Raide-Jokeri

Jakomäessä juuri tuollainen F1-mutka bussien takia joka on järjettömän vaarallinen kun ei autot voi tykittää 20 ylinopeutta siihen suoraan suojatielle, olis edessä oleva kamera edes joskus käytössä.....
 
Tämä on täysin totta enkä ehdotakaan, että alankomaalaisia suunnittelupohjia pitäisi tuoda suoraan Suomeen. Samoja periaatteita voisi kuitenkin soveltaa Suomen talveen sopivilla tavoilla. Esimerkiksi ylijatkettujen jalkakäytävien kärkikolmion puutteen voisi korjata.
Kyllä, ulkomaalaisia ratkaisuja voidaan soveltaa Suomeen. Olen yhden ajokaistojen yhdistymisen (ns. vetoketju) kohteen suunnitellut Suomeen. Suomen suunnitteluohjeista tai laista ei löytynyt tuon mitoituksesta juuri mitään. Otin käytännössä kopion kohteista mitä Tanskasta löysin ja pistin vähän varmuus kertoimia.
 
Kyllä, ulkomaalaisia ratkaisuja voidaan soveltaa Suomeen. Olen yhden ajokaistojen yhdistymisen (ns. vetoketju) kohteen suunnitellut Suomeen. Suomen suunnitteluohjeista tai laista ei löytynyt tuon mitoituksesta juuri mitään. Otin käytännössä kopion kohteista mitä Tanskasta löysin ja pistin vähän varmuus kertoimia.
Hienoa että tuollaisia oikeasti tulee nyt kun ne ovat tieliikennelaissa! Niillä on varmasti paljon potentiaalia sujuvoittaa liikennettä oikein käytettynä.
 
Viime yöltä on poikkeusinfo:

Linja 15, Poikkeusreitti: Ajetaan Keilaniemi - Latokartano. Ei liikennettä välillä Latokartano -Itäkeskus, Syy: Väärin pysäköity auto, Arvioitu kesto: 21:37 - 22:30

Instassa on kuva autosta Kauppamyllyntien eteläpuolella, jossa etelänsuuntainen autokaista ylittää radan.

Vaikutus liikenteeseen näyttää olleen vähäinen, yksi vuoro on seissyt 30min Kauppamyllyntiellä, mutta muuten myöhästymiset ovat ollaat alle 10min luokkaa.
 
Instassa on kuva autosta Kauppamyllyntien eteläpuolella, jossa etelänsuuntainen autokaista ylittää radan.

Vaikutus liikenteeseen näyttää olleen vähäinen, yksi vuoro on seissyt 30min Kauppamyllyntiellä, mutta muuten myöhästymiset ovat ollaat alle 10min luokkaa.
On siellä ainakin yksi vaunu käännetty Latokartanossa takaisin Keilaniemen suuntaan. Reittilokista saa lisäksi sen käsityksen, että yksi normaalisti Itäkeskukseen lopettava vuoro (liikenteen harvenemisen takia) on lopettanut jo Kauppamyllyntielle ja jatkanut siitä suoraan varikolle. Tapahtuneen vaikutukset jäivät kaiken kaikkiaan melko vähäisiksi paljolti senkin takia, että liikenne oli tosiaan jo harvenemassa. Noihin aikoihin Itäkeskuksesta länteen lähti aikataulun mukaan vaunuja enää 20 minuutin välein, kun taas lännen suunnasta Itäkeskukseen päin oli ensi alkuun tulossa vaunuja jopa 10 minuutin välein.

Nyt muuten hiihtolomaviikolla matkustajia on ollut PR15:llä(kin) huomattavan vähän.

Ja sitten: vaunun 619 tulosta on kulunut tasan neljä viikkoa. Luulisi pian jo seuraavan (620:n) saapuvan?
 
Tällaista nyt: Raitiovaunut: 15. Myöhästyy. Syy: Tekninen vika. Paikka: Keilaniemi. Arvioitu kesto: 14:30 - 15:00

Itse olen 618:n kyydissä Oulunkylässä, ei näy täällä tuo häiriö juurikaan tässä vaiheessa.
 
Paikkoihin, josta on suosittua ajaa kiskoille on/oli asennettuina niitä tilapäisiä lamellin pätkiä vilkulla. Vaikuttaisi ainakin nopealla otannalla viime päiviltä, että kaikista on vilkusta akku loppunut. Olikohan loppuihinkin tulossa vastaavat pollarit, joita on asennettu osaan paikoista? Lienevät odottavan parempia kelejä?
 
Onko tuolla säännöllisesti matkustajien laskentaa suorittavia henkilöitä vai onko arvio tehty vain yhden merkitsevän numeron tarkkuudella? Matkustanlaskentalaitteiden hankinta on HSL:n toimitusjohtajan kolmen viikon takaisen päätöksen mukaan vasta aloitettu. Outoa, ettei niitä hankittu jo alun perin kuten kantakaupungin Articeihin.
 
