Vallinojan seisake?

Oliko asema siinä kohtaa, missä radan itäpuolella kulkeva tie (nykyään Kasperinpolku) kääntyy poispäin radasta (Kustaantielle)? Olisikohan se ollut päätie silloin kun Rekolantietä ei vielä ollut?
Osa suurennus vantaan linjakartasta 01.09.1980

Miltä tiestö mahtoi näyttää 50 tai 100 vuotta sitten?
skannaus vuoden 1923 karttakirjasta Suomen Kartta
 
Osa suurennus vantaan linjakartasta 01.09.1980

Kiitos!

Aloitin samaisena vuonna Jokivarren ala-asteen ensimmäisellä luokalla. Tuossa kartalla näkyy toki Rekolantie. Sitä pitkin näkyi ajavan linja 623. Sen sijaan Kulomäentie (tie Korsosta länteen Tuusulantietä kohti) oli vasta suunnitteilla.

Missä muuten ovat koululaislinja P3 tai 30? Reitti oli kutakuinkin Pohjois-Nikinmäestä Sipoontietä Mikkolanpuistoon, takaisin Sipoontietä Jokivarren koululle, Jokivarrenkujaa pitkin moottoritien yli, Leppäkorven pikkuteiden kautta Jänötien tasoristeykseen ja siitä Tanhurinteen kautta Korson keskustaan. Joskus linja 30 ajoi myös Ruusuvuoren koulun pihaan, mutta se saattoi olla kuljettajan hyväntahtoisuutta ja ainakin kerran hyväuskoisuutta: takapenkin kuoro neuvoi oudolle kuljettajalle reitin koulun pihaan.

Ainakin linjat 730 ja 731 ajavat käsittääkseni edelleen pitkälti samoja reittejä kuin vuonna 1980. 731 tekee erilaisen kierroksen Mikkolan kohdalla. Hataran muistikuvani mukaan jotkin vuorot lähtivät Korson koulun kentän laidalta vielä vuosina 1987-1989, kun kävin Ruusuvuoren yläastetta. Mikkolassa 731 teki kierroksen, niin kuin tuolta kartaltakin näkyy. Maarukan rakentamisen jälkeen suunnilleen kääntöpaikan kohdalle tuli kiertoliittymä. Vielä 1980-luvun lopulla oli nuorison suurta hupia nousta 731:n tai 13:n kyytiin ostoskeskuksen pysäkiltä, ajaa muutaman sadan metrin kierros kääntöpaikan kautta ja jäädä pois vastakkaisella puolella. Myöhemmin hupi kiellettiin sallimalla toisen puolen pysäkeillä vain poistuminen. Nykyään ongelmaa ei ole, sillä bussit poistuvat ajavat alueen läpi teollisuusalueen kautta.

Tuolla kartalla kokonaan näkyvän linjan 13 ovat osittain korvanneet 73M, 73L, 75 ja 742. Se ajoi Tuusulan rajamailta Tikkurilaan. Luulen, että linja 13 sai vielä uuden 7-alkuisen numeron numerointiuudistuksen yhteydessä noin vuonna 1992. Silloin uudehko linja 17 vaihtui 72:ksi ja ajaa edelleen.

Harmittavasti Korson seutu on muuttunut paljon sinä aikana, kun asuin muualla (vuodet 1994-2004). Tuota jaksoa lukuun ottamatta olen asunut Jokivarressa.
 
Tuolla kartalla kokonaan näkyvän linjan 13 ovat osittain korvanneet 73M, 73L, 75 ja 742. Se ajoi Tuusulan rajamailta Tikkurilaan. Luulen, että linja 13 sai vielä uuden 7-alkuisen numeron numerointiuudistuksen yhteydessä noin vuonna 1992.
Vanha linja 13 on nykyään linja 71.

Tarkoituksena on julkaistakyseiseen karttaan liittyvä aikataluvihko uudelleen erällaisena nettisivustona, kyseinen sivusto on vielä kesken eräinen.
Varmaan täältä löytyy mielenkiintoa "Vantaa Joukkoliikenne 1980-81" julkaisua koskien :)
 
Viimeksi muokattu:
Hienoa työtä, mielenkiintoista lukea näitä vanhoja aikatauluja itse piirrettyine linjakarttoineen! Laita toki enemmänkin vanhoja aikatauluvihkoja, jos vain jaksat :) Firefoxilla näyttäisi olevan jotain ongelmia noiden sivujen suhteen, vaikka IE:llä näkyvät oikein?

Satunnaisesti valitun sivun HTML-koodi näytti lähes oikealta. Vika lienee CSS-määrityksissä, sillä saan enemmän tekstiä näkyviin pienentämällä kirjasinkokoa (ctrl ja -). Määrityksissä lienee käytetty jotakin mittayksikköä, joka ei riipu tekstin koosta niin kuin pitäisi, esimerkiksi px.

Tässä on muuten lisää nostalgiaa: Dm7 lähdössä Rekolasta Helsinkiin vuonna 1969.

Korson näkymät vuodelta 1983 (2, 3) muistan vielä lapsuudestani. Näkymä pysyi kutakuinkin tuollaisena koko 1980-luvun. T-kaupan viereen tuli K-kauppa vasta 1990-luvun alussa, samoihin aikoihin kuin Elanto lopetti radan toisella puolella.
 
Purettiinko Korson kaukojunalaiturit kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä? Tarvitsisiko nyky-Korso käytännössä kuusi raidetta Keravan tapaan (ohitusraiteet) jotta RHZ-junat saattaisivat järjestään pysähtyä siellä?
 
Purettiinko Korson kaukojunalaiturit kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä? Tarvitsisiko nyky-Korso käytännössä kuusi raidetta Keravan tapaan (ohitusraiteet) jotta RHZ-junat saattaisivat järjestään pysähtyä siellä?

Korson ykkösraiteen eli kadun viereinen laituri jätettiin paikalleen, mutta aidattiin ettei sinne pääse ellei kukaaan avaa aidassa olevaa porttia. Sitä on käytetty poikkeustilanteissa ja yöaikaan kun on ollut huoltokatkoja kaupunkiradan raiteilla.

Jos R/H/Z -junat haluttaisiin pysäyttää Korssosa, niin etelään päin mentäessä ne voisivat käyttää raidetta 1 ja pohoiseen päin mentäessä raidetta 3 siten että ennen Korsoa vaihtavat raiteelta 2 raitelle 3 ja Korsosta lähdettyä takaisin kakkoselle. Mahdollinen pohjoiseen ajava K-tai N-juna, jos osuu samaan aikaan kohdalle joutuisi odottamaan, mutta se on lähinnä aikataulutekninen asia hoitaa eteivät osu samaan aikaan kohdalle.

Enemmän asettaa rajoituksia IC-junien ja pendolinojen korkea nopeus sille että Riksun ja Lahden paikallisjunat pysähtyisivät ylimääräisen kerran.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös