Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Sekä suomalaisessa että ulkomaisessa suunnittelussa tehdään virheitä. Toiset onnistuvat, toiset ei. Kestävimmät ratikat Suomessa olivat pitkään ruotsalaisia. Nr-vaunut olivat aikaansa edellä (Mannheimilaiset ovat saman ikäisiä), niissä yhdistettiin Düwagin hyvät ominaisuudet suomalaiseen tehoelektroniikkainnovaatioon.
Insinööritiede on kokemuksista oppimista ja tehdyn työn hyväksikäyttöä. Miksi keksiä uudelleen hyvää, jonka joku on jo tehnyt. Suomessa VR:n koneteknillinen toimisto (ei ole enää olemassa) kopioi surutta hyväksi havaitsemaansa saksalaista rautatietekniikkaa niin höyry- kuin dieselvetureihin ja vaunukalustoon. Ja maailman sähkökalustoteollisuus kopioi Strömbergin tehoelektroniikan, ensin tasavirta- ja sitten invertteritekniikan.
Tänä päivänä kiskokalustoteollisuus on kansainvälistä. Talgo 22:ssa on Espanjalais-Suomalainen 1-akseliteli, mutta moottoritelit ja tehonsäätö tulevat Elginiltä, joka ei ole suomalainen firma.
Se aika on ohi, jolloin joka maassa ja kaupungissa oli hovihankkijat. Nyt kansainvälinen firma hankkii osaamista tarpeen mukaan. Suomi ei ole mikään ihmemaa, vaikka jatkuvasti niin väitetään. Me emme vain tunne muiden olosuhteita ymmärtääksemme, että muuallakin on esimerkiksi talvi. Jopa paljon pahempi kuin meillä.
Varion ongelmat eivät johdu siitä, että sen valmistaja ABB ei ole suomalainen firma, vaikka se on Strömbergin ostanutkin. Mikään ei takaa, että suomalainen insinööri olisi osannut tehdä yhtään parempaa ratikkaa samalla konseptilla. Päin vastoin. Vähäkin ratikkaosaaminen katosi, kun Valmetin Nr-valmistus loppui. Muistakaa suomalaisesta "laadusta" sekin, ettei Valmet osannut edes tehdä sadevettä pitäviä metrovaunuja kuin yrittämällä ensin kantapään kautta.
Antero
Insinööritiede on kokemuksista oppimista ja tehdyn työn hyväksikäyttöä. Miksi keksiä uudelleen hyvää, jonka joku on jo tehnyt. Suomessa VR:n koneteknillinen toimisto (ei ole enää olemassa) kopioi surutta hyväksi havaitsemaansa saksalaista rautatietekniikkaa niin höyry- kuin dieselvetureihin ja vaunukalustoon. Ja maailman sähkökalustoteollisuus kopioi Strömbergin tehoelektroniikan, ensin tasavirta- ja sitten invertteritekniikan.
Tänä päivänä kiskokalustoteollisuus on kansainvälistä. Talgo 22:ssa on Espanjalais-Suomalainen 1-akseliteli, mutta moottoritelit ja tehonsäätö tulevat Elginiltä, joka ei ole suomalainen firma.
Se aika on ohi, jolloin joka maassa ja kaupungissa oli hovihankkijat. Nyt kansainvälinen firma hankkii osaamista tarpeen mukaan. Suomi ei ole mikään ihmemaa, vaikka jatkuvasti niin väitetään. Me emme vain tunne muiden olosuhteita ymmärtääksemme, että muuallakin on esimerkiksi talvi. Jopa paljon pahempi kuin meillä.
Varion ongelmat eivät johdu siitä, että sen valmistaja ABB ei ole suomalainen firma, vaikka se on Strömbergin ostanutkin. Mikään ei takaa, että suomalainen insinööri olisi osannut tehdä yhtään parempaa ratikkaa samalla konseptilla. Päin vastoin. Vähäkin ratikkaosaaminen katosi, kun Valmetin Nr-valmistus loppui. Muistakaa suomalaisesta "laadusta" sekin, ettei Valmet osannut edes tehdä sadevettä pitäviä metrovaunuja kuin yrittämällä ensin kantapään kautta.
Antero