Onko tuolla säännöllisesti matkustajien laskentaa suorittavia henkilöitä vai onko arvio tehty vain yhden merkitsevän numeron tarkkuudella? Matkustanlaskentalaitteiden hankinta on HSL:n toimitusjohtajan kolmen viikon takaisen päätöksen mukaan vasta aloitettu. Outoa, ettei niitä hankittu jo alun perin kuten kantakaupungin Articeihin.
Taidetaan tosiaan mitata (tai kertoa) matkustajamäärät vain kymmenien tuhansien tarkkuudella. Samalla tarkkuudella on myös tammikuun matkustajamäärät kerrottu
 
Onko tuolla säännöllisesti matkustajien laskentaa suorittavia henkilöitä vai onko arvio tehty vain yhden merkitsevän numeron tarkkuudella? Matkustanlaskentalaitteiden hankinta on HSL:n toimitusjohtajan kolmen viikon takaisen päätöksen mukaan vasta aloitettu. Outoa, ettei niitä hankittu jo alun perin kuten kantakaupungin Articeihin.

Ei ole varsinaisesti mainittu miten laskenta tehdään ennen ovilaskurien asentamista. Keinojahan on kuitenkin useita, muun muassa käyttää jotain pistarilaskentojen perusteella saatuja kertoimia lipunleimausten kanssa.

Taidetaan tosiaan mitata (tai kertoa) matkustajamäärät vain kymmenien tuhansien tarkkuudella. Samalla tarkkuudella on myös tammikuun matkustajamäärät kerrottu

On se tarkempaa, Joulukuun luku oli tuhannen tarkkuudella. Matkustajamäärätaulukossa on vain kolmen merkitsevän luvun tarkkuus. Eikä epävarmaa lukua kannata alkaa pyöristelemään vasta kuin viimeiseksi.

Miten tämä suhtautuu bussin 550 matkustajamääriin?
Tasan tuo 40k ainakin jonkun aviisin mukaan.... On siellä täydenpää ollut selkeästi päivisinkin .... Ja seisomakuormassa ainakin mentiin tällä viikolla klo 16 aikaan kohti Maunulaa. (IK)

40 000 oli arkipäivän luku kun rakentaminen alkoi, mutta suurinmillaanhan matkustajamäärät olivat 2014 eli ensimmäisenä kokonaisena vuotena runkolinjabrändäyksen ja avorahastuksen alettua. Silloin muistaakseni puhuttiin n. 45 000 noususta arkipäivänä. Hankesuunnitelman mukaan tuolloin oli taas 11,5 miljoonaa nousua vuodessa, mikä on samaa luokkaa tammikuun matkustajamäärien kanssa. Tiettävästi koronan jälkeen joukkoliikennematkustaminen on vähentynyt juuri arkipäiviltä ja ruuhka-ajoilta eli sillai loogista, että päästään yhtä suureen kokonaismäärään nousuja vaikka suurin piikki onkin vielä alempi.
 
Tiettävästi koronan jälkeen joukkoliikennematkustaminen on vähentynyt juuri arkipäiviltä ja ruuhka-ajoilta eli sillai loogista, että päästään yhtä suureen kokonaismäärään nousuja vaikka suurin piikki onkin vielä alempi.
Tämä on hyvä pointti. Liikennemäärät ovat etenkin maanantaisin ja perjantaisin pienemmät kuin ennen koronaa. Jos jotain vertailua halutaan tehdä, mielestäni se oli tiistain tai keskiviikon liikennemäärillä. Etätyö jäi pysyvästi työntekoon.

Toimin aiemmin toimistotyössä tehden joka arkipäivä töitä toimistolla kantakaupungissa, jonne matkustin täältä B-vyöhykkeeltä. Nykyisin, olen eri työnantajalla, mutta työskentelen edelleen pääosin tietokoneella. Pienten sairastelujen takia olen tehnyt 3 viikkoa pelkästään etänä töitä kotoa, normaalistikin tekisin n. 3-5 päivää viikossa etänä. Ainoa konkreettinen syy "matkustaa töihin" on minulle, jos tarvitsee jotain suunnittelukohdetta mennä tarkastelemaan paikan päälle. Tämä nyt vain esimerkkinä.

Toki on töitä, joiden työntekijät joutuvat aina matkustamaan paikan päälle esim kassatyöntekijät, teollisuustyöntekijät tai vaikka joukkoliikenteen kuljettajat. Mutta en usko, että samaan prosenttiosuuteen on paluuta töihin matkustamisessa kuin ennen koronaa. Matkustajamäärät voivat nousta silti, koska asukasluku ja työpaikkojen määrät nousevat alueella.

Tein muuten aikoinaan opinnäytetyönkin siitä miten korona muutti liikennemääriä, tosin koronan ollessa päällä. Päivällä matkustusmäärät laskivat vähiten ja eniten aamuruuhkassa ja aamuyöllä (yökerhot olivat kiinni tuolloin). Myös iltapäiväruuhkassa vähenemää oli paljon
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös