HSL-alueen runkobussilinjasto 2012-2022

Ensimmäinen kyyti runkolinjalla 30 äsken. Sähköisen haitaribussin sisällä yksi mainitsemin arvoinen asia on selkeä informaatio pysähtymisestä. STOP- valoja oli useita ja ne olivat erillään muusta informaatiosta. Lisäksi STOP- painikkeisiin syttyy valo painamisen jälkeen. Eli joka istuimelta näkee varmasti että bussi on pysähtymässä seuraavalla

Tuo on hyvä, itse olen kerran mennyt pysäkin ohi, kun näytössä luki STOP valkoisella vähän samaan tyyliin kuin ratikoissa lukee. Tämä tarkoittikin, ettei oltu painettu ja se muuttui punaiseksi, kun painettiin.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - elokuu 2021

3) Pysäkillä Jokiniemen koulu V6222 istuskeli nuorimies tutkimassa kännykkäänsä antamatta mitään merkkiä bussiinnousuhalusta, ja silti Mellunmäestä tuleva 570 pani vilkun päälle ja jarrutti ottaakseen hänet kyytiin - pysäkiltä, jolla linja EI pysähdy. Luulisi, että noista ohituksista nyt varsinkin alkupäivinä kannattaisi pitää kiinni...

Kuvailin iltapäivällä Vaaralassa busseja pari tuntia. 570 ei pysähdy Vaaralantien pysäkillä, mutta joka ikiseen Mellunmäen suuntaan menevään 570:aan oli viittojia tuolla pysäkillä sen aikaa kun näin. 3 kpl pysähtyi ja niistä jäi aina poiskin matkustajia. Silloin kun bussi ei pysähtynyt, yksikään viittoja ei kävellyt läheiselle Vaaralan Talkootien pysäkille, jolla 570 olis pysähtynyt, vaan kaikki jäivät pysäkille odottamaan. Menihän siitä onneksi muita linjoja Mellunmäen suuntaan ja vain kerran näin tapauksen, jossa kahden 570:n välissä ei mennyt jotakin muuta Mellunmäkeen mennyttä bussia.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - elokuu 2021

Kuvailin iltapäivällä Vaaralassa busseja pari tuntia. 570 ei pysähdy Vaaralantien pysäkillä, mutta joka ikiseen Mellunmäen suuntaan menevään 570:aan oli viittojia tuolla pysäkillä sen aikaa kun näin.

Kertoo jotain HSL:n liikennesuunnittelusta jos noin suositusta pysäkistä ei voitu tehdä runkolinjapysäkkiä.
 
Minkä takia muuten 40:llä ei ole katosta Elielinaukiolla / miksi pysäkki on laitettu siihen pyörätien kylkeen? Eikö yksinäinen tolppa vähän sodi HSL:n runkoverkolle lupaamaa "korkeatasoista joukkoliikennettä" vastaan vaikkapa sadesäällä?
 
Minkä takia muuten 40:llä ei ole katosta Elielinaukiolla / miksi pysäkki on laitettu siihen pyörätien kylkeen? Eikö yksinäinen tolppa vähän sodi HSL:n runkoverkolle lupaamaa "korkeatasoista joukkoliikennettä" vastaan vaikkapa sadesäällä?

Uusilla runkolinjoilla on pitkin matkaa katoksettomia pysäkkejä, eikä vain rakentamisen aiheuttaman poikkeuspaikan takia. Esimerkiksi 30:llä Vaskipellon ja Malminkartanon välillä. 40 on aukion laidassa osittain, että matkustajat pääsevät sisään muistakin ovista kuin etummaisesta ja toisaalta, ettei tarvitsisi pakittaa nivelbussilla.

Onkos jollekulle muuten selvinnyt milloin pysäkin taulussa runkolinjan päre on tuplakorkuinen ja milloin normaali? Olen kuluvan viikon aikana nähnyt kumpaakin, oli kyseessä katoksellinen, katokseton, pysäkki, jolla on muita linjoja, tai ei, sekä pysäkilla, jolla on muita runkolinjoja, tai ei. Iskostien pysäkillä on jopa 30:llä normaalikorkuinen oranssi päre, kun 560:llä on tuplakorkea.

40:llä on muuten myös jätetty vanhan valkoiset päreet ainankin Töölön tullin pysäkille etelään, sekä monelle eteläänpäin vievälle pysäkille Näyttelijäntie - Haagan tori -välillä.
 
