Matkustajaliikenteen vapautuminen

VR kuitenkin ryhtyi, nimittäin teki Dm10:n. (Oli tosin yksvaunuinen.) Tuote ei kuitenkaan jostain syystä ollut toimiva.

http://vaunut.org/kuvat/?tag0=3|Dm10|

Ei yllätä. Ei voi kuin sanoa, että huhhuh tuota viritelmää vilkaisemalla. Perässä vedettävästä alustasta kun tuunataan vetävä ja aletaan asentamaan ties millä viritelmillä moottori, voimansiirto, ohjaamo turvalaitteineen, jarrut apu- ja turvalaitteineen, muutetaan vaunuteli vetäväksi yms. yms. niin toki on hiukan haastavaa saada lopputuloksena jotain muuta kuin mikä päätyy alta aikayksikön naulatehtaalle. Onkohan kukaan tuota linkin takaa löytyvää himmeliä suunnitellessaan oikeasti miettinyt loppuun saakka elinkaarikustannuksia ja teknisiä riskejä?

Sama koskee sinistä vaunukalustoa, eli niille on turha kuvitella keksivänsä oikeasti käyttöä juuri muualta kuin sulatosta tai museosta. Kyllä hiukan naurattaa ne ympäri nettiä löytyvät jutut siitä, kuinka vr mukamas romuttaa "käyttökelpoista" kalustoa kilpailua estääkseen.
 
Kukaan ei enää halua matkustaa kalustolla, joka on kesällä kuin sauna ja talvella kuin jääkaappi. Sellaisen tarjoaminen olisi kuolinisku liikennemuodolle. Jossakin kohtaa vain pitää kyetä myöntämään, että mennyt on mennyttä.

Olen sinisillä matkustanut aikanaan suht paljon, ja koskaan ei kyllä ollut kylmä sisällä. Kuuma helteellä kylläkin. Ikkunat saa matkustaja itse auki, mikä auttaa, mutta päästää metelin sisään. Sen sijaan nykymallisessa kaksikerrosvaunussa tulin kerran kokeneeksi saunan ja jääkaapin yhtaikaa, kun ilmastointi puhalsi täysillä kylmää päähän ja lämmitys lämmintä kinttuihin. Konduktööri sanoi että ei voi mitään automaatille. Oli lämmin kesäpäivä ja ilmeisesti lämmitys oli jumittanut päälle ja ilmastointi yritti epätoivoisesti kompensoida.

Olen valmis uskomaan, että sinisiä ei kannata enää kunnostaa, mutta olis (ollut) hyvä saada jonkun muunkin arvio asiasta kuin VR:n. Vaunujen suhteen olisi ehkä voitu ottaa toisenlainen ote 15 vuotta sitten.

Sinisen kaluston käyttökelpoisuutta arvioitaessa on syytä huomioida, että tuollainen kalusto on suunniteltu aikana, jolloin rautateillä oli valtava korjausorganisaatio ja ihmistyö paljon nykyistä halvempaa.

Musta tuntuu, että matkustajavaunut eivät kyllä kummoista huoltoa vaatineet ennenkään, varsinkin kun niissä ei ollut näitä peräänkuulutettuja sähköisiä systeemejä, ilmastointia eikä vessassa jätetankkia. Musta tuntuu, että huoltamisessa iso muutoksen on tehnyt dieseleiden vaihtaminen sähkömoottoreihin.
 
Tottahan toki sininen vaunu saataisiin nykyaikaiseksi, kun siitä uusitaan suunnilleen kaikki. Aivan yhtä lailla kuin Espoon kaupungintalosta saataisiin. Onko siinä sitten mitään taloudellista tolkkua, onkin sitten eri juttu.

Rautatiekaluston(kin) suurin arvo ei ole painavimmissa osissa eli rungossa, telissä ja korissa, vaan aivan muualla. Siniset vaunut perustuvat 60-vuotiaaseen tekniikkaan eikä niillä ole enää mitään metalliromun hinnan ylittävää arvoa muualla kuin rautatieharrastajien nostalgiasessioissa. Kukaan ei enää halua matkustaa kalustolla, joka on kesällä kuin sauna ja talvella kuin jääkaappi. Sellaisen tarjoaminen olisi kuolinisku liikennemuodolle. Jossakin kohtaa vain pitää kyetä myöntämään, että mennyt on mennyttä.

