HSL-alueen runkobussilinjasto 2012-2022

Aivan älytön kehitys kohti täydellistä ilmaismatkustamista HSL-alueella. Tänään viimeksi ihmettelimme useamman matkustajan kanssa toimimattomia HSL-sovelluksia. Ja oma lukunsa on sitten nämä feikkisovellusten käyttäjät. Minä kyllä tunnistan ne, mutta se vaatii hieman vaivaa. Yhtenä iltana tsekkasin tarkemmin kaikkien kyytiin nousevien mobiililiput. En edes kehtaa sanoa, moniko jäi kiinni...

Kateeksi käy esimerkiksi Berliiniä, jossa matkan voi maksaa kaikilla mahdollisilla tavoilla ja käteisellä saa lippuja automaateistakin.
 
Ennen kiinalaista virusta HSL sai katettua noin puolet joukkoliikenteen kustannuksista lipputuloilla. Miten on tällä hetkellä eli kuinka lähellä ollaan samaa kustannustasoa kuin ilmaisessa joukkoliikenteessä? Arvioon pitäisi sisällyttää myös se, että ilmaisessa joukkoliikenteessä lippujärjestelmät ja niihin liittyvät toimimattomat oheiskrääsät ja sovellukset voidaan heittää kuuseen. Myös muiden bussien kuin runkobussien pysäkkiajat lyhentyisivät.
 
Aivan älytön kehitys kohti täydellistä ilmaismatkustamista HSL-alueella.

Mutta jospa tämä (tai joku vastaava malli) onkin juuri se tavoite -josta tietenkin ollaan ainakin vielä toistaiseksi turpakiinni? Jotenkin ei nimittäin voi välttyä tuolta ajatukselta kun vertaa HSL:n toimintaa esim. Veikkauksen viimeaikaiseen toimintaan jossa pakollisine tunnistautumisineen yms. tehdään pelaaminen mahdollisimman hankalaksi. Samanlainen, joskin vaikutuksiltaan lievempi, kehitys nimittäin alkoi Ruotsissa paikallisen Veikkauksen eli Svenska Spelin toimesta 2010 -luvun alkupuolella ja kas vain, vuonna 2016 (vai olikohan 2017?) Ruotsin pelimonopoli murtui ja tuli lisenssijärjestelmä...
 
Tänään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on pohjois-haagalaisen asukkaan kannanotto, että linja 40 on ylimitoitettu tarpeisiinsa. Kirjoittajan mukaan bussit kulkevat puolityhjinä, lähtöjä on liikaa ja hän kritisoi myös sitä, että runkolinjan suunnittelussa ei ole otettu huomioon kolmea lähijunaliikenteen asemaa, joiden kautta matka Helsingin Keskustaan on huomattavasti bussia nopeampaa. Lisäksi hän epäilee, että HSL:n talous kärsii entisestään tällaisista linjoista. Suomessa on oikeus kertoa mielipiteensä, mutta harvoin näkee kyseenalaistavaa kannanottoa oman asuinalueensa joukkoliikenteen parantamisesta.

Minusta on ihan virkistävää, että "Lisää vuoroja MINUN asuinalueelleni" -vakiomielipiteen asemesta joku joskus kritisoi jos tarjonta on ylimitoitettua. Omien havaintojeni mukaan linjan 30 bussit olivat ensimmäisellä viikolla paljon täydempiä kuin linjan 40. Voi siis olla, että linjan 40 tarjonta on jossain määrin ylimitoitettua. Ruuhka-ajan vuorovälin voisi ehkä harventaa 10 minuuttiin mikä on maltillinen muutos, joka ei juuri laske palvelun tasoa. Toki on hyvä seurata matkustajamäärien kehitystä syksyä ja talvea kohti.
 
Minusta on ihan virkistävää, että "Lisää vuoroja MINUN asuinalueelleni" -vakiomielipiteen asemesta joku joskus kritisoi jos tarjonta on ylimitoitettua. Omien havaintojeni mukaan linjan 30 bussit olivat ensimmäisellä viikolla paljon täydempiä kuin linjan 40. Voi siis olla, että linjan 40 tarjonta on jossain määrin ylimitoitettua. Ruuhka-ajan vuorovälin voisi ehkä harventaa 10 minuuttiin mikä on maltillinen muutos, joka ei juuri laske palvelun tasoa. Toki on hyvä seurata matkustajamäärien kehitystä syksyä ja talvea kohti.

