Viestiketju: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Suomalaiset tuntuvat hylänneen perinteisen puutarhaesikaupungin mallin, jossa asuttaisiin suht tiiviisti ja kaupunkimaisesti, mutta keskikaupunkia pienemmissä yksiköissä, niin kerros-, rivi- kuin omakotitaloissa. Mistä se johtuu? Onko se pelkästään muoti-ilmö, vai onko suuntaus seurausta jostain perhe- tai väestöpoliittisista toimenpiteistä, verotuksesta vai mistä? Onko asuminen niissä suhteessa liian kallista niiden etuihin verrattuna vai mikä??

[...]

Vaikuttaa siltä että arkkitehtimme eivät ole tarpeeksi innokkaasti paneutuneet asuinalueiden kokonaisviihtyvyyteen, ja että kaupunkirakentamisperinne olisi kadonnut meiltä 2. maailmansodan jälkeen. Uusia kerrostaloalueita rakennetaan yhä samanlaisiksi kuin 15-20 vuotta sitten. Vantaan Kartanonkoski lienee ainoa poikkeus, mutta senhän suunnitteli joku ruotsalainen vai oliko se brittiläinen arkkitehti? Johtuuko tämä tilanne Suomen arkkitehtien koulutuksesta, liian vähästä kilpailusta heidän kesken, vai siitä että rakennusliikkeet sanelevat kaiken, vai mistä?

Tampereella tämä kehitys on nähtävissä esimerkiksi Viinikan-Nekalan alueella (joiden rajapinnassa satun asumaan). Vanha, maailmansotien välissä rakennettu Viinikka on tyylikkäs, klassinen ja mannermainen puutarhakaupunki (vähän oikeastaan Käpylän kaltainen), jota halkoo Iidesjärveltä Pahalammelle ulottuva Viinikanpuisto. Alueella on mm. Tampereen vanhimmat rivitalot ja iso määrä idyllisiä omakotitaloja. Ongelmana on tosin kaupallisten palvelujen puute: Nekalan teollisuusalueen KKK-Supermarket Suurjako tappoi 1990-luvulla monta pikkuista kivijalkakauppaa. Kysyntää alueella on todella.

Nekalan puoli on vähän paremmin palveltu (2 lähikauppaa ja supermarket, teollisuusalueella tilaa vievän kaupan palveluita), mutta rakennustyyli on melko brutaalia jälleenrakennuskauden puutalotyyliä: esimerkiksi talo, missä minä asun on 1947 rakennettu tyypillinen "Nekala-tyylin" pienkerrostalo mineriittilevyineen. Ajan henki oli tosiaan, että rakennetaan väliaikaisia pikataloja, jotka voidaan myöhemmin purkaa pois parempina aikoina. Tampereen Kalevankankaaltahan kokonainen Pikatalojen kortteli (erittäin huonot fasiliteetit) purettiin ja osittain jopa paloi 1970-luvulta lähtien, viimeiset talot 1990-luvulla.
Nekalassa on myös rintamamiestaloja TKL:n ja Paunun varikoilta itään.

Kuitenkin Viinikka-Nekala on toiminnallinen kokonaisuus, ja erona niillä on tosiaan lähinnä rakennustyyli. Oman korttelini rakennustyyli on siis "Nekalaa", vaikka virallisesti kuuluukin Viinikkaan.

Igglon sivuilta voi katsella ja ihmetellä aluetta.

Mitä tulee nykyaikaisiin suunnittelupreferensseihin, tuntuu että perinteisellä puutarhakaupungilla alkaa olla renessanssi. Kartanonkosken lisäksi ainakin Tampereen Vuores ja jossain määrin myös Espoon Kauklahti edustavat uuspikkukaupunkityyliä, jossa ideana on luoda mahdollisimman hyvää elinympäristöä. Tampereella tästä on tehty sekä kaupungin, asukkaiden että rakennusliikkeiden intressi ns. kumppanuuskaavoituksen avulla.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Minusta selitys on siinä, että vain pientalorakentamisessa asukas itse tekee tai teettää rakennuksen itselleen asumista varten. Muussa rakentamisessa asuminen on sekundääritarkoitus. Varsinainen tarkoitus on tuottaa rahaa. Se johtaa siihen, että asunnot tehdään niin halvoiksi (=huonoiksi) kuin mahdollista, jotta ne menevät vielä kaupaksi. Sehän on liiketoiminnan ja markkinamekanismin periaate, joka on voimassa niin markkinataloudessa kuin sosialismissakin.