Iskostien pysäkillä on jopa 30:llä normaalikorkuinen oranssi päre, kun 560:llä on tuplakorkea.

Näin sivuhuomiona, minusta koko suomalainen päresysteemi (en ole nähnyt vastaavaa systeemiä missään toisessa maassa) on melko huono sen antaman epäsiistin vaikutelman takia, kun uusia päreitä laitettaessa ei kiinnitetä huomiota siihen, millaisia kyseisellä pysäkillä olevat vanhat päreet on. Niinpä esimerkiksi osa päreistä saattaa olla eri korkuisia kuin toiset täysin satunnaisesti. Toinen ongelma on se, että graafiset ilmeet muuttuu aina vanhanaikaisen näköisiksi ennen pitkää, mutta kaikkia päreitä ei jakseta vaihtaa uudenaikaisen ilmeen mukaiseksi yhdellä kertaa, vaan päreet vaihtuu vähitellen, jolloin pysäkeillä on pitkään molempia päreitä sekaisin.

Lisäksi missään tietokannassa ei ilmeisesti ole ylhäällä, mitä päreissä lukee milläkin pysäkillä, jolloin uudet linjat lisätään niihin ottamatta kokonaisuutta huomioon. Esimerkiksi monilla Itäväylän ja Sörnäisten rantatien pysäkeillä lukee "85N - 97N Rautatientori" ja alla "87N Rautatientori", kun työmiehille on vaan annettu käsky lisätä 87N-päre joka pysäkille, kun ei ole tiedossa, mitä milläkin pysäkillä oikeasti lukee. Lisäksi esimerkiksi tässä tapauksessa 87N-merkeistä puuttuu yöbussin piktogrammi, vaikka se on 85N-97N ja 841N-päreissä.

Screenshot_20210820-025746.jpg

Päresysteemi voisi siis periaattessa olla hyvä, mutta käytännössä bussipysäkeistä tulee vaan monien eri käytänteiden sekamelska ilman että pysäkillä on loogisesti oikeat päreet.
 
Kyllä tuo kuvassa näkyv ä päresarja on vaan parempi ratkaisu, kuin esimerkiksi, pitäjänmäen asemalla sarja numeroita, joista puuttuu pääteasema sekä mahdollinen kauttakulkupiste. Päreet palvelevat paremmin. Visuaaliset ilmekysymykset ovat toisarvoisia, jos ydintieto löytyy.
 
Onkos jollekulle muuten selvinnyt milloin pysäkin taulussa runkolinjan päre on tuplakorkuinen ja milloin normaali? Olen kuluvan viikon aikana nähnyt kumpaakin, oli kyseessä katoksellinen, katokseton, pysäkki, jolla on muita linjoja, tai ei, sekä pysäkilla, jolla on muita runkolinjoja, tai ei. Iskostien pysäkillä on jopa 30:llä normaalikorkuinen oranssi päre, kun 560:llä on tuplakorkea.

Oma veikkaukseni on, että korkeat on tarkoitettu pysäkeille, joilla ei pysähdy muita runkolinjoja. Ja että tuo ajatus ei vain toteudu asennetuissa päreissä. Ihmettelin samaa linjojen 500 ja 510 tullessa. Varma en ole, mutta jokin etäinen mielikuva on, että niitä olisi jälkikäteen järjestelty uudelleen. Mielikuva voi kyllä olla väärä, sillä kuljen kyseisillä reittiosuuksilla niin harvoin.
 
Oma veikkaukseni on, että korkeat on tarkoitettu pysäkeille, joilla ei pysähdy muita runkolinjoja. Ja että tuo ajatus ei vain toteudu asennetuissa päreissä. Ihmettelin samaa linjojen 500 ja 510 tullessa. Varma en ole, mutta jokin etäinen mielikuva on, että niitä olisi jälkikäteen järjestelty uudelleen. Mielikuva voi kyllä olla väärä, sillä kuljen kyseisillä reittiosuuksilla niin harvoin.

Pitäjänmäentiellä ja Konalantiellä näkee korkeita 30:n päreitä. Mutta myös sinisiä busseja kulkee samaa osuutta pitkin.
 
