- Liittynyt
- 28 Toukokuu 2016
- Viestit
- 290
Helsingin lähijunaliikenteen linjasto
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Et tainnut nyt ymmärtää mitä ajoin takaa. Junat olisivat samat kuin nyt mutta tunnuskirjaimet yhdistettäisään jos niillä on sama pysähtymiskäytäntö riippumatta miten kauas menevät.
Esim onhan nytkin R-junia jotka menevät Riihimäelle mutta on niitäkin jotka menevät Tampereelle.
t. Rainer
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
On muuten selkeä lukea!
On muuten joitakin asemia kadonnut sen jälkeen mutta muutama tullut lisää kanssa, tai paikkoja sirretty.
Veikkaan että on ollut voimassa vuosien 1978 ja 1981 välillä.
t. Rainer
Viimeksi muokattu:
Haarukoin, että toukokuu 1978 (Malminkartano) ja joulukuu 1980 (Hanalan lakkautus) on rajoina.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Tapahtuiko Koivukylän avaaminen, Rekolan siirto pohjoisempaan, ja Hanalan lakkautus yhtaikaa?
Muistaako kukaan milloin katosi Nokka (Näse) rantaradalta?
t. Rainer
Vaunut.org'in liikennepaikkaluettelon mukaan kyllä, Koivukylän asema avattiin samana päivänä kuin Hanala lakkautettiin. Rekolan siirtoa ei listauksessa mainita, mutta voisi olettaa, että samaan aikaan tapahtui.
Viimeisin Luomahan oli samalla paikalla kuin muinainen Nokka. Toukokuussa 1978 vanha Luoman asema siirrettiin myöhemmälle paikalleen, siihen missä Nokka oli ollut aiemmin. Sitä en tiedä, enkä äkkiseltään löytänyt tietoa, milloin Nokka lakkautettiin asemana sillä nimellään.
Luoman siirto tapahtui pari päivää aiemmin kuin Malminkartanon avaus, joten sinänsä se ei vaikuta linjakaavion ajoitukseen.
Lapsosena asustin Martinlaaksossa 1975-1980 ja olin silloin kovin kiinnostunut lähijunista. Melko varmasti voin sanoa, että Nokan seisake lakkautettiin noiden vuosien aikana
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Niin se kuvio meni. Koivukylän valmistumisen yhteydessä Rekolan ja Korson asemat saivat uudet laiturit, Rekolan vajaa kilometri pohjoisemmaksi ja Korson siirrettiin alikulkutunnelin eteläpuolelle, josta järjestettiin jalankulkuyhteys radan ali niille alueille joita ennen palveli Hanala. Myöhemmin 2000-luvulla toki Korson laiturit siirrettiin entiselle paikalle.
Sen muistan kanssa että Nokan nimi vaihdettiin Luomaksi ja vanha Luoma joka oli kehäkolmosen sillan kohdalla lakkautettiin. Ja Luoma oli siinä mielessä erikoinen että vanha Luoma oli viimeinen asema Suomen puolella ennen Porkkalan vuokra-alueen rajaa, jonne siis ajettiin paikallisjunia Helsingistä, ja Nokka taisi olla jo naapurin puolella jos ylipäänsä oli olemassa.
t. Rainer
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,437
Minusta kirjainjärjestelmä on hyvä, mutta tällä hetkellä kirjain itsessään ei kerro mitään. Entä jos linjatunnus kertoisi suunnan sekä määränpään, esimerkiksi näin:
Siuntion suunta
S Helsinki-Siuntio (nykyinen Y)
SKI Helsinki-Kauklahti-Kirkkonummi (nykyinen U)
SKA Helsinki-Kauklahti (nykyinen E)
SE Helsinki-Espoo
SL Helsinki-Leppävaara (nykyinen A)
Lentoaseman suunta
Av Helsinki-Vantaankoski-Airport (nykyinen P/I)
At Helsinki-Tikkurila-Airport (nykyinen P/I)
Tampereen suunta
T Helsinki-Tampere (nykyinen R)
TR Helsinki-Riihimäki (nykyiset R:t jotka jäävät Riihimäelle tai vaihtavat siellä linjaa)
TK Helsinki-Kerava (nykyinen K)
Lahden suunta
LHelsinki-Lahti (nykyinen Z)
RLRiihimäki-Lahti (nykyinen G)
Nikkilän suunta
N Helsinki-Nikkilä
Yölinjat (pysähtyvät kaikilla asemilla):
SY Helsinki-Siuntio (nykyinen L)
SY-KI Helsinki-Kirkkonummi (nykyinen L)
TY Helsinki-Tampere
TY-R Helsinki-Riihimäki (nykyinen T)
TY-K Helsinki-Kerava (nykyinen N)
Ruuhkalinjat (ohittavat asemia vrt. peruslinjaan)
TX (nykyinen D)
Siuntion suunta
S Helsinki-Siuntio (nykyinen Y)
SKI Helsinki-Kauklahti-Kirkkonummi (nykyinen U)
SKA Helsinki-Kauklahti (nykyinen E)
SE Helsinki-Espoo
SL Helsinki-Leppävaara (nykyinen A)
Lentoaseman suunta
Av Helsinki-Vantaankoski-Airport (nykyinen P/I)
At Helsinki-Tikkurila-Airport (nykyinen P/I)
Tampereen suunta
T Helsinki-Tampere (nykyinen R)
TR Helsinki-Riihimäki (nykyiset R:t jotka jäävät Riihimäelle tai vaihtavat siellä linjaa)
TK Helsinki-Kerava (nykyinen K)
Lahden suunta
LHelsinki-Lahti (nykyinen Z)
RLRiihimäki-Lahti (nykyinen G)
Nikkilän suunta
N Helsinki-Nikkilä
Yölinjat (pysähtyvät kaikilla asemilla):
SY Helsinki-Siuntio (nykyinen L)
SY-KI Helsinki-Kirkkonummi (nykyinen L)
TY Helsinki-Tampere
TY-R Helsinki-Riihimäki (nykyinen T)
TY-K Helsinki-Kerava (nykyinen N)
Ruuhkalinjat (ohittavat asemia vrt. peruslinjaan)
TX (nykyinen D)
Jos linjatunnuksen pitäisi kertoa suunta, mielestäni parempi olisi se, että linjatunnus koostuu kahdesta numerosta ja ensimmäinen näistä ilmoittaa suunnan. Eli puhtaalta pöydältä lähdettynä, jos nyt suunniteltaisiin linjatunnuksia, rantarata olisi 11 - 15, kehärata 21 & 22 ja päärata 31 - 38. Mutta nyt ei kannata enää alkaa vaihtamaan, kun nykyiset linjatunnukset on olleet käytössä iät ajat, useimmat 1970-luvulta asti. Samasta syystä en myöskään pidä siitä, että muiden seutulinjojen numerointi muutettiin loogiseksi niin että kauemmas kulkevilla linjoilla on suuremmat numerot. Noita muuttuneita numeroita saa yhä edelleen miettiä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,437
Kirjaimissa on se etu, että ne kertovat jotain jo ilman opetteluakin. Mikäli käytetään numeroita, kannattaisi niiden sitten vastata bussien suuntanumerointia - muutenhan matkustajien pitäisi opetella uudestaan, mitä 10-sarja tai 20-sarja sitten tarkoittaa ja tällöin olisi myös kaksi kertaa HSL-alueella mm. linjat 10 ja 20. Sen sijaan mitä jos 100-sarja olisi metro, 200-sarja Rantarata, 300 Elsa, 400-sarja Klaukkalan rata, 500-sarja Kehärata, 600-sarja Päärata, 700-sarja Lahden suunta, 800-sarja Nikkilän/Porvoon suunta, 900-sarja kehyskuntien poikittaislinjat (esim. Kerava-Nikkilä)? Junille voitasiin varata jokaisen sarjan ensimmäiset 10 numeroa (200-209, 300-309...) joita ei annettaisi bussilinjoille.