös putkesta väännetty piktogrammi ja kookkaampi, kuten myös nuoli. Lastenvaunua ja pyörätuolia voisi tilan puitteissa vastaavasti ehkä pienentää hieman, muttei paljoa. Raitiovaunun pituutta voisi vaikka litistää. Ei sen tarvitse olla mittakaavapiirros, kuten eivät ole nuo muutkaan kuvat.
 
Töllisteltyäni äsken jonkin aikaa 110:n etukilpeä ja kuvitellessani sen tilalle täällä ehdotettuja muita merkkejä...

Tietääkseni kyseinen tarra tulee olemaan ainoa laatuaan, tarra tulee muuttumaan erilaiseksi, millaiseksi, en tiedä.
 
Tietääkseni kyseinen tarra tulee olemaan ainoa laatuaan, tarra tulee muuttumaan erilaiseksi, millaiseksi, en tiedä.

Tuo olikin vähän arvattavissa, sillä olisihan se sangen huvittavaa, mikäli tarrojen tuotanto olisi hitaampaa kuin välipalavaunujen. Ikävää että kaiken pitää aina olla niin hankalaa ja kestää niin kauan. Pitää ehkä itse merkata ne keulat vaikka kananmunilla. :biggrin:
 
Miten olisi sitten vaikkapa korkealattiavaunujen maalaaminen alkuperäiseen punavalkoiseen väritykseen?
 
Kaino toive Vesalle: istuttaisitko tämän (tai parannellun version) vaunun keulaan, että saataisiin nähdä tämä osana kokonaisuutta?

Hieman myöhään tulee, mutta tässä joka tapauksessa.

Toisessa kuvassa oma versioni portaita kävelevästä hahmosta sinisellä pohjalla. Älkää antako välipalan häiritä. :D
 

Liitetiedostot

  • kilpi_vp.jpg
    kilpi_vp.jpg
    56.5 KB · Lukukerrat: 463
  • kilpi_portaat.jpg
    kilpi_portaat.jpg
    56.5 KB · Lukukerrat: 412
Tietääkseni kyseinen tarra tulee olemaan ainoa laatuaan, tarra tulee muuttumaan erilaiseksi, millaiseksi, en tiedä.

Vaunun 110 tarra on poistettu. Havaittu tänään 2.9.2010, kun vaunu oli koulutusajossa. Nyt siis vain odotellaan ja katsellaan mitä tapahtuu seuraavaksi: kummat merkitään, korkeat vai välipalalliset, vai merkitäänkö mitään.
 
Takaisin
Ylös