Mistäs sinä olet tämän keksinyt? Ainakin Öbb, elikkä Itävallan valtionrautatiet ovat päättäneet kunnostaa vanhoja yksikerroksisia ic-vaunuja makuuvaunuiksi. Tuskinpa he sitä tekisivät, elleivät he näkisi, että juurikin runko, telit ja kori ovat arvokkain osa vaunua, kun he voisivat aivan hyvin ostaa uusiakin makuuvaunuja.
 
Mistäs sinä olet tämän keksinyt? Ainakin Öbb, elikkä Itävallan valtionrautatiet ovat päättäneet kunnostaa vanhoja yksikerroksisia ic-vaunuja makuuvaunuiksi. Tuskinpa he sitä tekisivät, elleivät he näkisi, että juurikin runko, telit ja kori ovat arvokkain osa vaunua, kun he voisivat aivan hyvin ostaa uusiakin makuuvaunuja.

Jokainen, jolla on jotain kokemusta metalliteollisuudesta tietää, että palkkirauta on bulkkia ja vehkeen kuin vehkeen kilohinnaltaan halvin osa. Öbbi puolestaan ei tee IC-vaunuista makuuvaunuja vaan lepovaunuja eli vain sisustaa kopit uusiksi. Itävaltalaisten ratkaisuun syy on aivan varmasti jokin muu kuin se, että runko ei ole ruosteessa ja pyörät ovat pyöreitä. Muunnettava kalusto muun muassa on ilmastoitu, eli muutaman vuosikymmenen verran uudenaikaisempaa kuin suomalainen sininen.
 
Jokainen, jolla on jotain kokemusta metalliteollisuudesta tietää, että palkkirauta on bulkkia ja vehkeen kuin vehkeen kilohinnaltaan halvin osa. Öbbi puolestaan ei tee IC-vaunuista makuuvaunuja vaan lepovaunuja eli vain sisustaa kopit uusiksi. Itävaltalaisten ratkaisuun syy on aivan varmasti jokin muu kuin se, että runko ei ole ruosteessa ja pyörät ovat pyöreitä. Muunnettava kalusto muun muassa on ilmastoitu, eli muutaman vuosikymmenen verran uudenaikaisempaa kuin suomalainen sininen.

Jos tarkoittaa ÖBB:n 1980-luvulla hankittuja ns Eurofima-vaunuja niin ne ovat suurin piirtein samantasoisia kuin VR:n yksikerros-IC vaunut.

Jos nyt ihan sanoo suoraan, niin VR:n sinisistä vaunuista on korkeintaan sisämaan taajamajunaliikenteen kalustoksi, jos vain vetureita löytyy, oli operaattori mikä hyvänsä.

Mahdolliset kilpailijat saattaavat tavoitella ensisijaisesti VR:n uusimpia 2-kerrosvaunuja, mutta jos niitä ei siirretä kalustopankkiin, niin 1-kerros IC vaunuja.

t. Rainer
 
MTV:n uutisen mukaan hallituksessa ei ole yksimielisyyttä VR:n matkustajaliikenteen kilpailun avaamisaikataulusta. Berner haluaisi avata kilpailun 2019 ja pilkkoa VR:stä erillisiin yhtiöihin junakaluston, kiinteistöt ja kunnossapidon. Perussuomalaiset taas haluavat pitää kiinni VR:n vuoteen 2024 asti ulottuvasta yksinoikeussopimuksesta.
 
MTV:n uutisen mukaan hallituksessa ei ole yksimielisyyttä VR:n matkustajaliikenteen kilpailun avaamisaikataulusta. Berner haluaisi avata kilpailun 2019 ja pilkkoa VR:stä erillisiin yhtiöihin junakaluston, kiinteistöt ja kunnossapidon. Perussuomalaiset taas haluavat pitää kiinni VR:n vuoteen 2024 asti ulottuvasta yksinoikeussopimuksesta.