Ehkä joillekin NIMBYille alkaa mennä jakeluun että hyvä joukkoliikennepalvelu perustelee lisärakentamista. Sinänsähän autoileva parempi väki on pidempäänkin vastustanut joukkoliikennettä noin yleensä, koska se tuo heidän kotialueilleen vääränlaista porukkaa.
 
ja autot yksine matkustajineen seisoo jonossa vieressä.... hmmmmm hmmmmm..... jos vaikka olisi hyvä olla ylitarjontaa ensin että saisimme ihmiset liikkumaan sitä koronankin suurinta uhkaa eli ylipainoa pois. ja ne pelottavat tviikkerit katoavat silmistä kun on busseja paljon.
 
Vantaalla muutenkin iso osa pysäkkien linjanumeroista päivittämättä. Joiltakin pysäkeiltä poistettu linjanumerot ja joillakin pysäkeillä vastakkainen määränpää. Helsingin puolella pysäkit oli päivitetty suurin osa jo pari viikkoa ennen muutoksia.

Kilpitoimittajalla on kuulemma tavarapulaa, jonka vuoksi mm. Sipoossa ja Vantaalla on nuo kilvien vaihdot viivästyneet.
 
Tuollainen omatoiminen matkustajalaskenta on sikälikin vähän kyseenalainen laji, siinä nimittäin saa helposti tuloksia vain ihan yksittäisistä tilanteista - pelkistetyimmillään yhdestä tai ihan vain joistakin vuoroista (vaunuista / lähdöistä). Tai vain yhdeltä aamulta. Olisi arvokasta olla laaja otanta.

Linjoilla 20 ja 30 mennään Etelä-Helsingistä ja Kampin paikkeilta paljon aamulla töihiin tai opiskelemaan Meilahden suuntaan tai sitä pidemmällekin. Silti pääasiallinen ruuhkasuunta niilläkin lienee aamulla luoteesta Kamppiin päin ja iltapäivällä päinvastoin. Niiden kuormat voivat kuitenkin olla suuntien suhteen paljon tasaisempia verrattuna 40:een, jolla on varsin yksiselitteinen ruuhkasuunta aamulla ja iltapäivällä. Itse olen joitakin vuosikymmeniä sitten ollut mukana poikkileikkauslaskennoissa, joissa tuli hyvin konkreettisesti esille muutamat perusasiat, jotka noihin kiinteästi liittyvät. Kaupunki ja matkustustottumukset ovat muuttuneet tällä välin, samoin moni muukin asia (kuten reitit), silti tietyt faktat pätevät edelleen.

Syksy ja talvi näyttävät, onko jollain suunnalla oikeasti ylitarjontaa. Se koskee sitäpaitsi koko linjastoa, kyllähän korona autioitti liikennevälineet kautta kaupunkiseudun. Uudet linjastoratkaisut varmasti herättävät mielenkiintoa, ja itsekin olen katsellut onko jossain liikennevälineessa jossain kohtaa reittiä täyttä vai tyhjää. Mutta en kyllä tässä vaiheessa lähtisi vetämään johtopäätöksiä vielä mihinkään suuntaan.
 
Vantaalla muutenkin iso osa pysäkkien linjanumeroista päivittämättä. Joiltakin pysäkeiltä poistettu linjanumerot ja joillakin pysäkeillä vastakkainen määränpää. Helsingin puolella pysäkit oli päivitetty suurin osa jo pari viikkoa ennen muutoksia.

Kilpitoimittajalla on kuulemma tavarapulaa, jonka vuoksi mm. Sipoossa ja Vantaalla on nuo kilvien vaihdot viivästyneet.

Olen kyllä kesällä nähnyt esim. lakkautetun linjan 819 kilpiä vielä elokuussakin, vaikka se ei ole liikennöinyt enää kesäliikenteessä. Että ei välttämättä kaikki viivytykset johdu siitä, etteikö kilpiä olisi saatavilla. Siksikin mielenkiintoista, että 819 käytti useita pysäkkejä, joilla ei pysähtynyt mikään muu linja, jolloin pysäkit poistuivat kokonaan käytöstä, mutta silti esim. Uutelan päättärillä oli yhä 819:n kilpi 8.8.
 
Tuollainen omatoiminen matkustajalaskenta on sikälikin vähän kyseenalainen laji, siinä nimittäin saa helposti tuloksia vain ihan yksittäisistä tilanteista - pelkistetyimmillään yhdestä tai ihan vain joistakin vuoroista (vaunuista / lähdöistä). Tai vain yhdeltä aamulta. Olisi arvokasta olla laaja otanta.