Mä en näe asioita niin pessimistisesti etteikö aluerakentamista voisi toteuttaa asukkaiden ehdoilla. Onhan joitakin onnistuneita esimerkkejä mutta liian vähän.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

En pidä NIMBYä patenttiselityksenä. Esa Korjulan mielipide HS:ssa eilen raitiolinja 9:n jatkosta Merisatamaan kertoo minusta paremmin, mistä on kysymys. KMP – Keep My Parking lienee oikeampi selitys.

Ullanlinnaa joka on ihan kesellä tiheintä kantakaupunkia ei pidä sekoittaa tähän lähiöiden rakentamisproblematiikkaan. Näillä ysiä vastustavilla ullanlinnalaisilla on tietenkin myös asenneongelmia mutta ihan eri syystä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mutta myös se, ettei täällä kukaan tiedä, mitä on tasokas joukkoliikenne. En minäkään halua metroa vinkumaan ikkunani alle. En ole innoissani ohi ajavasta bussistakaan, kun sen kulkiessa ei olohuoneessa kuule, mitä toinen sanoo (kirjoitan omasta kokemuksesta). Ja kaikkein vähiten haluan metron liityntäliikenneterminaalia edes kävelyetäisyydelle. Kunhan saamme ensimmäisen oikean ruohoratikan sekä raitiokävelykadun, jossa ei ole autoja 1960-luvun tyyliin kuten Aleksilla. Ehkä sitten asenteet muuttuvat, kun on esimerkit.

Sulla on paljon työsarkaa. Esim Laajalahdessa on raide-Jokeria vastustettu juuri siksi että se viistäisi yhden metsikön halki. Laajalahtelaisten aktivistien mielestä raide-Jokerin pitäisi kulkea samaa reittiä kuin bussi-Jokerin eli kehäykköstä pitkin.

Muita potentiaalisia uusia lähiöitä jotka voisivat olla puuttuvia paloja raideliikenteelle sopiville lähiönauhoille ovat Uusimäki Espoon, Helsingin ja Vantaan rajalla sekä Kuninkaantammi, mutta niitäkin on jo alettu kritisoida niiden viedessä ulkoilumaastoa. Samoin Vuosaaressa yksi paikka (nimeä en muista). Jokeri II on jostain syystä pakko rakentaa tunneliin Keskuspuiston alle koska joukkoliikennekatukaan ei saa mennä sen poikki maan päällä. Tällainen pikku toimenpide ei tietenkään maksa mitään?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut ultrix

Nekalan puoli on vähän paremmin palveltu (2 lähikauppaa ja supermarket, teollisuusalueella tilaa vievän kaupan palveluita), mutta rakennustyyli on melko brutaalia jälleenrakennuskauden puutalotyyliä: esimerkiksi talo, missä minä asun on 1947 rakennettu tyypillinen "Nekala-tyylin" pienkerrostalo mineriittilevyineen. Ajan henki oli tosiaan, että rakennetaan väliaikaisia pikataloja, jotka voidaan myöhemmin purkaa pois parempina aikoina. Tampereen Kalevankankaaltahan kokonainen Pikatalojen kortteli (erittäin huonot fasiliteetit) purettiin ja osittain jopa paloi 1970-luvulta lähtien, viimeiset talot 1990-luvulla.

