Raide-Jokeri

Onko matkakortinlukijasaagalle omaa ketjuaan? Muistelisin, että edellisten uusien huonoutta ja ongelmia ehdittään tälläkin palstalla päivitellä. HSLn mielestä lukijat olivat tietenkin erinomaiset: toiminta- ja tulevaisuusvarmat, nopeat käyttää.. Ihme, että niitä tarvitsee taas uusia.
 
Anttiti, jos olet paikalla, olisit varmasti paras henkilö vastaamaan tähän. Lyhyt kysymys on: Kuinka monet liikennevalot linjan 15 varrella on?

Tarkennettuna: Kuinka monta sellaista liikennevalotolppaa linja 15 ohittaa matkallaan Itäkeskuksesta Keilaniemeen, joissa on yhtenä vaihtoehtona pakollista pysähtymistä osoittava S? Eli tavalliset liikennevalot sekä sellaiset valot, joissa nuoli on korvattu kolmiolla. Ei lasketa mukaan vaihdeopastimia, vaikka niissäkin se S on, mutta minusta ne eivät ole varsinaisesti liikennevaloja. Ja oliko siellä vielä jotain muita erikoisuuksia?
 
Onhan joukkoliikennekatuosuudella ratikkaakin velvoittava punainen "pallo" esim. Alppiruusupuiston kohdalla. Ratikan kannalta sama velvoite kuin S:llä.
 
Onhan joukkoliikennekatuosuudella ratikkaakin velvoittava punainen "pallo" esim. Alppiruusupuiston kohdalla. Ratikan kannalta sama velvoite kuin S:llä.

Tosiaan! Nuokin pitää laskea mukaan. Hyvä huomio.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:39 ----------

HBL kirjoittaa linjan 15 käynnistysvaikeuksista. Se kutsuu sitä edelleen jokeriksi, mikä tuntuu hyvältä. Minäkin säilyttäisin tuon mainion vuosikymmeniä vanhan jokeri-brändin linjatunnuksen 15 ohella.

Lehti on haastatellut HSL:n Johanna Wallinia, jonka mukaan vaunupula johtuu siitä, että rata on valmistunut etuajassa. Tämä ei taida pitää paikkaansa, vaunutoimitukset ovat kuitenkin aika reippaasti aikataulusta myöhässä.

Muita syitä ovat mahdollinen pula kuljettajista; rivien välistä aistii, että Wallinille on vakuutettu kuljettajien riittävän, mutta hän ei itse ole siitä vakuuttunut. Ja kolmantena odotellaan eräiden katutöiden valmistumista. Tuossa on varmaankin kyse radan korjaamisesta, sieltähän on paljastunut puutteita, joista urakoitsijan pitää huolehtia. En ymmärrä, miten niiden korjaaminen on voinut kestää kuukausitolkulla, kun vieläkään ei ole valmista.

Vaunuja todetaan olevan nyt 12, eli uusinta ei ole laskettu mukaan. Nyt väläytellään 12 minuutin vuoroväliä, johon tarvittaisiin 14 vaunua ja mainitaan 10 minuutin vuorovälin edellyttävän 16 vaunua (eikä 15, kuten joku lehti taannoin väitti). Tuohon 16:een sisältynee sitten vain yksi varavaunu, mikä on aika vähän.

https://www.hbl.fi/artikel/d4b179aa-e055-5c7c-b102-7be39829e928
 
Eikö sekin ole eräänlainen katutyö, jossa ollaan järjestämässä kunnollista kadunylitystä suojateineen Itäkeskuksen päätepysäkiltä metroasemalle ja bussiterminaaliin suoraan Marjaniementien yli? En ole siitä mennyt viime viikkoina, mutta kesällä se oli kovin keskeneräinen ja sellaisena todella kelvoton varsinkin pikaratikkamatkustajan kannalta.
 
Anttiti, jos olet paikalla, olisit varmasti paras henkilö vastaamaan tähän. Lyhyt kysymys on: Kuinka monet liikennevalot linjan 15 varrella on?