Ministeri Berner pitää tänään klo 12 tiedotustilaisuuden jonka aiheena on "rautateiden henkilöliikenteen muutokset". Tilaisuudessa puhuvat myös VR groupin Tj Rolf Jansson ja HSL:n Tj Suvi Rihtniemi. http://www.vantaansanomat.fi/artikk...ello12-yllatysinfossa-mukana-seka-vr-etta-hsl ja https://yle.fi/uutiset/3-9765357

---------- Viestit yhdistetty klo 11:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:37 ----------

Eli ensi vaiheessa avattaisiin kilpailulle Etelä-Suomen taajamajunaliikenne. Eikös etelän taajisliikenne ole melko pientä? Itselleni mieleen tulee Hanko-Karjaa ja Kotka-Kouvola. Onko muita yhteysvälejä etelässä jotka on taajamajunaliikennettä?

---------- Viestit yhdistetty klo 12:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:54 ----------

Tiedotustilaisuudessa esitellyn kartan perusteella "taajamajunaliikenteellä" taidetaankin tarkoittaa VR:n lähiliikennettä. Eli kilpailutukseen olisi ensivaiheessa menossa ainakin D, G, R, -ja Z-junat. Tämä on tietysti hyvin luonteva jatkoaskel HSL:n lähijunaliikenteen kilpailutuksen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Toivottavasti Berner oppi liikenneverkkoyhtiösotkusta hakea hallituskumppanien tuen ennen julkisuuteen tuloa. Koska kukaan hallituskumppaneista ei ole vielä älähtänyt, on tuki nähtävästi haettu, jolloin muutos mennee läpi esitellyn kaltaisena.

Nyt kun linjaus on, että valtio kilpailuttaa koko matkustajajunaliikenteen käyttöoikeussopimuksilla, ei vapaata kilpailua tulekaan. Ketjun nimi ei siis enää kuvaakaan toteutumassa olevaa tulevaisuutta :)

Tämä on tietysti hyvin luonteva jatkoaskel HSL:n lähijunaliikenteen kilpailutuksen jälkeen.
Voihan käydä niinkin, että valtio ja HSL päättävät kilpailuttaa yhdessä kilpailutuksessa koko lähiliikenteen.
 
Tiedotustilaisuudessa esitellyn kartan perusteella "taajamajunaliikenteellä" taidetaankin tarkoittaa VR:n lähiliikennettä. Eli kilpailutukseen olisi ensivaiheessa menossa ainakin D, G, R, -ja Z-junat. Tämä on tietysti hyvin luonteva jatkoaskel HSL:n lähijunaliikenteen kilpailutuksen jälkeen.

Ihmettelen että miksi Hangon rata ja Rantarata eivät kuulu LVM:n mukaan "Etelä-Suomeen". Sillä suunnalla tarvittaisiin nyt nopeasti panostuksia että viime vuoden syksyllä aikaansaatu "Porkkalan Tunneli" joka aiheutti sen että Leppävaaran ja Karjaan välisiltä asemilta katosi yhteys länsi-Uudellemaalle ja Turun suuntaan saataisiin heitettyä historian roskakoriin.

t. Rainer
 
LVM:lläkään ei tunnu olevan terminologia hallussaan. Vapauttamisen ensimmäisessä aallossa on lähiliikenne, joka on vähitellen laajentunut lähes koko Etelä-Suomen alueelle. Olisiko tässä tarkoitus kytkeä Hangon TAAJAMALIIKENNE pääkaupunkiseudun LÄHILIIKENTEESEEN?
Mielenkiintoista uutisessa on tapa, jolla kilpailun avaaminen tehdään. On valittu brittien toimilupasysteemi, jossa käytännössä myönnetään, kilpailuttamalla tosin, alueellisia monopoleja. Mielenkiintoista on nähdä, millaisia kokonaisuuksia kerätään.
Juha
 
Nyt kun linjaus on, että valtio kilpailuttaa koko matkustajajunaliikenteen käyttöoikeussopimuksilla, ei vapaata kilpailua tulekaan. Ketjun nimi ei siis enää kuvaakaan toteutumassa olevaa tulevaisuutta :)