On myös aivan käsittämätöntä kuinka moni selittää tosissaan, miten jokin asia on tyritty, kun kuulemma näyttää hiljaiselta keskellä pandemiaa. Heinäkuussakin matkustajia oli joukkoliikenteessä -45% verrattuna vuoteen 2019, niin ei ole ihme vaikka esimerkiksi tuo 40:n bussi ei pursua matkustajista, vaikka edes ymmärrettäisiin ruuhkapiikkejä ja -suuntia, mikä sekään ei vaikuta kaikilta onnistuvan. Tai että oikea tapa tehdä se matkustajalaskenta ei ole välineen ulkopuolelta autonratista.

Oma veikkaukseni on, että korkeat on tarkoitettu pysäkeille, joilla ei pysähdy muita runkolinjoja. Ja että tuo ajatus ei vain toteudu asennetuissa päreissä. Ihmettelin samaa linjojen 500 ja 510 tullessa. Varma en ole, mutta jokin etäinen mielikuva on, että niitä olisi jälkikäteen järjestelty uudelleen. Mielikuva voi kyllä olla väärä, sillä kuljen kyseisillä reittiosuuksilla niin harvoin.

Niin minäkin asian tulkitsisin. Näyttää aivan kuin olisi joihinkin paikkoihin pistetty normaalikorkuisia oransseja päreitä yksikseen odottamaan toista runkolinjaa. Selittäisi esimerkiksi Mannerheimintiellä normaalikorkuiset 200:n päreet, jos odotetaan 300:n tuloa samoille pysäkeille. Tosin muistelisin, että 40:llä on tuplakorkea Töölön Tullin pysäkillä pohjoiseen, vaikka siinä pitäisi pysähtyä myös 400 ensi vuoden syksynä. Toisaalta taas Lehti- ja Kuusisaaressa on 510:llä normaalikorkuisia, vaikka ei sinne ole toista runkolinjaa suunniteltu. 52:n muuttaminen runkolinjaksi on mainittu ainoastaan kerran jossain HSL:n Vihdintien ratikkaa koskevassa lausunnossa ja silloinkin on voinut kyseessä olla lapsus.

Päreistä vielä: Myyrmäen asemalta pohjoisen suuntaan puuttui eilen edellen 30:n oranssi päre, vaikka katoksen alla karttataulusta ja vastakkaisen suunnan pysäkiltä linja kuitenkin löytyy.
 
Olen kyllä kesällä nähnyt esim. lakkautetun linjan 819 kilpiä vielä elokuussakin, vaikka se ei ole liikennöinyt enää kesäliikenteessä. Että ei välttämättä kaikki viivytykset johdu siitä, etteikö kilpiä olisi saatavilla. Siksikin mielenkiintoista, että 819 käytti useita pysäkkejä, joilla ei pysähtynyt mikään muu linja, jolloin pysäkit poistuivat kokonaan käytöstä, mutta silti esim. Uutelan päättärillä oli yhä 819:n kilpi 8.8.

Juu tässä olikin kyse uusien linjojen tai linjojen, joiden määränpäät on muuttuneet, kilvistä. Löytyy täältä Sipoosta yhä lopetettujen linjojen kilpiä ja reittimuutoksen saaneiden kilpiä, joita ei ole edes poistettu. Nämäkin muutokset tapahtuneet yli 2 vuotta sitten jo ja yhä roikkuvat vanhat kilvet. Niistä ilmoitettu 11 kertaa jo 2 vuoden aikana.
 
Juu tässä olikin kyse uusien linjojen tai linjojen, joiden määränpäät on muuttuneet, kilvistä. Löytyy täältä Sipoosta yhä lopetettujen linjojen kilpiä ja reittimuutoksen saaneiden kilpiä, joita ei ole edes poistettu. Nämäkin muutokset tapahtuneet yli 2 vuotta sitten jo ja yhä roikkuvat vanhat kilvet. Niistä ilmoitettu 11 kertaa jo 2 vuoden aikana.

Mä en ole tästä lainkaan yllättynyt. Päreitähän hoitivat aiemmin HKL:n pysäkkimiehet. Mutta Höseli ei halunnut jatkaa totutulla tavalla tässäkään asiassa. En tiedä, mikä taho niitä nyt sitten hoitaa, mutta ainakin heti sen HKL-yhteistyön päätyttyä jouduin olemaan tähän Höselin kilpailuttamaan tahoon yhteydessä museoliikenteen käynnistyessä keväällä. Sain käsiini jonkun venäläismiehen, jonka kanssa meillä ei oikein ollut mitään yhteistä kieltä. Ainoa, mikä kävi selväksi, oli, että hän halusi rahaa.

No, kilvet toki hoituivat muutenkin ja venäläismies jäi ilman rahojaan, mutta kommunikaation vaikeudesta päätellen en ole kovin hämmästynyt, jos oikeat päreet eivät löydä tietään oikeaan aikaan oikealle pysäkille.
 
Mä en ole tästä lainkaan yllättynyt. Päreitähän hoitivat aiemmin HKL:n pysäkkimiehet. Mutta Höseli ei halunnut jatkaa totutulla tavalla tässäkään asiassa. En tiedä, mikä taho niitä nyt sitten hoitaa, mutta ainakin heti sen HKL-yhteistyön päätyttyä jouduin olemaan tähän Höselin kilpailuttamaan tahoon yhteydessä museoliikenteen käynnistyessä keväällä. Sain käsiini jonkun venäläismiehen, jonka kanssa meillä ei oikein ollut mitään yhteistä kieltä. Ainoa, mikä kävi selväksi, oli, että hän halusi rahaa.

No, kilvet toki hoituivat muutenkin ja venäläismies jäi ilman rahojaan, mutta kommunikaation vaikeudesta päätellen en ole kovin hämmästynyt, jos oikeat päreet eivät löydä tietään oikeaan aikaan oikealle pysäkille.

Johtuukohan tästä myös se, että esim. Vuosaaressa on täysin merkitsemättömiä pysäkkejä, jotka kuitenkin Reittioppaista ym. löytyy? Ei siis pysäkkitolppaa tai -merkkiä, ei tarroja eikä mitään, mistä kävisi ilmi, että tässä pysähtyy bussi (jos nyt ei sitten viime näkemän ole yhtäkkiä vuosien jälkeen ilmestynyt. Ovat kyllä lähibussien pysäkkejä, mutta kun niitäkin tavallisten linjojen ulkopuolelle on monin paikoin kuitenkin merkitty.
 
Johtuukohan tästä myös se, että esim. Vuosaaressa on täysin merkitsemättömiä pysäkkejä, jotka kuitenkin Reittioppaista ym. löytyy? Ei siis pysäkkitolppaa tai -merkkiä, ei tarroja eikä mitään, mistä kävisi ilmi, että tässä pysähtyy bussi (jos nyt ei sitten viime näkemän ole yhtäkkiä vuosien jälkeen ilmestynyt. Ovat kyllä lähibussien pysäkkejä, mutta kun niitäkin tavallisten linjojen ulkopuolelle on monin paikoin kuitenkin merkitty.

Eipä lähibussien pysäkkejä ole sivukaduille pääsääntöisesti merkitty, koska ne veisivät suuren määrän pysäköintipaikkoja. Toisaalta sivukaduilla lähibussit voivatkin pysähtyä aina tarpeen mukaan sopivassa kohdassa. Espoossa ja Vantaalla lähibusseille on käytetty epävirallisia sinisiä pysähtymispaikkamerkkejä kertomassa sopivista pysähtymispaikoista, mutta Helsingissä asia ei ole toistaiseksi edennyt.
 
Eipä lähibussien pysäkkejä ole sivukaduille pääsääntöisesti merkitty, koska ne veisivät suuren määrän pysäköintipaikkoja. Toisaalta sivukaduilla lähibussit voivatkin pysähtyä aina tarpeen mukaan sopivassa kohdassa. Espoossa ja Vantaalla lähibusseille on käytetty epävirallisia sinisiä pysähtymispaikkamerkkejä kertomassa sopivista pysähtymispaikoista, mutta Helsingissä asia ei ole toistaiseksi edennyt.

Nykysysteemi on hyvä. Esimerkiksi 36:n pysähtymispaikkoja ei ole merkitty Kolsarintiellä eik ä Vähäntuvantiellä, koska niillä auton voi pysäyttää suurin piirtein missä kohtaa tahansa. Näiltä alueilta tulee kyytiin paljon vanhuksia. Mutta Konalantiellä on luontevaa että ne on merkitty olemassa olevien pysäkkien päreissä.

Postipuun alueella olen aina miettynyt tuota sinistä kilpeä, mutta nyt sekin selvisi.
 
Takaisin
Ylös