Ideointia: tieinfrastruktuurin muutokset pääkaupunkiseudulla

Liittynyt
17 Helmikuu 2024
Viestit
138
Mitä muutoksia sinä tekisit pääkaupunkiseudun tieinfrastruktuuriin? Muuttaisitko väyliä leveämmiksi tai kapeammiksi? Pitäisikö jotkut risteykset muuttaa eritasoliittymiksi tai eritasoliittymät risteyksiksi? Voisiko bussipysäkkien sijoitteluun tehdä muutoksia? Muuttuisivatko jotkut moottoritiet kaupunkibulevardeiksi?

Jos saisin päättää, tekisin nämä muutokset:
- Vihdintielle lisää eritasoliittymiä
- Hämeenlinnanväylä moottoritieksi, bussipysäkit ramppeihin
- Turuntielle eritasoliittymiä, samanlainen laatu kuin tällä tiellä Turun päässä
- Lahdenväylälle bussipysäkkejä
- Muillekin kokoojakaduille, esim. Finnoontielle, Ylästöntielle ja Suurmetsäntielle, joitakin eritasoliittymiä

Olisivatko nämä muutokset hyviä?
 
Mitä muutoksia sinä tekisit pääkaupunkiseudun tieinfrastruktuuriin? Muuttaisitko väyliä leveämmiksi tai kapeammiksi? Pitäisikö jotkut risteykset muuttaa eritasoliittymiksi tai eritasoliittymät risteyksiksi? Voisiko bussipysäkkien sijoitteluun tehdä muutoksia? Muuttuisivatko jotkut moottoritiet kaupunkibulevardeiksi?

Jos saisin päättää, tekisin nämä muutokset:
- Vihdintielle lisää eritasoliittymiä
- Hämeenlinnanväylä moottoritieksi, bussipysäkit ramppeihin
- Turuntielle eritasoliittymiä, samanlainen laatu kuin tällä tiellä Turun päässä
- Lahdenväylälle bussipysäkkejä
- Muillekin kokoojakaduille, esim. Finnoontielle, Ylästöntielle ja Suurmetsäntielle, joitakin eritasoliittymiä

Olisivatko nämä muutokset hyviä?
Saisiko perusteluita?
 
Miksi kaikkiin valaisinpylväisiin vaihdetaan nykyään lopulta led-valaisin? Kohta kaikki kuvut ovat ihan samanlaiset. Pieneä keksin kaikille kuputyypeille omat nimet, mutta nyt on käytännössä vain samanlaisia, vaaleankeltaisia ledeja kaikkialla.
 
Miksi kaikkiin valaisinpylväisiin vaihdetaan nykyään lopulta led-valaisin?
Ne ovat energiatehokkaampia kuin vanhat hehkulamput. Miksi pitäisi maksaa suurempi sähkölasku huvikseen, erityisesti kun se menee lopulta verorahoista?


Kerran kun kommentoin tähän ketjuun, niin heitetään tänne ideakin: Kehä I:n bulevardisointi Lahdenväylän ja Itäkeskuksen välillä. Myllypuron eritasoliittymä on erityisen hölmö idea, kun Itäkeskukseen ei kuitenkaan mahdu sellaisia liikennejärjestelyjä, joiden kapasiteettinosto siirtäisi pullonkaulan Myllypuron nykyiseen liikennevaloristeykseen. Samalla Itäkeskuksessa saisi miettiä kunnolla, minkälaiset estevaikutukset nykyisistä suurteistä koituu, ja miten ne sopivat Itäkeskuksen seudun "keskustavisioon".
 
