Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

En minäkään tuosta puheesta ilahdu, mutta joukkoliikenneväki voisi myös katsoa peiliin. Tässä nyt ollaan raskasraidefanatismin kanssa. Pitääkö antaa käteen kaikki argumentit, joilla voi vastustaa joukkoliikennettä? Vaaditaan ympäristöperusteilla miljardia hankkeeseen, josta ei ole mitään ympäristöhyötyjä. Onko ihme, jos sen perusteella sanotaan, että ilmanstonmuutosta torjutaan paremmin henkilöautoilun kanssa?
Olisin jotenkin kuitannut puheen huumorilla jos puhujana olis ollut Timo Soini tai Kurt Byman tai joku "kukkahattutäti", mutta että tollaisia sammakoita laukoo pääministeri Vanhanen, jota muuten olen pitänyt aika maltillisena tyyppinä?

Vanhanen on täysin oikeassa siinä, ettei länsimetrosta ole mitään hyötyä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen sijaan siitä on jotain apua, että henkilöautojen päästöjä vähennetään edes vähän, kun 85 % CO2-päästöistä tulee henkilöautoista. Siinäkin Vanhanen on oikeassa, että joukkoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää kaasubusseilla halvemmalla ja nopeammin.
Länsimetron hyödyt tulevat viiveellä, mutta ne tulevat varmasti. Pitää rakentaa myös metron varsi vähän tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi, niin ympäristöhyötyjä alkaa tulla. PK-seudulle muuttaa ihmisiä joka tapauksessa, ja jos ei Espooseen rakennettaisi asuntoja, niin ne samat ihmiset muuttaa jonnekin kehyskuntiin ja kulkevat kaikki autolla.

Tässä Vanhasen puheen päättelyssä on se vika, että siinä ei ole ymmärretty, että joukkoliikenteen hyöty ilmastotalkoissa on autoilijan siirtyminen joukkoliikenteeseen. Se vähentää CO2-päästöjä niin paljon, ettei millään autoteknologialla edes voi päästä samaan. Helsingin tilastoarvoilla jokainen heti nykyiseen joukkoliikenteeseen siirtyvä autoilija vähentää päästöjään noin 60 %. Ja nykyiseen raideliikenteeseen siirtyjä vähentää päästöjään 70 %. Se voi tapahtua jo huomenaamuna, sillä joukkoliikenteessä on heti tilaa yhdelle jos toisellekin, joka lopettaa auton käytön. Eikä maksa mitään.

Mutta mikä on länsimetron vaikutus tässäkin asiassa: ei mikään. Ei tule vähemmän autoilijoita ja enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä, vaikka maksetaan miljardi, joka muulla tavalla käytettynä vähentäisi päästöjä.
Nykyistä auton käyttöä perustellaan usein sillä että joukkoliikenteen aikataulut, matkanopeus ja mukavuus eivät ole henkilöauton tasoisia. PK-seudulla työmatkat ovat varsinkin nuorilla ihmisillä usein pitkät johtuen siitä että työpaikka on uein eri puolella kaupunkia kuin jossa itse asuu. Länsimetro, Jokeri ja kehärata ovat itse asiassa poikittaisliikennehankeita jotka helpottavat liikkumista itä- ja pohjois-Helsingistä sekä Vantaalta lännen työpakka-alueille ja päinvastoin.

Kun ketjun otsikko on asumisvalinnoissa, niin siitä voisin kyllä todeta, että ennen autoilun aikaa asuttiin juurin kuten Vanhanen ihannoi. Betonilähiöt synnytti autoilu, ei raideliikenne. Ei ollut muuta kuin pientaloja rautateiden pysäkkien palvelualueilla. Vasta metron aikana on tätä moottoritielähiön rakennetta alettu soveltaa raideliikenteeseen, kun on pitänyt keksiä käyttäjiä liian isoille junille. Raideliikenne se palveli Helsingin ympäristön huvilayhdyskuntia sielläkin, missä ei ollut junaratoja. Mutta se ei ollut liian raskasta vaan sopivaa raitioliikennettä.
Niin,ennen oli ennen,mutta mikähän mahtoi olla pk-seudun asukasluku silloin kun Vanhanen ja oli pikkupoika ja meikäläinen ei syntynytkään vielä, eikä betonilähiöitä ollut? Ei tainnut olla kuin ehkä 400000. Minne ne 600000 jotka ovat sen jälkeen muuttaneet ja syntyneet tänne olisi pitänyt laittaa asumaan?