Mulla on sellainen käsitys kun olen kuunnellut manselaisten juttuja, että Nekalalla olisi aika hurja maine. Pitääkö paikansa vielä? Väliaikaisia pula-ajan 2-kerroksisia pienkerrostaloja ilman mukavuuksia oli myös Helsingin Maunulassa 1940-60 luvulla. Ne olivat kaupungin vuokrataloja kaikkein heikoimmassa asemassa olevia varten ja ne jäivät todellakin väliaikaisiksi, eikä niistä siis tehty retroa.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Mitä tulee nykyaikaisiin suunnittelupreferensseihin, tuntuu että perinteisellä puutarhakaupungilla alkaa olla renessanssi. Kartanonkosken lisäksi ainakin Tampereen Vuores ja jossain määrin myös Espoon Kauklahti edustavat uuspikkukaupunkityyliä, jossa ideana on luoda mahdollisimman hyvää elinympäristöä. Tampereella tästä on tehty sekä kaupungin, asukkaiden että rakennusliikkeiden intressi ns. kumppanuuskaavoituksen avulla.

Kauklahdessa todella yritettiin 2 vuoden takaisissa asuntomessuissa luoda vanhan ajan puutarhakaupunki koristeellisine taloineen, mutta taloista tuli niin kalliit ja osasta vähän epäkäytännöllisiä, että eivät ole mennet kaupaksi.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ullanlinnaa joka on ihan kesellä tiheintä kantakaupunkia ei pidä sekoittaa tähän lähiöiden rakentamisproblematiikkaan. Näillä ysiä vastustavilla ullanlinnalaisilla on tietenkin myös asenneongelmia mutta ihan eri syystä.

Tarkoitin tällä esimerkillä sitä, että todelliset ja sanotut syyt eivät ole aina aivan samat. Joku sanoo haluavansa pitää ulkoilumetsän, vaikka ei koskaan siellä käykään. Todellinen syy voi olla vaikkapa joutomaa-aukio, jota on ryhdytty pitämään parkkipaikkana, mutta siitä tulisikin naapuritalon tontti.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Sulla on paljon työsarkaa. Esim Laajalahdessa on raide-Jokeria vastustettu juuri siksi että se viistäisi yhden metsikön halki. Laajalahtelaisten aktivistien mielestä raide-Jokerin pitäisi kulkea samaa reittiä kuin bussi-Jokerin eli kehäykköstä pitkin.

Minun on helppo ymmärtää näitä ajatuksia, kun ei kerran tiedetä, mistä on kyse. Ja keskuspuiston tunnelillekin on hyvät perusteet, kun selitetään, että rakennetaan bussikatu. Haagassa on ”keskuspuiston” halkova bussikatu. Se ei eroa mitenkään tavallisesta kadusta, koska se on tavallinen asfaltoitu katu. Sen sijaan nurmetettu raitiotie on täysin eri asia. Se on myös täysin eri asia kuin metron tai paikallisjunan rata.

Totuushan on, ettei liikenneväylä siitä autuaaksi ja haitattomaksi tule, että siinä on joukkoliikennettä. Henkilöautot ovat nykyään paljon hiljaisempia kuin bussit. Metron virtakiskon vinkuna taas kantaa kauaksi sen vuoksi, että ääni poikkeaa katuliikenteen huminasta.

Se nyt vain sattuu olemaan niin, että ilmajohtovirrotteinen raideliikenne nurmetetulla radalla on hiljaisin ja maisemallisesti vähiten haittaava motorisoidun henkilöliikenteen muoto. Sen väylä näyttää puistolta, vaikka väylä olisi puistossa. Mutta eihän tätä voi vakuuttaa asukkaille, kun niitä ei voi pyytää mihinkään lähelle katsomaan ja kokemaan, mistä on kyse.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Totuushan on, ettei liikenneväylä siitä autuaaksi ja haitattomaksi tule, että siinä on joukkoliikennettä. Henkilöautot ovat nykyään paljon hiljaisempia kuin bussit. Metron virtakiskon vinkuna taas kantaa kauaksi sen vuoksi, että ääni poikkeaa katuliikenteen huminasta.