Tarkennettuna: Kuinka monta sellaista liikennevalotolppaa linja 15 ohittaa matkallaan Itäkeskuksesta Keilaniemeen, joissa on yhtenä vaihtoehtona pakollista pysähtymistä osoittava S? Eli tavalliset liikennevalot sekä sellaiset valot, joissa nuoli on korvattu kolmiolla. Ei lasketa mukaan vaihdeopastimia, vaikka niissäkin se S on, mutta minusta ne eivät ole varsinaisesti liikennevaloja. Ja oliko siellä vielä jotain muita erikoisuuksia?

Ymmärsinköhän kysymyksen oikein.

Ihan taustastakin: Vaihteenohjauksen opastimet, tunnelijärjestelmien (mukaan luettuna Roihupellon kaukalon), eivät kuulu liikennevaloihin tekniikkalajeiltaan, vaikka ne usein liikennevalojen kanssa kommunikoivat (esim Huopalahden tunnelin ollessa suljettuna eivät normaalitkaan liikennevalot päästä raitiovaunua joukkoliikennekadulle jatkamaan).

Liikennevaloja teknisesti ottaen on muistaakseni 63 raitiovaunun linjalla (+varikon liittymä varikolle mentäessä), hieman alle 40 näistä on Helsingissä.

Nuo luvut tarkoittavat liikennevalo koje teknisesti yksittäisi liittymiä joissa raitiovaunulla on yleensä yksi mahdollinen pysähdyspaikka valolle, pitkissä liittymissä voi olla useampi. Esim. Roihupellossa on tämmöinen tuplaliittymä Varikkotien-Viilarintien-Tulppatien risteys ja Sellon edustalla on peräti 3 pääopastinta suuntaansa raitiovaunulla samassa liikennevaloliittymässä (kaukaisin osa on jalankulun ylitys kehän toisella puolella ollen samaa liikennevaloa koko taksitolppien ohituksen kanssa Sellon edessä).

Eli vastauksena kysymykseesi luku lienee olevan jotain 70 ja 80 väliltä.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:44 ----------

Eikö sekin ole eräänlainen katutyö, jossa ollaan järjestämässä kunnollista kadunylitystä suojateineen Itäkeskuksen päätepysäkiltä metroasemalle ja bussiterminaaliin suoraan Marjaniementien yli? En ole siitä mennyt viime viikkoina, mutta kesällä se oli kovin keskeneräinen ja sellaisena todella kelvoton varsinkin pikaratikkamatkustajan kannalta.

Itse menin tuosta ohi alle viikko sitten. Asfaltoinnin vaatii vielä ja aidat pois, en tiedä oliko kiveykset kunnossa mutta suojatiemerkin tolpat heijastinraitoineen olivat jo paikoillaan
 
Eikö sekin ole eräänlainen katutyö, jossa ollaan järjestämässä kunnollista kadunylitystä suojateineen Itäkeskuksen päätepysäkiltä metroasemalle ja bussiterminaaliin suoraan Marjaniementien yli? En ole siitä mennyt viime viikkoina, mutta kesällä se oli kovin keskeneräinen ja sellaisena todella kelvoton varsinkin pikaratikkamatkustajan kannalta.

On toki. Ehkä juttu tarkoittaakin sitä. Tosin tuollaisen työn ei kai pitäisi estää linjan liikennettä kuitenkaan.

Ihan taustastakin: Vaihteenohjauksen opastimet, tunnelijärjestelmien (mukaan luettuna Roihupellon kaukalon), eivät kuulu liikennevaloihin tekniikkalajeiltaan, vaikka ne usein liikennevalojen kanssa kommunikoivat (esim Huopalahden tunnelin ollessa suljettuna eivät normaalitkaan liikennevalot päästä raitiovaunua joukkoliikennekadulle jatkamaan).

Miltä esim. se Roihupellon kaukalon opastin näyttää? Onko siinä normaalisti S, –, ↑ vai jotakin muuta? Jos on S, –, ↑ niin ehkä se olisi sitten liikennevalo.

Liikennevaloja teknisesti ottaen on muistaakseni 63 raitiovaunun linjalla (+varikon liittymä varikolle mentäessä), hieman alle 40 näistä on Helsingissä.

Tämä on varmaankin se luku, jota olin hakemassa. Tuo tolppa oli multa huono ilmaisu, ehkä valo-ohjattu liittymä olisi parempi ilmaisu.

Nuo luvut tarkoittavat liikennevalo koje teknisesti yksittäisi liittymiä joissa raitiovaunulla on yleensä yksi mahdollinen pysähdyspaikka valolle, pitkissä liittymissä voi olla useampi. Esim. Roihupellossa on tämmöinen tuplaliittymä Varikkotien-Viilarintien-Tulppatien risteys ja Sellon edustalla on peräti 3 pääopastinta suuntaansa raitiovaunulla samassa liikennevaloliittymässä (kaukaisin osa on jalankulun ylitys kehän toisella puolella ollen samaa liikennevaloa koko taksitolppien ohituksen kanssa Sellon edessä)

Onko esim. siinä Sellon kohdalla sitten perusidea se, että kun vaunu saa ekalta pääopastimielta ajoluvan, niin se pääsee ne kaikki kolme läpi? Mutta ilmeisesti se voi jäädä noiden väliinkin, ja ennen kutakin kolmea pääopastinta on seisontapaikka? Ja kussakin paikassa on vielä omat tunnistimet, jotka antavat sitten uuden ajoluvan, jos vaunu jostain syystä jää siihen odottamaan? Eli ne olisivat kuitenkin kolme valoa? Tämä on monimutkaisempaa kuin kuvittelinkaan!

Eli vastauksena kysymykseesi luku lienee olevan jotain 70 ja 80 väliltä.

Kiitos. Kun tarkensin kysymystä, niin onkohan se 63 sittenkin oikeampi vastaus?
 
On toki. Ehkä juttu tarkoittaakin sitä. Tosin tuollaisen työn ei kai pitäisi estää linjan liikennettä kuitenkaan.



Miltä esim. se Roihupellon kaukalon opastin näyttää? Onko siinä normaalisti S, –, ↑ vai jotakin muuta? Jos on S, –, ↑ niin ehkä se olisi sitten liikennevalo.



Tämä on varmaankin se luku, jota olin hakemassa. Tuo tolppa oli multa huono ilmaisu, ehkä valo-ohjattu liittymä olisi parempi ilmaisu.



Onko esim. siinä Sellon kohdalla sitten perusidea se, että kun vaunu saa ekalta pääopastimielta ajoluvan, niin se pääsee ne kaikki kolme läpi? Mutta ilmeisesti se voi jäädä noiden väliinkin, ja ennen kutakin kolmea pääopastinta on seisontapaikka? Ja kussakin paikassa on vielä omat tunnistimet, jotka antavat sitten uuden ajoluvan, jos vaunu jostain syystä jää siihen odottamaan? Eli ne olisivat kuitenkin kolme valoa? Tämä on monimutkaisempaa kuin kuvittelinkaan!



Kiitos. Kun tarkensin kysymystä, niin onkohan se 63 sittenkin oikeampi vastaus?


Jos sulla on aikaa uhrata 53 minuuttia niin koko linjan 15 reitti on kuvattuna Youtubeen raitiovaununkuljettajan toimesta, josta oletettavasti löytyisi myös vastaukset moniin pohdintoihisi.
Linkki: https://youtu.be/RNjHsR9BRYE

Toki myös Youtubessa hienona ominaisuutena videon nopeutus nykyisin (max 2x) ja tietysti voit skipata vain niihin kiinnostaviin kohtiin.
 
Jos sulla on aikaa uhrata 53 minuuttia niin koko linjan 15 reitti on kuvattuna Youtubeen raitiovaununkuljettajan toimesta, josta oletettavasti löytyisi myös vastaukset moniin pohdintoihisi.
Linkki: https://youtu.be/RNjHsR9BRYE

Kiitos vinkistä. Aloitin urheasti, mutta homma kaatui jo ekaan valotolppaan. Siellä oli nuolen tilalla pystyviiva | enkä tiedä mikä toi nyt sitten on, onko liikennevalo vai ei. Tuntuu vähän turhan monimutkaiselta tuo jokerin valojärjestelmä.

Ehkä toi | kuvaa nyt sitten sitä tunneliajoa, eli saa ajaa tunneliin?

Näin ollen tuolla olisi siis kaksiaukkoiset vaihdeopastimet poislukien neljänlaisia liikennevaloja:
1) tavanomaisia autojen liikennevaloja
2) tavanomaisia ratikoiden liikennevaloja, joissa ajolupa annetaan kuunvalkealla nuolella (ja bonuksena on se 8 sekunnin pallovalo)
3) valoja, joissa on S, – sekä kärjellään seisova kolmio, joka sallii ajamisen varoen ja kertoo kuljettajalle, että muille palaa erilaisia punaisia varoitusvaloja
4) valoja, joissa on S, – sekä | ja jotka nyt sitten ovat ehkä niitä tunnelivaloja; miksei tässä voisi olla vain nuolta?
 
Kiitos vinkistä. Aloitin urheasti, mutta homma kaatui jo ekaan valotolppaan. Siellä oli nuolen tilalla pystyviiva | enkä tiedä mikä toi nyt sitten on, onko liikennevalo vai ei. Tuntuu vähän turhan monimutkaiselta tuo jokerin valojärjestelmä.

Juuri tuon Roihupellon "kuilun" opastimessa on muistaakseni: S, kolmio keskimmäisenä ja alimpana pystyviiva, joka on siis ajon salliva opaste. Näitä pystyviivoja on raidejokerilla joitakin ainakin vaihteiden yhteydessä, tuossa kaukalossa, muistaakseni Patterimäen tunnelin suulla ja päätepysäkeiltä lähdettäessä, tietysti silloin kun lähdetään suoraan eikä vaihteen kautta.
 
Juuri tuon Roihupellon "kuilun" opastimessa on muistaakseni: S, kolmio keskimmäisenä ja alimpana pystyviiva, joka on siis ajon salliva opaste. Näitä pystyviivoja on raidejokerilla joitakin ainakin vaihteiden yhteydessä, tuossa kaukalossa, muistaakseni Patterimäen tunnelin suulla ja päätepysäkeiltä lähdettäessä, tietysti silloin kun lähdetään suoraan eikä vaihteen kautta.

Eli se kolmio voi olla joko keskellä tai alimpana, ja se merkitsee sitten ihan eri asioita? Olis nyt keksinyt siihen vaikka neliön tai jotain. Tuo jos mikä on sekavaa.

Mä tulin videolla juuri Ogelin asemalle, enkä ymmärrä enää mistään mitään. Siinä ennen aseman pysäkkiä on vasemmassa laidassa vaihdeopastin, ihan ok. Oikeassa laidassa on liikennevalotolppa, jossa palaa alimpana | (11 min 41 sek). En näe tuossa mitään spesiaalitilannetta, ei ole tunneleita eikä päätepysäkkejä. Jos se on siinä vaihteen takia, niin miksi sitten vielä erillinen vaihdeopastin?

Tässä on kyllä ihan liian monta muuttujaa nyt mulle :)
 
Eli se kolmio voi olla joko keskellä tai alimpana, ja se merkitsee sitten ihan eri asioita? Olis nyt keksinyt siihen vaikka neliön tai jotain. Tuo jos mikä on sekavaa.