Viimeksi muokattu:
Muutamia visioita:

Porvoonväylän lakkauttaminen Kehä III-Lahdenväylä
Lakkautetaan, puretaan ja luonnollistetaan Porvoonväylän loppupää. Korvaava reitti on uusi 2-kaistainen ramppipari Kehä III-Lahdenväylä risteykseen idästä etelään ja takaisin, Kehä III-Vanha Lahdentie eritasoliittymän poisto, ja yhdistetään Lahdenväylän ryhmittymiskaistat Kehä III-Kehä I välille. Halvempi ratkaisu Lahdenväylän hankalan lyhyen Kehä I-Porvoonväylä ryhmittymisalueen ruuhkautumiselle, johon nyt kaavaillaan 140m€ ramppispagettia joka vetää vertoja Länsiväylän viritykselle.

Moottoritieltä vapautuva tila yhdistetään laajaksi yhtenäiseksi luonto- ja virkistysalueeksi, jonka reunoille rakennetaan uusia asuinalueita. Ramppispagetin sijaan Kivikonlaidan ja Tattarisuon välille moottoritien päälle rakennetaan urbaani kansi (L=100-200m) ja uusi kokoojakatu Malminkentältä Kontulaan, joka yhdistää nämä moottoritien motittamat alueet, parantaa joukkoliikenteen reittejä ja mahdollistaa itsessään myös lisärakentamista.


Lahdenbulevardi, Kehäbulevardi ja Kehä I-Lahdenväylä eritasoristeys
Lahden moottoritien pääsuunta pohjoisesta käännetään Kehä I:n länsisuuntaan ja päinvastoin. Kehä I:n itäpää ja Lahdenväylän eteläpää muutetaan kokoojakaduiksi jotka vastaavasti käännetään toisiinsa ja nämä kaksi rinnakkaista väylää yhdistetään uudella pohjois-eteläsuuntaisella kokoojakadulla (Malminkenttä-Latokartano) ja jolla on kompakti eritasoristeys moottoritielle. Tänne voidaan rakentaa toinen reilun sadan metrin pituinen urbaani kansi, jotta kaupunkirakenne jatkuisi saumattomasti etelä-pohjoissuunnassa jäljellejäävän moottoriväylän yli.

Moottoriteiltä ja risteysalueelta vapautuva tila käytetään pääasiassa bulevardihenkiseen rakentamiseen ja korttelien sisään/taakse mahtuu uusia puistoja. Nykyisin liikenneväylien eristämät Viikin-Latokartanon, Kontulan ja Malmin alueet kasvavat kiinni toisiinsa, ja umpikujamaiset alueet poistuvat.

Mahdollistaisi suunnitteilla olevan Viikin-Malmin ratikan luontevan reitityksen keskellä kaupunkirakennetta kokoojakatuja pitkin, kun nykyisellään sille suunnitellaan pitkiä osuuksia moottoritien reunalla jotka käytännössä haaskaavat yli puolet pysäkkien kävelyetäisyydellä olevasta alueesta.

Itäkeskuksen alueen uudelleenrakentaminen
Itäväylän ja Kehä I:n risteysalue poistetaan, ja autoliikenne järjestellään nykyisille ja uusille kokoojakaduille nykyisen risteysalueen ja kauppakeskuksien ympärille. Autoliikenne kauppakeskusalueelle rajoitetaan parkkihallien sisäänajoon, ja läpiajo estetään. Vapautuva tila hyödynnetään rakentamalla alueen olemassaolevat kauppakeskukset yhteen sulauttava, autoton kävelykeskusta.
 
Porvoonväylän lakkauttaminen Kehä III-Lahdenväylä
Lakkautetaan, puretaan ja luonnollistetaan Porvoonväylän loppupää. Korvaava reitti on uusi 2-kaistainen ramppipari Kehä III-Lahdenväylä risteykseen idästä etelään ja takaisin, Kehä III-Vanha Lahdentie eritasoliittymän poisto, ja yhdistetään Lahdenväylän ryhmittymiskaistat Kehä III-Kehä I välille. Halvempi ratkaisu Lahdenväylän hankalan lyhyen Kehä I-Porvoonväylä ryhmittymisalueen ruuhkautumiselle, johon nyt kaavaillaan 140m€ ramppispagettia joka vetää vertoja Länsiväylän viritykselle.

