Tämä on pelkkää tarkoitushakkuista puppua, ja ihmettelen kovasti että Anteroon se uppoaa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto saavuttaa käytännössä aina suuremman polttoainetehokkuuden kuin pelkkä lämmöntuotanto. Sillä mitä polttoaineita käytetään ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, sama pelletti joka poltetaan omakotitalon lämmittimessä voitaisiin polttaa voimalassa tehokkaammin. Ja, myönnän etten ole tästä ihan 100% varma, kaukolämmöstä on ylituotantoa koska sähkön kysyntä kylminäkin kausina ylittää yleensä lämmön kysynnän.
Helsingin kaukolämmön tuotanto tapahtuu suurelta osin vastapainevoimana eli sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Helsingin energia ilmoittaa ominaispäästön jakamalla kulutetun polttoaineen CO2-päästön tuotetun sahkö- ja lämpöenergian summalla. HE tuottaa energiaa suurimmaksi osaksi maakaasulla ja sitten hiilellä. Kaukolämmön yhteistuotannon ansiosta HE pääsee samalle omiansipäästötasolle kuin koko Suomen energiantuotanto, joka kuitenkin sisältää runsaasti vesivoimaa ja ydinvoimaa, joiden päästöt ovat selvästi alle fossiilisten polttoaineiden päästöjen.
Kun kirjoitin pellettilämmitys, se on sikäli väärin, että puupohjaisella polttoaineella voidaan ja tuotetaan myös yhdistelmänä sähköä ja lämpöä. Mutta vertailun tulos on sama, jos se lasketaan samoin. Pelkkää lämpöä tuotettaessahan päästään suunnilleen samaan kokonaishyötysuhteeseen kuin yhdistelmätuotannossa. Siten pellettilaitoksen ominaispäästö on sama tuotettaessa pelkää lämpöä tai sähköä ja lämpöä.
Siis jos HE käyttäisi pellettiä, sen ominaispäästö olisi luokkaa 25 g/kWh kun nyt kaasun ja hiilen kanssa ominaispäästö on noin 280 g/kWh.
Energiantuotannon hyötysuhde heikkenee oleellisesti silloin, kun tuotetaan pelkkää sähköä. Höyryturbiiniprosessilla päästään 30–45 %:n luokkaan, kun poistohöyry lauhdutetaan mereen tai ilmakehään. Keski-Euroopassa ei ole kysyntää lauhdutuksessa hukattavalle lämmölle, joten polttoainekulut on kerättävä pelkästä sähkön myynnistä. Siinä yksi syy siihen, miksi sähkö on siellä kalliimpaa kuin meillä.
Kaukolämmittäjänä tekisin tietenkin mieluiten niin, että minulla olisi oma voimalaitos jonka sähkön myisin markkinahintaan Keski-Eurooppaan. Oman lämmitykseni saisin ilmaiseksi, koska markkinahinta kattaa polttoainekuluni. Jos meillä olisi syöttötariffi, tämä olisi periaatteessa mahdollista.
Nyt Suomessa menee niin, että kuluttajalle myydään sähkö markkinahintaan ja sen lisäksi myydään vielä lämpökin, jos ollaan kaupungissa. Voitot jaetaan vissiin osinkoina kansainvälisille sijoittajille ja optioina ja bonuksina eteville johtajille.
Kuten fyysikot tapaa solvata, tämä on niin epämääräistä ettei se ole edes väärin. Mitä tarkoittaa keskus? Onko esimerkiksi Hakaniemi ja Rautatientori samaa vai eri keskusta? Miksi "yksikeskustaisen" vaihtoehto ei ole kaksi- tai kolmekeskustainen, vaan yleensä hajautettu? Ja ennen kaikkea, kun kaupunki on yhtä työssäkäyntialuetta, niin miten monikeskusmalli lyhentää työssäkäyntimatkoja?
Vähän saivarrellen sanottuna keskus on asemakaavassa keskustatoimintojen alueeksi merkitty alue. No ihmisten kielellä se tarkoittaa sellaista paikkaa kaupungissa, jossa on kaikkea mitä kaupunki asukkailleen tarjoaa asumisen lisäksi ja sinne on helppo päästä ympäristöstä.
Keskuksilla ei ole selkeätä rajaa, minkä varmaan voi havaita vähän missä vaan kaupungissa. Eikä selkeää sijaintiakaan. Helsingin keskus on aikojen kuluessa siirtynyt. Engel sijoitti sen asemakaavassaan Senaatintorille, mutta kaupunki kasvoi länteen ja viimeistään Eduskuntatalo määritteli keskuksen muualle. Ennen Eduskuntataloa hallinnollinen keskus oli Senaatintorilla, mutta liikenteellinen ja kaupallinen keskus oli jo siirtynyt lännemmäksi.
Tietenkin seutu tai kunta voi olla 2- tai 3-keskuksinen. Vaikka H:gissä on Itäkeskus-niminen kaupunginosa ja liikerakennus, pidän Helsinkiä kuitenkin yksikeskustaisena ja se keskusta on Helsingin niemi. Vantaa on selvästi 2-keskustainen: Tikkurila ja Myyrmäki. Tikkurila on vanhan maalaiskunnan hallinnollinen keskus, Myyrmäkeen on sijoitettu sen verran ”keskustatoimintoja”, että sitä voi pitää toisena keskuksena. Toimintoja on toki lentoaseman eteläpuolellakin, mutta ei sitä kuitenkään kukaan enää tai vielä keskuksena pidä. Espoossa on Tapiola, Leppävaara ja Espoon keskus sekeästi keskustamaisina alueina. Monikeskustaisuudella tarkoitetaan vain sitä, että keskuksia on enemmän kuin yksi ottamatta kantaa määrään.
Monikeskustaisuus vähentää matkustamisen tarvetta, myös työmatkoissa. Työpaikkojakin näihin keskuksiin keskittyy, koska palvelut ja yritykset haluavat sijoittua hyvään saavutettavuuteen, ja se totutuu näissä keskuksissa. Valitettavasti autoilu on tehnyt mahdolliseksi hajasijoituksen (siis sijoittumisen keskusten ulkopuolelle) myös työpaikoille, joten kaikki työpaikat eivät ole keskittyneitä.
Työssäkäyntialue on alue, jolta tullaan töihin, esimerkiksi keskuksiin. Työssä ollessaan ihmiset tarvitsevat noin 1/3 asumisen kerrosalasta, minkä vuoksi ihmisten työpaikat mahtuvat asumista pienempään maa-alaan kuten keskuksiin.
Antero