Eniten ärsyttää Vanhasen puheessa se, että hänen mielestään Espoo on rakennettu niin erilaiseksi ja paremmin kuin Helsinki. Niitä argumentteja, jolla hän ylistää Espoota, ettei ole muka betonilähiöitä ja väki on läpensä vaurasta, ei oikeastaan ole pk-seudulla missään muussa kaupungissa kuin Kauniaisissa. Mutta silloinkin mennään metsään, koska Kauniainen on radan varrella.

t. Rainer
 
Mitä on raskasraidefanatismi?
Onko se sitä, että meille on rakennettu kaupunkijunaratoja, jotka helpottavat tuhansien ihmisten elämää päivittäin?
Ja liian isoja junia? Ne junat ovat usein täpötäynnä, ja niihin riittää kulkijoita. Kun kerran on raiteet jo muutenkin, miksi niitä ei voisi siis käyttää?

Se, että taloja lämmitetään eri tavalla ei muuta kaupunkia paremmaksi paikaksi elää, vaan kaupunkiympäristön parananeminen joukkoliikenteen ansiosta. Se, että jokaisella olisi joku sähköauto on aikamoinen utopia. Melua ja häiriötä siitäkin syntyisi. Ja kuluttaahan auton valmistaminen resursseja ja luonnonvaroja.

Metro on tosi hyvä juttu ja sen on muistaakseni laskettu vähentävän co2-päästöjä vuositasolla n 7000 tonnia. Kunhan metro laajenee ja meille tulee tietullit, asiat alkavat näyttää paremmilta. Älytön bussi- ja autoralli vähenee ja uudet raideliikennehankkeet avaavat tietä erilaiselle tulevaisuudelle.

Tämä Vanhasen puhe oli kepulainen nuolaisu espoolaisille katumaasturiegoisteille, jotka itsekin tietävät, että raideliikenne on välttämättömyys kaikissa muodoissaan. Vielä paremmin he tietänevät, että tämä tuleva valtuustokausi on todennäköisesti Espoon viimeinen.
 
Mitä on raskasraidefanatismi? Onko se sitä, että meille on rakennettu kaupunkijunaratoja, jotka helpottavat tuhansien ihmisten elämää päivittäin? Ja liian isoja junia? Ne junat ovat usein täpötäynnä, ja niihin riittää kulkijoita. Kun kerran on raiteet jo muutenkin, miksi niitä ei voisi siis käyttää?

Fanatismista tiedä... Harvempi tykkää liian pitkistä junista ja täpötäysissä vaunuissa matkustamisesta. Mutta jos vaihtoehdot ovat kalliimpia tai aikaavievempiä, niin "pakkohan" se sitten on tuohon alistua.

Keskuspuistoa halkova rataväylä ei minusta ole järin esteettinen näky. Mieluusti näkisin uloimmat radat pikaraitiovaunujen käytössä ja radan vierustan rakennettavan nauhamaisena alueena viihtyisine pikkukujineen. Rumimmissa kohdissa voisi radan kattaa ja rakentaa päälle asuntoja, yritys- ja julkisia tiloja. Nykyiset lähijunat voisi hyvin muuttaa ratikoiksi ja osin reitittää uusiksi kulkemaan muualta kuin Keskuspuiston läpi. Näin pärjättäisiin lyhyemmillä kulkuneuvoilla ja ehkä useampi pääsisi matkustamaan väljemmin, kun "kaikkien" ei tarvitse pakkautua yhdelle runkolinjalle.