Näin voi tosiaankin sanoa.Asia, mitä ei ehkä ihan heti hahmoteta, on, että nyt valtiovalta paremminkin ottaa junaliikenteen nykyistä vahvemmin omaan valvontaansa. Kokonaisuus tulee muistuttamaan suurten kaupunkiseutujen tilannetta, jossa viranomainen vastaa liikenteen kokonaisuudesta, mutta itse liikenteen tuottavat yksityiset yhtiöt, joiden joukossa usein vanha liikennelaitos. Käyttöoikeussopimukset ovat helppo keino vaatia operaattoreilta esimerkiksi lippuyhteistyötä ja ylipäätään nyt viranomainen määrittää palvelutason ja pitää huolen, että junavuorot muodostavat toimivan kokonaisuuden. Mielestäni tämä ei ole yhtään huono asia, kun viranomainen voi arvioida asiaa laajemmasta näkökulmasta ja ilmeisesti myös neuvotella maakuntien ja suurten kaupunkiseutujen kanssa tarpeellisesta liikenteestä. Noin yleisemmin ajattelen, että usein on paljon sinällään järkeviä vaihtoehtoja järjestää asiat ja tärkeää on tehdä selvä valinta, kuinka tehdään ja sitten tehdä se hyvin. Eli ehkä vapaan kilpailunkin varaan saisi toimivan järjestelmän. Mutta parannus nykytilanteeseen ratkaisu on, kun päästään eroon omituisesta välitilasta.

Kun ehdotuksessa on siis viisi kokonaisuutta, mutta maakunnille ja kaupunkiseuduille tulisi mahdollisuus järjestää liikennettä, ajateltu luultavasti on, että isojen käyttöoikeussopimusten lisäksi tulisi vielä pienempiä sopimuksia kaikkein vähäliikenteisemmistä radoista ja selvästä paikallisliikenteestä, sen mukaan, miten maakunnat ja kaupungit ovat valmiita liikennettä rahoittamaan. Oma arvaukseni kokonaisuuksista: 1. Etelä-Suomen paikallisliikenne, 2. Helsinki - Turku, 3. Pääradan liikenne + yöjunat ja ehkä Turku - Tampere, 4. Helsinki/Turku/(Pori) - Tampere - Jyväskylä - Kuopio/(Joensuu) ja 5. Savon ja Karjalan radat. Muut radat sitten sen mukaan miten sovitaan, mahdollisesti osana näitä isompia kokonaisuuksia. Ainakin itse pyrkisin järjestämään kokonaisuuden niin, että vilkkaimmilla reiteillä olisi jonkin verran päällekkäisyyttä, jotta kilpailuakin syntyisi.

Tärkeä asia, josta nyt ei ole tietoa, on, pyritäänkö lipunhintoja mitenkään sääntelemään. Periaatteellisena ongelmanahan kuitenkin on, että tässä syntyy alueellisia monopoleja. Käyttöoikeussopimus sinällään on vahva väline, jonka avulla voidaan niin halutessa vaikka määrätä lipunhinnat. Joskin ilmeisesti nyt pyritään tilanteeseen, jossa operaattoreille jäisi aito mahdollisuus itse rakentaa toimintakonseptiaan joissain puitteissa.
 
Tärkeä asia, josta nyt ei ole tietoa, on, pyritäänkö lipunhintoja mitenkään sääntelemään. Periaatteellisena ongelmanahan kuitenkin on, että tässä syntyy alueellisia monopoleja. Käyttöoikeussopimus sinällään on vahva väline, jonka avulla voidaan niin halutessa vaikka määrätä lipunhinnat. Joskin ilmeisesti nyt pyritään tilanteeseen, jossa operaattoreille jäisi aito mahdollisuus itse rakentaa toimintakonseptiaan joissain puitteissa.

Eiköhän markkinat pidä huolen ettei lippujen hinnat nykyisestä ainakaan nouse. Asiakashan voi aina äänestää jaloillaan ja valita edullisen bussin ainakin suosituimmilla yhteysväleillä. Joutuihan jo VR:n alentamaan hintojaan kun bussiliikenteen kilpailu alkoi. Syrjäseuduillahan tulee ilmeisesti olemaan nykyisellä tavalla paljon osto ja -velvoiteliikennettä ja tässä liikenteessä LVM voisi sitten säännellä lippujen hintoja jotta kohtuuhintainen matkustaminen olisi jatkossakin mahdollista.
 
Takaisin
Ylös