Visio: Rautateiden paikallis- ja yöjunaliikenne vuonna 2020

Jatkakaapa sitä rataa vielä Taivalkoskelta Kuusamoonkin. Rukan päässä voisi kuvitella löytyvän kysyntääkin. Radan rakentamiseen voisi sitten kinuta EU-tukea tai jotain muuta kehitysaluetukea.
 
Jos junayhteys jatkuisi Taivalkoskelle, kannattaisiko Pesiökylään ajaa kahdella yksiköllä? Siellä toinen voitaisiin irroittaa ja ajaa Ämmänsaareen. Jos sieltä taas olisi toimiva jatkoyhteys Suomussalmen kirkonkylään, niin ehkä sitten?

Tuota noin... Asiaan sen tarkemmin kantaa ottamatta lienee syytä muistuttaa, että Ämmänsaari on käytännössä Suomussalmen kuntakeskus ainakin kaupallisessa ja palvelumielessä. Suomussalmen kirkonkylä on siitä pienen matkan päässä, mutta huomattavasti pienempi taajama. Luonnonkaunis mutta melko hiljainen kunta, tosin Suomen kesämökkikuntien kärjessä. Sotahistorian harrastajat löytävät nähtävää Raatteentien taistelupaikoilta.
 
Mutta kannattaako Sm2-junia käyttää enää vuonna 2020? Silloinhan ne alkavat jo olla sen verran vanhoja, että ainakin uutta kalustoa pitäisi olla jo valmiina korvaamaan niitä.
 
Mutta kannattaako Sm2-junia käyttää enää vuonna 2020? Silloinhan ne alkavat jo olla sen verran vanhoja, että ainakin uutta kalustoa pitäisi olla jo valmiina korvaamaan niitä.
Asiaa on puitu muissa ketjuissa, mutta Sm2 on tehty teknisesti käytännössä ikuiseksi laitteeksi. Ainoa, mitä juna kaipaisi, olisi matalalattiaisuus, jonka pystyy liitevaunuun rakentamaan. Sisustaminen on pienin murhe, mutta sekin tulisi tietysti tuolloin uudestaan uusia.
 
Toiveajattelua!
Vuonna 2020 Suomessa on matkustajaliikennettä rautateillä korkeintaan seuraavaan tyyliin:

Lähijunaverkko Helsingistä Karjaalle, Marja-Vantaalle, Hämeenlinnaan ja Lahteen samalla perusidealla, kuin nykyäänkin (vuorotiheys saattaa olla isompi, varsinkin, jos polttoaineiden hintakehitys ja päästökauppa ovat pudottaneet kilpailijoita)
Liikennettä täydentävät IC:t ja InterRegiot, jotka pysähtyvät Tixin jälkeen ensimmäisen kerran Karjaalla, Hämeenlinnassa ja Lahdessa ja jatkavat kauemmas. Monet menevät pitkällekin, mutta Hämeenlinnan ja Lahden pohjoispuolella pysähdytään vain keskisuurissa kaupunkitaajamissa -jos sellaisiakaan enää on...
Pendolinot on jo poistettu liikenteestä; yksi tosin on tallessa matkailunähtävyytenä Turun seudulla ja sillä ajetaan näytösluontoisia matkoja autiolla rataosuudella Raisio-Uusikaupunki (EU:lta on saatu rahat radan sähköistykseen matkailun edistämismielessä).
Muualla Suomessa saattaa esiintyä paikallisliikennettä, jos siihen on joltain yksityiseltä sektorilta löytynyt pääasiallinen tuki.
 
Minä lisäisin vielä välin Parkano-Pori. Väli voitaisiin liikennöidä vaikka Regio Citadis hybridvaunulla yms ja samalla liittyisi Kokemäenjokilaakson duoraitiotie suunnitelmiin.

Perustelut:
- Liittäisi Parkanon taajaman asemaan > Joukkoliikenne Tampereen ja Parkanon välillä siirtyisi lähes kokonaan junaan
- Lyhentäisi matka-aikoja Porista pohjoiseen noin 40 minuuttia > Pori-Seinäjoki 2 tuntia.
- Työssäkäyntitilastosta voi arvioida että matkustamäärä olisi 700.000-800.000
jos vaikutusalueella asuvista ihmisistä 40% käyttäisi junaa= riittäävä matkustajamäärä.
- Liikenne välille Parkano-Pori-Mäntyluoto > Saumaton yhteys joka lävistäsi lähes kaikki Porin tärkeät asuinalueet. Tämän ympärille olisi helppo rakentaa liityntäliikennettä.

Lisäksi radan uudelleen avaaminen keventäisi Lielahti-Seinäjoki rataosan kuormitusta ja antaisi Parkanon ja Kankaanpään varsin laajalle metalliteollisuudelle yhteyden satamaan ja toisaalta Porin ja Harjavallan teollisuudelle nopeamman ja vähemmän kuormitetun yhteyden pohjoisen luonnonvaroihin. Rataluokkahan voisi olla B1 eli nopeus 100km/h ja 22,5t akselipaino.
 
Takaisin
Ylös