Metro on tosi hyvä juttu ja sen on muistaakseni laskettu vähentävän co2-päästöjä vuositasolla n 7000 tonnia. Kunhan metro laajenee ja meille tulee tietullit, asiat alkavat näyttää paremmilta. Älytön bussi- ja autoralli vähenee ja uudet raideliikennehankkeet avaavat tietä erilaiselle tulevaisuudelle.

Liekö laskelmassa otettu huomioon myös bussiliikenne ja vertailukohtana ajanmukainen bussireitistö?
 
Saanko kysyä mitä auttaisi junien muuttaminen ratikoiksi?
Eikö se pikaratikka voi olla täysi? Jos samalla vuorovälillä menee pikaratikoita kun junia, niin eikö samalle porukalle tule vielä ahtaampaa?Toisekseen on utopistista ajatella, että yhtäkkiä Pasilasta menee ratikoita joka suuntaan, mistäköhän ne menisivät jos eivät ratalinjaa pitkin? Ja jos radan päälle tulisi taloja, niin sittenhän se keskuspuisto olisikin pilalla...

Esteettistä tai ei, ainakin ympäristöystävällisempää. En tiedä sitten kuinka esteettinen on länsiväylä tai Hakamäentie.

Mutta taas löytyi ratkaisu: pikaraitiotie ja bussi.
 
Saanko kysyä mitä auttaisi junien muuttaminen ratikoiksi?

Kaikin mokomin. Ratikat saadaan hajautettua asuinalueille ja asiointialueille, jolloin tarvitaan vähemmän liityntäliikennettä ja vaihtoja.

Eikö se pikaratikka voi olla täysi? Jos samalla vuorovälillä menee pikaratikoita kun junia, niin eikö samalle porukalle tule vielä ahtaampaa?

Muistaakseni sanoin että ne keskuspuiston radan uloimmat radat pitäisi ottaa ratikoitten käyttöön eli ei niillä sitten enää junilla ajettaisi tässä "konseptissa" (sähköt, kulunvalvonnan ja radatkin voisi vaihtaa, jollei kokonaisuuden kannalta tule halvemmaksi käyttää olemassaolevia). Tämä mahdollistaa näköetäisyydellä ajamisen ja paljon lyhyemmät vuorovälit.

Toisekseen on utopistista ajatella, että yhtäkkiä Pasilasta menee ratikoita joka suuntaan, mistäköhän ne menisivät jos eivät ratalinjaa pitkin?

Vaikkapa nykyisiä raitiotieväyliä pitkin, kun tarvittavat liittymät on rakennettu (mikäli junaradat vaihdetaan tai raitiotien rataleveys muutetaan tai rakennetaan kolmas kisko). Osa linjoista voisi erkautua pääradasta vähän ennen Töölönlahtea.

Ja jos radan päälle tulisi taloja, niin sittenhän se keskuspuisto olisikin pilalla...

Mieluummin kyllä louhisin monttua vähän syvemmälle ja laittaisin radat sinne piiloon, mutta taitaa olla melko kallista... On kaunistakin arkkitehtuuria olemassa. Mitä utopioihin tulee, niin tämä Helsinki on kovin tasaista seutua. Radan päälle voisi rakentaa vaikkapa terassikaupunginosan, joka voisi rakenteellisessa mielessä olla jättiläismäinen pitkä kerrostalo, mutta näyttäytyisi ulospäin harjulta "pientaloineen" ja terassipuutarhoineen.
 
Muistaakseni sanoin että ne keskuspuiston radan uloimmat radat pitäisi ottaa ratikoitten käyttöön eli ei niillä sitten enää junilla ajettaisi tässä "konseptissa" (sähköt, kulunvalvonnan ja radatkin voisi vaihtaa, jollei kokonaisuuden kannalta tule halvemmaksi käyttää olemassaolevia). Tämä mahdollistaa näköetäisyydellä ajamisen ja paljon lyhyemmät vuorovälit.

