Whim

339-DF sanoi:

Ei kerta- ja vuorokausilippuja subventoida. Nehän ovat aivan poskettoman hintaisia, ja ylittävät reippaasti liikenteen tuotantokustannukset.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota liene voi ajatella monella tavalla. Katsoin lyhyesti vuoden 2017 lukuja ja jos nopea laskutoimitus meni oikein, kausilippujen myynnistä tuli 190 miljoonaa kokonaispotin ollessa noin 650 miljoonaa (eli n 30%). Jos tuohon lipputuloon lisää 281 miljoonaa kuntaosuuksia, päädytään noin 72% osuuteen kokonaispotista. Matkoista ainakin lähijunissa joku 64% tehtiin kausilipuilla, joten eikö silloin voida väittää, että kuntaosuuksia lirahti myös muille lipputyypeille?

Mutta toisaalta, jos kuntaosuuksia ei olisi, nousisi hsl-kuntalaisten kausilippujen lisäksi myös todennäköisesti kertalippujen hinta. Eli mielestäni ei ole väärä sanoa, että kertalipuillakin matkustaja hyötyy noista kuntaosuuksista, eli kunnat tukevat (subventoivat) myös satunnaisekin turistin matkailua. Voisi liene myös väittää, että koko järjestelmää ei olisi ilman kuntaosuuksia.

Kuten itsekin toteat, tämä on sellainen asia, joka voidaan laskea vaikka kuinka monella tavalla ja saada siten omien mieltymysten mukainen lopputulos. Vähän niin kuin se vanha, eläköitymisten mukana pikku hiljaa vaiennut vääntö siitä, onko ratikkaliikenne kallista vai halpaa.

Minä ajattelisin asian hyvin yksinkertaisesti: mikä on keskinousukustannus, ja kuinka monta nousua yhdellä kertalipulla keskimäärin tehdään.

Tämänhetkistä HSL-alueen nousijakohtaista keskikustannusta en tiedä. Helsingin aikaan se oli jossain 60 sentin luokassa, muistelen, mutta nyt kun kaikki todella kallis peltobussiliikenne on mukana, hinta on varmasti noussut. Jos oletetaan, että se on euron luokassa, pitäisi enää tietää, tehdäänkö yhdellä kertalipulla keskimäärin enemmän kuin kaksi nousua (kertalippu tyypillisimmillään maksaa 2,80 €, joskin paljon kalliimpiakin "vaihtoehtoja" on tarjolla).

Kun liikennejärjestelmää on muutettu liityntäpainotteisemmaksi, nousijamäärät tietysti lisääntyvät ilman että matkustajat lisääntyvät. Silti ajattelisin, että tyypillisimmillään yhdellä kertalipulla tehdään noin kaksi nousua. Tyypillinen pidemmän pituuden matka vaatinee sen jo tuon liityntäpainotteisuuden vuoksi, toisaalta lyhyt kantakaupungin asiointimatka ja 80 minuutin vaihtoaika mahdollistavat palaamisen samalla lipulla. Jos tekee kolme nousua, se ei vielä juuri vaikuta subventoitavuuteen. Extremetapauksia eli neljästi nousijoita varmasti löytyy kourallinen, mutta heitä enemmän lie yhden nousun matkustajia.

Jos yksinkertaistetaan tarpeeksi, niin nousukustannus on 650 miljoonan vuosibudjetilla ja 375 miljoonalla matkalla koko HSL-systeemissä 1,73e/matka. Jos kertalippulainen 2,8e lipulla tekee keskimäärin kaksi matkaa, niin saa sitten subventiosta hyötyä.

Ja jos ajatellaan hetkeksi, että subventiota ei olisi. Lipputuloja pitäisi kerätä tuo 650 miljoonaa ja jos suhteet säilyisivät ennallaan, nousisi kertalipun hinta sitten AB-vyöhykkeellä 5,2 euroon.

Subventio on näinkin ajaltuna selvä kertalippulaisille.