Kyllä tuo kuvassa näkyv ä päresarja on vaan parempi ratkaisu, kuin esimerkiksi, pitäjänmäen asemalla sarja numeroita, joista puuttuu pääteasema sekä mahdollinen kauttakulkupiste. Päreet palvelevat paremmin. Visuaaliset ilmekysymykset ovat toisarvoisia, jos ydintieto löytyy.

Tarkoitin vaihtoehtona sitä, että pysäkillä on yhtenäinen lista, ja aina kun jokin tieto vaihtuu, tehdään uusi yhtenäinen lista.
 
Tarkoitin vaihtoehtona sitä, että pysäkillä on yhtenäinen lista, ja aina kun jokin tieto vaihtuu, tehdään uusi yhtenäinen lista.

Kyllä sekin toimii jos pysäkin sisäpuolella ne allekkain ja sisältäen myös määränpään ja kauttakulkupisteen. Mutta päreet näkyvät kauas. Esim vilkkailla väylillä sillä on merkitystä. Hämeentie , Mannerheimintie , Kurvi jne.
 
Tänään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on pohjois-haagalaisen asukkaan kannanotto, että linja 40 on ylimitoitettu tarpeisiinsa. Kirjoittajan mukaan bussit kulkevat puolityhjinä, lähtöjä on liikaa ja hän kritisoi myös sitä, että runkolinjan suunnittelussa ei ole otettu huomioon kolmea lähijunaliikenteen asemaa, joiden kautta matka Helsingin Keskustaan on huomattavasti bussia nopeampaa. Lisäksi hän epäilee, että HSL:n talous kärsii entisestään tällaisista linjoista. Suomessa on oikeus kertoa mielipiteensä, mutta harvoin näkee kyseenalaistavaa kannanottoa oman asuinalueensa joukkoliikenteen parantamisesta.

Olen eri mieltä. Ajankohta ei ole paras mahdollinen tekemään tällaisia arvioita. Tähän aikaan vuodesta moni valitsee vielä kevyen liikenteen ja korona vaikuttaa siihen, että vapaa-ajan viettoon tarkoitettuja matkoja tehdään vähemmän. Niin sanottuina normaaliaikoina (jos sellaisia enää tulee) runkolinjat ovat mielestäni yksi parhaimpia keinoja saada yksityisautolijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tärkein houkutin on mielestäni lyhyet vuorovälit ja aikataulu aikaisin aamusta myöhään iltaan. Kaikkien kotioven edestä ei runkolinja kulje, mutta mielestäni kävelymatkat pysäkeille ovat kohtuulliset. Siinä olen samaa mieltä, että bussi ei pärjää junalle nopeudessa, mutta eivät kaikki ole menossa Pasilaan tai Helsingin Keskustaan. Linjan 40 reitin varrella on Meilahden sairaala-alue ja jatkossa myös suuri Laakson yhteissairaala. Kannelmäki-Etelä-Haaga akselilla on varmasti näiden työpaikkojen työntekijöitä, joita linja palvelee. Pasilan kautta molempiin kuljettaisiin vaihtoyhteydellä. Silloin puhutaan jo samasta matka-ajasta.
 
Siellä se Töpseli veteli Kehä 1:n yli Kannelmäessä, hienosti kiiltteli oranssi auringossa.... Vantaan Jokerin pysäkit ainakin täysin kesken Maratontiellä......
Vantaalla muutenkin iso osa pysäkkien linjanumeroista päivittämättä. Joiltakin pysäkeiltä poistettu linjanumerot ja joillakin pysäkeillä vastakkainen määränpää. Helsingin puolella pysäkit oli päivitetty suurin osa jo pari viikkoa ennen muutoksia.
 
Tänään saimme lukea, että länsimetron jatkeen asemille ei tule lippuautomaatteja, koska kännykkäsovellus myy lippuja silloin kun sattuu toimimaan.

Minusta Höselin kannattaisi luopua tällaisesta pysäkkipäreiden kaltaisesta staattisesta informaatiosta kokonaan. Eikö siihen sovellukseen saisi paikannustietoa? Kyllä se sitten kertoo, kun sovelluksen omistaja on tallustellut pysäkille, että mitä linjoja siitä menee. Jos sattuu toimimaan.

Olisikohan vielä jotain muuta, jonka voisi siirtää sinne sovellukseen? Aikataulujahan ei enää ole myöskään.
 
Takaisin
Ylös