Kuinkakohan kovaa ratikalla sopii ajaa näköetäisyydellä? Eipä taida ratikan ja lähijunan pysähtymismatkassakaan ole niin paljon eroa, että ratikalla olisi tuossa hyvin suuri etu. Samanlaista tai pahempaa jälkeä tulee kun ratikka törmää vaikka 100 km/h toisen ratikan perään, kuin että lähijunat törmäävät toisiinsa samalla nopeudella.

Minusta vuorovälejä voidaan yhtään isommissa nopeuksissa tihentää vain automaattimetro tyyppisellä ratkaisulla, jossa tekniikka pitää huolen siitä, etteivät junat tai ratikat törmäile toisiinsa, vaikka ne kulkisivat alle minuutin välein. Tuollaisilla tekniikkaratkaisuilla voi kyllä samoilta raiteilta löytyä lisätilaa uusillekin reiteille, kun junaliikenteen turvamarginaaleja voidaan pienentää rajusti.

Tosin tieliikenteessä kyllä hyväksytään se, että ajetaan 100 km/h nopeudella muutaman sekunnin välein ja joskus pelti rytisee tai tulee ruumiita. Raidejoukkoliikenteessä on eri käytäntö.
 
Viimeksi muokattu:
Pääministeri Matti Vanhasen Espoon lausunto saa tukijoita:

Tutkija tukee Vanhasen näkemyksiä Espoon mallista

Täytyy sanoa, että omassa mielikuvassani Espoo on Suomen toiseksi suurimpana "kaupunkina" ottanut viime aikoina takapakkia oikein olan takaa. Asuminen siellä edellyttäisi lähestulkoon oman auton omistamista, lukuunottamatta ehkäpä aivan keskeisimpien joukkoliikenneväylien ympäristöä, kuten vaikkapa rantaradan ympäristö, Tapiola, Mankkaa, Matinkylä, Soukka tai Kivenlahti. Tokikaan "nurmijärveläistä elämäntyyliä" kannattavalta pääministeriltäkään en voisi odottaa muunlaista kannanottoa.
 
Viimeksi muokattu:
Pääministeri Matti Vanhasen Espoon lausunto saa tukijoita:

Tutkija tukee Vanhasen näkemyksiä Espoon mallista
Onko tietoa mistä hänen haastattelunsa voisi lukea kokonaisuudessaan. En viitsi oikein työpaikallani kuunnella sitä;)

Olisi kiinnostava tietää mitä hän loppujen lopuksi tarkoittaa.

Täytyy sanoa, että omassa mielikuvassani Espoo on Suomen toiseksi suurimpana "kaupunkina" ottanut viime aikoina takapakkia oikein olan takaa. Asuminen siellä edellyttäisi lähestulkoon oman auton omistamista, lukuunottamatta ehkäpä aivan keskeisimpien joukkoliikenneväylien ympäristöä, kuten vaikkapa rantaradan ympäristö, Tapiola, Mankkaa, Matinkylä, Soukka tai Kivenlahti. Tokikaan "nurmijärveläistä elämäntyyliä" kannattavalta pääministeriltäkään en voisi odottaa muunlaista kannanottoa.

Jos Espoo olisi seudun ainoa kaupunki, eikä Helsinkiä eikä Vantaata kyljessä kiinni, niin ymmärtäisin ihan hyvin professorin ajatusmaailman. Mutta sellaista maailmaa, että olisi vain Espoo eikä muita kaupunkeja naapureina, ei ole. Jos olisi, niin joutuisi Einsteinin suhteellisuusteoriakin kirjoittamaan uusiksi.

t. Rainer
 
Olisi kiinnostava tietää mitä hän loppujen lopuksi tarkoittaa.
Laurikko sanoi, ettei kattava raideliikenne tavoittaisi espoolaisia tarpeeksi tehokkaasti. Ja rikkailla espoolaisilla on halua ja rahaa ostaa sähköautoja.

