Vs: HKL raitiotien lakkautusesitys 1960-luvulla
Täytyy muistaa myös että raskaan katuja jyräävän bussiliikenteen korvaaminen maanalaisella sähköjunaliikenteellä parantaa ilman laatua, turvallisuutta ja joukkoliikenteen matkustusmukavuutta.
Sama on vaikutus maanpinnalla kulkevalla ”metrolla”, vaikka se olisi katuliikennekelpoinenkin. Tai oikeammin, sen vaikutus on suurempi, koska myös maanalaisen edellyttämää pinta- ja liityntäbussiliikennettä voidaan korvata sähköisellä kiskoliikenteellä.
Suurin osa maailman maanalaisjärjestelmistä on rakennettu autoistumisen aikoihin, ja sitä vanhemmatkin on modernisoitu moneen otteeseen vastaamaan nykytilannetta.
Totta, mutta autoistumisen aikaan metroja on tehty etupäässä ”pikkukaupunkeihin” (= ei usean miljoonan asukkaan kaupunkeja), joissa motiivit ovatkin epäilemättä olleet aivan samat kuin Helsingissä: edistää autoilua.
Otetaanpa Eurooppa, jossa autoistuminen alkoi 1920-luvun lopulla. Ensimmäiset maanalaiset ovat:
Lontoo 1863
Budapest 1896
Glasgow 1896
Pariisi 1900
Berliini 1902
Hampuri 1912
Madrid 1919
Barcelona 1924
Kaikki miljoonakaupunkeja jo tuolloin.
Tästä eteenpäin seuraavat ovat:
Tukholma 1950
Rooma 1955
Ateena 1957
Lissabon 1959
Milano 1964
Rotterdam 1968
Oslossa avattiin keskustan raitiotietunneli 1928, mutta Tukholman tyylisiä tunnelbanavaunuja toimitettiin vasta 1950-luvulla.
Ja tästä vielä eteenpäin:
München 1972
Nürnberg 1972
Praha 1974
Brysseli 1976
Amsterdam 1977
Marseille 1977
Lyon 1978
Wien 1978
Bukaresti 1979
Helsinki 1982
Lille 1983
Istambul 1989
Genova 1990
Napoli 1993
Toulouse 1993
Varsova 1995
Kööpenhamina 2002
Rennes 2002
Torino 2006
Tessaloniki 2006
Lausanne 2007
Tämän viimeisen listan kaupungit ovatkin valtaosaltaan enintään Helsingin seudun kokoisia, joissa joukkoliikenne voitaisiin hoitaa myös maantasoisella järjestelmällä, jota ei nimitetä maanalaiseksi muutamista tunneliosuuksista huolimatta. Tätä osoittaa sekin, mistä ”metroon” on siirrytty. Eli joko täydestä bussiliikenteestä tai raitioteistä. Kaupunkeja, joissa näin on tehty ovat esim. Frankfurt, Göteborg, Karlsruhe, Köln, Stuttgart jne. Listan kaupungeista Genova ja Torino kuuluisivat oikeastaan tähän samaan joukkoon.
Maailman mitassa tilanne on samansuuntainen, mutta eri maanosien taloudellisen kehityksen aste tekee analyysitä vaikeamman. Eurooppa on kohtalaisen yhtenäinen alue sosialismin ajan vaikutuksista huolimatta.
Antero