Tuon kuilun, tunnelin ja päätepysäkin opastimen kolmio (keskimmäinen) palaa poikkeustilanteissa, kun LOK on antanut erillisen luvan ajaa alueelle.

Mä tulin videolla juuri Ogelin asemalle, enkä ymmärrä enää mistään mitään. Siinä ennen aseman pysäkkiä on vasemmassa laidassa vaihdeopastin, ihan ok. Oikeassa laidassa on liikennevalotolppa, jossa palaa alimpana | (11 min 41 sek). En näe tuossa mitään spesiaalitilannetta, ei ole tunneleita eikä päätepysäkkejä. Jos se on siinä vaihteen takia, niin miksi sitten vielä erillinen vaihdeopastin?
Vasemman laidan vaihdeopastin on vasemman puolen raiteenvaihtopaikalle tarkoitettu ja oikea tolppa on sitten oikean radan liikenteelle. Voi siis näyttää S-opastinta jos vasemman raiteen raiteenvaihto opastin näyttää vasemman raiteen vaunulle ajon sallivaa opastetta. Tuo on käsittääkseni myös yksi alueen suunnanvaihtopaikoista.
 
Tuon kuilun, tunnelin ja päätepysäkin opastimen kolmio (keskimmäinen) palaa poikkeustilanteissa, kun LOK on antanut erillisen luvan ajaa alueelle.


Vasemman laidan vaihdeopastin on vasemman puolen raiteenvaihtopaikalle tarkoitettu ja oikea tolppa on sitten oikean radan liikenteelle. Voi siis näyttää S-opastinta jos vasemman raiteen raiteenvaihto opastin näyttää vasemman raiteen vaunulle ajon sallivaa opastetta. Tuo on käsittääkseni myös yksi alueen suunnanvaihtopaikoista.

Kiitos selvennyksistä. Varmaan noihin ajan mittaan tottuu. Tuntuu vielä aika sekavalta ja vähän siltäkin, että yksinkertaisemmillakin ratkaisuilla voisi pärjätä.

Katsoin videon ja sain tulokseksi 47+29 (Hki+Espoo) eli 76 liikennevaloa. Mielestäni en laskenut mukaan niitä tolppia, joissa alimpana opastimena on |, mutta olen melko varma, että jos katsoisin uudelleen, niin tulos olisi joku muu...

Sellon valot laskin jokaisen erikseen. Tuolla oli matkan varrella sellaisiakin risteyksiä, joissa oli selkeästi pääopastin ja toisto-opastimia (joita en toki laskenut mukaan), mutta siinä Kehän alituksen ja Sellon pysäkin välillä kuitenkin on periaatteessa mahdollisuus joutua pysähtymään joka tolpan kohdalla erikseen, eli katsoisin ne sikäli eri valoiksi.

Pitänee tarkentaa Anttitille esittämääni kysymystä niin, että kuinka monta pääopastinta, joissa on yhtenä vaihtoehtona S tai punainen valo, on matkalla Itäkeskuksesta Keilaniemeen. Silloin tuo luku on varmaankin yli 70 joka tapauksessa. Tuokin määrittely on kyllä sikäli ongelmallinen, että se sisältäisi sitten myös nämä S, –, | -valot, joita en kuitenkaan laskisi liikennevaloiksi. Hankalaa on :)
 
Miltä esim. se Roihupellon kaukalon opastin näyttää? Onko siinä normaalisti S, –, ↑ vai jotakin muuta? Jos on S, –, ↑ niin ehkä se olisi sitten liikennevalo.
Tuo alimmainen ei voi näyttää näissä tilanteissa nuolta, koska se antaa ajoluvan (antaen ymmärtää että muille ryhmille palaa punaiset). Eli tunneleissa se näyttää | ja vaihteissa joko |, /, \ ja kolmiota riippuen vaihteen asennosta. Keskimmäinen poikkiviiva palaa pääasiassa virhetilanteessa ja normaalisti tunnelijärjestelmät näyttävät joko ajon sallivaa | tai S jos tunneli on varattu.