Mitä edellä oleva tarkoittaa selviää vasta sitten, kun tiedetään, mitä tarkoittaa ”kattava raideliikenne”. Jos Laurikko on suomalaiseen tapaan sitä mieltä, että raideliikenne = metro, niin selvähän se on, ettei se mitään kata. Etelä-Espoo on tiheimmin rakennettua Espoota, jossa metro voi kattaa hyvissä oloissa 15 % asukkaista ja 85 % elää autoilun varassa. Ratikalla luvut ovat päinvastoin, eikä espoolainen asumiskulttuuri ja raideliikenne ole mitenkään ristiriidassa.

Antero
 
.... eikä espoolainen asumiskulttuuri ja raideliikenne ole mitenkään ristiriidassa.


Ei tietenkään. Espoo joukkoliikenteen mallikaupunki ja YTV-yhteistyön mallioppilas. Espoo on tehnyt kaikkensa sen estämiseksi, että ei tulisi autokaupunkia ja yrittänyt kaavoittaa tiiviisti. Kun Helsinki on ollut samaan aikaan höhlä, on Espoo ollut edistyksellinen ja kaikki voivat ottaa oppia Espoosta ja niin edelleen..:eek:
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Täytyy sanoa, että omassa mielikuvassani Espoo on Suomen toiseksi suurimpana "kaupunkina" ottanut viime aikoina takapakkia oikein olan takaa. Asuminen siellä edellyttäisi lähestulkoon oman auton omistamista, lukuunottamatta ehkäpä aivan keskeisimpien joukkoliikenneväylien ympäristöä, kuten vaikkapa rantaradan ympäristö, Tapiola, Mankkaa, Matinkylä, Soukka tai Kivenlahti.

Espoon joukkoliikennettä on tapana moittia heikoksi, mutta kuinka heikkoa se sitten oikeastaan onkaan? Omien kokemusteni perusteella en halua haukkua palvelua kovin huonoksi. Asuin n. 15 vuotta Espoossa jonka jälkeen olen säännöllisesti kulkenut tuttujen luona ja työasioissa, mutta lähes täysin ilman autoa olen pärjännyt.

Minusta vaikuttaa siltä, että suurin osa Espoon asutuksesta on kuitenkin kohtuullisten tai jopa hyvien joukkoliikennepalveluiden äärellä. Tätä voi tarkastella ainakin pintapuolisesti Espoon joukkoliikennekartasta YTV:n sivuilta. Parannettavaa tietysti on. Esim. vuoroja on vähemmän kuin Helsingissä, mutta eipä ole väkeäkään kuin puolet. Poikittaisten linjojen tarjonta ei ole aina kovin kattavaa, mutta sama vika on myös Helsingissä.

Jos asiasta on tarjolla tutkittua tietoa, niin sitä mielellään näkisin. Esimerkiksi joukkoliikenteen osuus matkoista eri kaupungeissa kiinnostaa, tai muut kuvaavat indikaattorit.
 
Jos asiasta on tarjolla tutkittua tietoa, niin sitä mielellään näkisin. Esimerkiksi joukkoliikenteen osuus matkoista eri kaupungeissa kiinnostaa, tai muut kuvaavat indikaattorit.
Onhan siitä. Edelliseen seudun liikennetutkimukseen perustava Liikenne Helsingissä 2002 kertoo paljon ja sen lähteenä ollut YTV:n julkaisu C 2002:11 (ei löydy netistä) vähän enemmän. Ja kohta valmistuu YTV:n uusi liikennetutkimus.

Monille yllättävä totuus on, ettei Espoo ole sen huonompi joukkoliikennekaupunki kuin Vantaa. Ja ottaen huomioon Helsingin erinomaisesti naapureitaan paremmat edellytykset joukkoliikenteen kanssa, Espoo ja Vantaa eivät ole oikeasti Helsinkiä huonompia.

Espoolainen tekee 0,75 joukkoliikennematkaa päivässä ja vantaalainen 0,76. Helsinkiläinen tekee 1,1, seudun keskiarvo on 0,95. Espoossa ja Vantaalla ei ole sellaista joukkoliikennekaupunkia kuin Helsingin kantakaupunki raitioteineen.

Espoolaiset kyllä käyttävät enemmän autoa kuin muut. Mutta he myös matkustavat kaikkiaan enemmän kuin muut, eli ovat aktiivisempia liikkujia.

Ei tietenkään. Espoo joukkoliikenteen mallikaupunki ja YTV-yhteistyön mallioppilas. Espoo on tehnyt kaikkensa sen estämiseksi, että ei tulisi autokaupunkia ja yrittänyt kaavoittaa tiiviisti. Kun Helsinki on ollut samaan aikaan höhlä, on Espoo ollut edistyksellinen ja kaikki voivat ottaa oppia Espoosta ja niin edelleen..:eek:
Ei ollut kyse siitä, mikä tai mitä Espoo on nyt, vaan siitä, minkälaisella liikenteellä espoolaista yhdyskuntarakennetta voi palvella. Mahdollisimman kalliilla joukkoliikenteellä ei Espoota voi eikä kannata yrittä palvella. Mutta 2 minuutin vuorovälillä kulkevan tunnelimetron ja tunnin välein liikkuvan bussin välillä on paljon käyttämättömiä vaihtoehtoja.

Antero
 
Olipas. Vanhasen puhe oli kannanotto nykyisen, ekologisesti kestämättömän mallin puolesta. Sähköautopuhe oli ihan hauska, muuta hyvää siinä ei sitten ollutkaan.

Keskustalainen Suomenmaa jatkaa samaa loanheittoa tänään pääkirjoituksessaan:
Suomenmaa sanoi:
Liian ahdasta rakentamista ei kannata puolustaa
Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Matti Vanhasen kannanotot yhdyskuntasuunnittelusta ovat nostattaneet taas keskustelun pääkaupunkiseudulla.
Edellisestä keskustajohtajan puuropadanhämmennyksestä onkin kulunut jo puolisen vuotta. Silloin Vanhanen pani muutosvauhtia Helsingin vanhakantaiseen energiapolitiikkaan. Ja alkoikin tapahtua.

Vanhanen ilmoittaa kannattavansa yhdyskuntarakennetta, joka koostuu ihmisen mittakaavaisista yhdyskunnista, joissa mahdollisimman moni voi hoitaa päivittäisen asiointinsa kävely- tai pyörämatkalla. Hän uskoo, että hajakeskitetyssä mallissa paitsi minimoidaan liikennemääriä, on myös paremmat mahdollisuudet hoitaa muu energiahuolto ekologisesti ja saavuttaa muutenkin luontosuhde päivittäin.

Tämä aate ei tosin näytä kelpaavan. Vanhasen oikeaan osunut havainto onkin, että Suomessa käydään ideologista ottelua keskittämisintoilijoiden ja tasapainoisemman kehityksen kannattajien välillä. Aseeksi käy ilmastonmuutoskin.

”Julkisuuteen syötetään totuutena ideologiaa, jonka mukaan ilmastonmuutoksen nimissä luonnonläheinen pientaloasuminen, väljä kaavoitus ja yksityisauton käyttö olisivat suurimmat esteet Suomen tiellä ilmastonmuutoksen mallimaaksi. Tämä on suoraan sanottuna täyttä puppua”, Vanhanen sanoi suorasukaisesti Espoon juhlaseminaarissa.

Helsingin Sanomat todisti Vanhasen väitteen ja ilmoittautui oitis betonipuolueen sotaratsuksi. Siltä ei herunut ymmärrystä, vääristelyä vain. Lehden mukaan pääministerin kanta on ”yksisilmäinen hajakatse”. ”Vanhanen puolustaa maaseutumaista asutusta ikään kuin väljä tontti etäällä palveluista ja auto aikuista kohti voisivat olla ihanteita Helsingin seudulla, missä asukkaita on yli miljoona”, HS kirjoittaa (1.9.)

Mutta HS onkin suorastaan sokea keskittämisinnossaan. Se ei katso edes yksisilmäisesti, mistä se pääministeriä syyttää. Niinpä lehti ei huomaa, että kansalaisten suuri enemmistö on Vanhasen puolella. Helsingin kaupunki sen kyllä jo ymmärtää päätellen siitä, että Sipoon liitosalue aiotaan kaavoittaa tiiviiksi pientaloalueeksi.

Pääkaupunkiseudun ahdas asuminen on ollut keskittäjien konsti selvitä epäonnistuneesta yhteiskuntapolitiikasta, jossa ihmisiä on siirrelty muualta Suomesta ”työn perään”. Paitsi että lähtö on ollut usein vastentahtoinen, myös asumismuoto on pitänyt ”valita” olosuhteiden pakosta. Pääkaupunkiseudulla ei olekaan enää varaa muuhun kuin ahtaaseen kotiin, vaikka lähtiessä myydään isolla tontilla sijaitseva tilava omakotitalo.

Huippukalliin, gryndereitä lihottaneen asuntorakentamisen sijaan kannattaisikin kuunnella myös nykylinjan kritiikkiä. Vaikka Espoon valitsema tie vaatii väljyyttä, hyvä suunnittelu mahdollistaa varmasti nykyistä useammalle asumishaaveiden toteutumisen myös muualla pääkaupunkiseudulla.

Tietenkin kerrostaloasumistakin tarvitaan. Mutta suuria ja tiiviitä metropoleja on äärimmäisen vaikea muuttaa ekologisesti toimiviksi. Raideliikennekään ei ole autuus, vaikka HS:n toimituksessakin niin luullaan. Niinpä viiden prosentin biopolttoaineosuus tai autoverotukseen jo toteutettu päästöporrastus vähentävät hiilidioksidipäästöjä sata kertaa sen, minkä Espoon metro tekee.

Heh "Raideliikenne ei ole autuus". Autoliikennekö on?
En itse äänestä sellaista ehdokasta, joka ei kannata metroa ja pk-seudun kuntien liittämistä yhteen.

Tiehallinon sivuilta löytyi metkaa kamaa aluerakenteesta:
http://www.tiehallinto.fi/servlet/p...pageid=71&kieli=fi&linkki=26436&julkaisu=8848

http://www.metkaprojekti.info/

Sekä metropolialueen kestävä aluerakenne:
http://www.metkaprojekti.info/Metka_suomi.pdf
Parempaa luettavaa kuin Kepun tekstit ja Suomenmaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olipas. Vanhasen puhe oli kannanotto nykyisen, ekologisesti kestämättömän mallin puolesta. Sähköautopuhe oli ihan hauska, muuta hyvää siinä ei sitten ollutkaan.

Keskustalainen Suomenmaa jatkaa samaa loanheittoa tänään pääkirjoituksessaan:

Heh "Raideliikenne ei ole autuus". Autoliikennekö on?

Masentavaa!

Onko kepulaisten suurin huoli siinä, että jos maalta lähtee kaupunkiin asumaan,joutuu tyytymään pienempään asuntoon kuin millaisesta lähti? Ja miten Suomenmaan päätoimittaja todistaa että kaikkien pk-seudulle muuttaneiden lähtö ei olisi vapaaehtoista? Miksi pk-seudun väkiluku kokoajan kasvaa? Määrääkö joku sotilasjuntta ihmiset muuttamaan maalta kaupunkiin? Eikö Suomenmaan lukijoiden joukossa ole ollenkaan koulutettua väkeä, jotka ovat ihan vapaaehtisesti ensin muuttaneet väljästä lapsuudenkodistaan maalta johonkin yliopistokaupunkiin, ja asunut ahtaasti siellä opiskeluajan, ja sitten muuttanut joko pk-seudulle ja asunut sielläkin jonkin aikaa ahtaasti, tai vaihtoehtoisesti saanut jättipotin yhteiskunnallisessa lottopelissämme, eli viran jossain pikkukaupungissa, jossa pääsee heti kiinni isoon ok-taloon? Eikö Suomenmaan päätoimittaja laske ollenkaan arvoa sille että pk-seudulla ja muilla kasvukeskuksilla on kalliimmista asuinneliöistään huolimatta paljon paremmat työllistymis-, ansaitsemis- ja kouluttautumismahdollisuutet sekä vilkkaampi kulttuuri- huvi- ja sosiaalinen elämä kuin pienillä paikkakunnilla?