Mun käsitykseni mukaan bussit ja henkilöautot ovat hiljaisia niin kauan kuin ne ovat uusia. Melua pitävät vanhat autot ja bussit.

Onko niin että metron "vinkuva" ääni tulee virtakiskoista? Olen luullut sen tulevan moottoreista, joiden äänieristys vanhassa M100-sarjan junassa vaikuttaisi olevan aika olematon.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Se nyt vain sattuu olemaan niin, että ilmajohtovirrotteinen raideliikenne nurmetetulla radalla on hiljaisin ja maisemallisesti vähiten haittaava motorisoidun henkilöliikenteen muoto. Sen väylä näyttää puistolta, vaikka väylä olisi puistossa. Mutta eihän tätä voi vakuuttaa asukkaille, kun niitä ei voi pyytää mihinkään lähelle katsomaan ja kokemaan, mistä on kyse.

Jos raitiotie tekee nurmetetulla radalla tiukahkon mutkan, niin kuuluuko pyörien kirskunta kun vaunu ajaa kaarteeseen?

Mun mielestäni liikenteen ei tule olla täysin hiljaista vaan jonkinlainen humina siitä pitää kuulua. Ihan turvallisuuden vuoksi että havaitsee lähestyvän kulkuneuvon ajoissa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut vompatti

Minun mielestäni omakotitaloihin ei kellari kuulu. Tonteille on mahdollista rakentaa piharakennus, johon näitä toisarvoisia varastoja ja työtiloja sijoitetaan. Myös arkkitehti Risto Vuolle-Apiala kritisoi nykyistä muotia sijoittaa "kaikki mahdolliset nykyaikaisen asumisen toiminnat" yhteen rakennukseen. Mielestäni kellarin kosteat tilat soveltuvat huonosti muiden kuin juureksien ja säilykkeiden säilyttämiseen.

Vanhoissa taloissa kellareiden kosteuseristys on usein huonosti toteutettu ja siksi niistä on vain riesaa. Jos talo rakennetaan rinteeseen, joka on aika yleistä kasvukeskuksissa jossa tonteista on pulaa, niin puolet alimmasta kerroksesta on "kellaria".

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Kolli

Lisää kepua:
http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut...d=Content054D8

Huokaus. Huomenna saamme lukea hesarin keskustelupalstalta monta aloitusta miten väärässä raideliikennehörhöt ovat aina olleet.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Huokaus. Huomenna saamme lukea hesarin keskustelupalstalta monta aloitusta miten väärässä raideliikennehörhöt ovat aina olleet. t. Rainer

On niin tyypillistä Maalaisliittoa, että. Naapuriakaan ei saisi näkyä (edes kaupungissa).
Toivottavasti ainakaan Stadilaiset eivät kuntavaaleissa noita äänestä.

Minusta pelottavinta tuossa Vanhasen puheenvuorossa on se että hän saattaa ihan oikeasti uskoa siihen itsekin. Periaatteessa energia voidaan tuottaa hajautetusti lämmittämällä puilla ja vaikka pientuulivoimaloilla, työpaikat voi olla pikkukylissä pyörämatkan päässä, tai ainakin etätöitä, autot kulkee sähköllä ja ruoka kasvaa naapuritilalla.

Käytännössä tämä on niin totaaliseen todellisuudesta vieraantunutta että ei tiedä mistä aloittaa. Vaikka siitä että omista sähkögeneraattoreista luovuttiin sata vuotta sitten sen takia että ne olivat hankalia, epäluotettavia, ja tehokkuudeltaan umpisurkeita, puhutaan sitten rahasta tai polttoainetehokkuudesta.

Keskustalainen ajattelu on minulle tuttua, enkä ole sitä mieltä että puolue koostuu lestadiolaisidiooteista, mutta sen perusongelmia on ollut halutttomuus ymmärtää kaupungistumisen syitä eli etuja. Ja kun niitä ei tiedosteta vaan nähdään vain ongelmat, niin aikuiset fiksut ihmiset kehuvat vakavalla naamalla ihan mitä tahansa vaihtoehtoa.