Moottoritieltä vapautuva tila yhdistetään laajaksi yhtenäiseksi luonto- ja virkistysalueeksi, jonka reunoille rakennetaan uusia asuinalueita. Ramppispagetin sijaan Kivikonlaidan ja Tattarisuon välille moottoritien päälle rakennetaan urbaani kansi (L=100-200m) ja uusi kokoojakatu Malminkentältä Kontulaan, joka yhdistää nämä moottoritien motittamat alueet, parantaa joukkoliikenteen reittejä ja mahdollistaa itsessään myös lisärakentamista.
Tämä on kokonaisuudessaan kieltämättä mielenkiintoinen idea, jota en ole nähnyt esillä missään muualla. Jos kyseiselle Malminkentän ja Kontulan väliselle kokoojakadulle rakentaisi liittymän, se korvaisi sekä nykyisen Jakomäen liittymän (mahdollistaen mm. 75:n ja 717:n liikennöinnin) että tulevan Malminkentän liittymän. Nyt esillä olevassa suunnitelmassahan ongelma on pitkälti Malminkentän liittymästä johtuvat erittäin lyhyet liittymävälit, ja sen ratkaisuksi ehdotettu kymmenenkaistainen(?) moottoritie. Liittymän ollessa pohjoisempana, likimain nykyisen Porvoonväylän liittymän kohdalla, ongelmaa ei muodostu.

"Urbaanista kannesta" sanon kuitenkin sen verran, että rakennusten rakentaminen kansien päälle on yleensä melko kallista, koska kannen perustuksien pitää kestää rakennusten paino. Tuota kohtaa voisi siis pohtia vielä.
 
Urbaanit kannet ovat aika kalliita, mutta välttämättömiä jos pidetään kiinni moottoriväylistä keskellä kaupunkirakennetta.

Vähemmän kompromissihakuinen visio olisi myös Lahdenväylän lakkauttaminen kehä kolmoselta etelään, ja korvaava reitti Tuusulanväylä. Tässä mallissa ei tarvittaisi kansia.
 
Viimeksi muokattu:
Itse suosisin sitä, että moottoritien poikkileikkaus pidetään mahdollisimman kompaktina, jolloin rakennukset mahtuvat sen ympärille (maanvaraisille perustuksille) ja aivan päälle mahtuisi puistoa tai mahdollisesti jonkinlainen aukio. Tarvittaessa päälle voisi myös rakentaa 1–2-kerroksisia rakennuksia jäsentämään kaupunkitilaa. Kaupungissa pitää kuitenkin myös olla avointa tilaa, niin olisihan se järkevä hyödyntää vaikeinta rakennusalustaa siihen, ja rakentaa kompaktimmin niillä alueilla, joilla se on helpompaa.
 
Kehätiet ja Helsingin ulosmenotiet (ovat motareita tai eivät) ovat osa valtakunnallista tieverkostoa. Siksi mahdollinen bulevardihölmöily ei ole Helsingin päätettävissä, kuten ei esim eduskuntatalon ottaminen Helsingin kaupungintaloksi.
Valtion on syytä ryhdistäytyä ja estää selkeästi kunnallisen päätöksenteon hyppiminen valtion silmille.
 
Kehätiet ja Helsingin ulosmenotiet (ovat motareita tai eivät) ovat osa valtakunnallista tieverkostoa.
Virallisesti näin. Kuitenkin esim. Kehä I:n sisäpuolisilla teillä tai Kehä I:llä Lahdenväylältä länteen ei ole kunnollista valtakunnallista merkitystä, kun niillä ei kulje valtakunnallista läpiajoliikennettä. Samasta syystä Hakamäentie siirtyy takaisin kaupungin kaduksi, kun Lahdenväylä–Turunväylä-yhteys ei olekaan toteutumassa.
 
Takaisin
Ylös