Osaako Suomenmaan päätoimittaja selittää, että kun autoveroa alennettiin, ja vaihdoin sen houkuttelemana autoni 4 vuotta uudempaan jossa on uusin moottoritekniikka käytössä, miksi ei sen polttoainekulutus ole pienempi kuin mitä vanhemmassani oli, puhumattakaan sitä joka minulla oli 5 vuotta sitten ja joka kulutti litran verran/100 km vähemmän kuin nykyinen, ja oli yhtä iso?

t. Rainer
 
Niin on. Valtakunnassa ei saa olla kuin yksi totuus. Minun lapsuudessani opetettiin satua keisarin uusista vaatteista. Se oli oikein opettava satu, kuten monet muutkin sadut. Totuus on usein tarua ihmeellisempi, niin nytkin. Sadussa oli yksi, joka ei ymmärtänyt, että keisaria pitää mielistellä. Se, joka sanoi ettei keisarilla ollut vaatteita, oli lapsi. Todellisuudessa tässä roolissa on pääministeri.

Miksi pk-seudun väkiluku kokoajan kasvaa?
Miksi pk-seudun väkiluku kasvaa haja-asutuksena?

Se on ongelma, ei seudun väkiluvun kasvu ylipäätään. Miksi esim. H:gin kaupunginjohtajan palkitsema metropolivauva muutti saman tien Tuusulaan (muistaakseni, vai oliko jokin toinen kehyskunta)?

Haja-asutus on syntynyt sinä aikana kun on julistettu, että metro on parasta mitä seudulla on tehty. Teoriassa koko seudun asukasmäärä voidaan asuttaa 24:n metroaseman ympärille 600 metrin etäisyydelle ihan kohtuullisella tehokkuudella rakennettuihin kerrostaloihin. Siis nykymetro + Matinkylän metro. Mutta kun meillä on toistaiseksi vapaus valita asuinpaikka, näin ei tapahdu, vaan mieluummin valitaan haja-asutus, kun ei muutakaan vaihtoehtoa ole.

Määrääkö joku sotilasjuntta ihmiset muuttamaan maalta kaupunkiin?
Suomen hallitus ei ole sotilasjuntta, mutta hallituksella on oma vastuunsa aluepolitiikasta ja siitä, tulevatko ihmiset toimeen muuallakin kuin vain Helsingin seudulla. Helsinkiin ei muuteta siksi, että täällä ON töitä, vaan siksi, että kotiseudulla muualla Suomessa EI OLE töitä. Nämä ovat aivan eri asiat.

Minust tuntuu, että tämä betonipuolue haluaisi olla sotilanjuntta, joka voisi pakottaa kaikki ihmiset muuttamaan kerrostaloihin, joiden asuntojen keskikoko ei saa ylittää 75 m2. Ja ne pakolliset kerrostalot rakennetaan ainoastaan ”meidän” maalle, joka sattuu olemaan samassa paikassa mihin suunnitellaan metroasemaa.

Tyhjennettäviksi määrätyt omakotitalot juntta varmaan jakaa sitten keskenään ja niihin kuljetaan isoilla mustilla autoilla.

Mikä muuten mielestänne oli väärin Vanhasen todetessa lämmitysratkaisujen tai kaasubussien vähentävän CO2-päästöjä enemmän ja halvemmalla kuin Matinkylän metron, joka oikein laskien näyttää lisäävän päästöjä?

Antero
 
Takaisin
Ylös