Onko esim. siinä Sellon kohdalla sitten perusidea se, että kun vaunu saa ekalta pääopastimielta ajoluvan, niin se pääsee ne kaikki kolme läpi? Mutta ilmeisesti se voi jäädä noiden väliinkin, ja ennen kutakin kolmea pääopastinta on seisontapaikka? Ja kussakin paikassa on vielä omat tunnistimet, jotka antavat sitten uuden ajoluvan, jos vaunu jostain syystä jää siihen odottamaan? Eli ne olisivat kuitenkin kolme valoa? Tämä on monimutkaisempaa kuin kuvittelinkaan!
Tuo oli koeajoissa vaikeimpia säädettäviä Espoossa. Länteen päin ajettaessa voisi pääosin sanoa, että ajolupaa pyydetään noin kahden pääopastimen päästä kullekin opastimelle. Itään tuo ei ole niin yksinselitteisesti.

Ja käytännössä jokaisella valolla on ilmaisimet, jotka pyytävät vuoroa uudelleen jos vaunu ei ole ehtinyt valoa ohittaa. Sellon aukion ylitys on niin pitkä, että siinä on erilliset vaunun kulun kuittaavat ilmaisimet risteysalueen jälkeen molemmissa suunnissa heti kaarteen jälkeen (länteen esim. siinä kiveyksellä Sellon seinustalle tultaessa).

Tuon kuilun, tunnelin ja päätepysäkin opastimen kolmio (keskimmäinen) palaa poikkeustilanteissa, kun LOK on antanut erillisen luvan ajaa alueelle.
Kolmio tarkoittaa ajavaroen (vaihteessa 10 km/h), eli käytännössä vaihde ajetaan auki eli myötä vaihde joka on käännetty muualle.

Päätepysäkkien vaihteet ovat sähköisiä ja niissä ei tuota aukiajo vaihtoehtoa ole, koska ovat sähköisiä ja lukittuvia vaihteita (jolloin on riski vaihteen lukituksen hajoamiselle jos se väkisin käännetään). Linjalla olevia manuaalivaihteita voidaan kyllä ajaa auki jos opastimet näyttävät aja varoen.


(Sähköinen)Vaihde voidaan kääntää kangella vain, jos se on virhetilassa poistettuna normaalista käytöstä (opastimessa poikkiviiva).

---------- Viestit yhdistetty klo 02:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 02:54 ----------

Pitänee tarkentaa Anttitille esittämääni kysymystä niin, että kuinka monta pääopastinta, joissa on yhtenä vaihtoehtona S tai punainen valo, on matkalla Itäkeskuksesta Keilaniemeen. Silloin tuo luku on varmaankin yli 70 joka tapauksessa. Tuokin määrittely on kyllä sikäli ongelmallinen, että se sisältäisi sitten myös nämä S, –, | -valot, joita en kuitenkaan laskisi liikennevaloiksi. Hankalaa on :)

Suoraan tuohon ei ole olemassa tietoa, mutta edelleen sanon, että vastaus on se 70-80 (ilman tunneli- ja vaihdeopastimia) :D
 
Kolmio tarkoittaa ajavaroen (vaihteessa 10 km/h), eli käytännössä vaihde ajetaan auki eli myötä vaihde joka on käännetty muualle.

Meidän materiaaleissa kuvauksesi kaltainen pitää paikkaansa nimenomaan vaihde-opastimissa (ja liikenneympyröissä etenä, mutta tarkkaile liikennettä). Mutta tunnelin, päättäreiden sekä kaukalon opastimissa kolmiolla näyttäisi olevan eri merkitys. Pitää kysyä tarkemmin fiksummilta. Kolmion näyttäminen eli "aja varoen" olisi sinällään fiksua, kun em. alueille ei pitäisi tulla ajon sallivaa opastetta, jos siellä on jo vaunu muuta kuin lokin antaman käskyn vuoksi esim. bukseeria varten.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös