RSS
Botti
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2008
- Viestit
- 8,892
-
Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.
HSL: HSL selvittää miten matkalippujen maksamista tulisi valvoa
- Viestiketjun aloittaja RSS
- Aloituspäivämäärä
Matkalipun tarkistusporttit metroasemien rullaportaiden (yms.) yläpäiden eteen. Ei hidastaisi matkaa kuin 3 sekunttia, mutta karisisi liputta matkustamista, häiriköitä eli tuottaisi tuloja ja turvallisuutta. Kokeilu asema vaikka Sörnäisiin. Ja vastustajat: tämä käytössä monessa kaupungissa ulkomailla + matkustakaa joskus iltaisin (esim. pe) meno villiä ja liputtomia paljon.
- Liittynyt
- 5 Toukokuu 2013
- Viestit
- 215
Missä muussa maassa on käytössä samanlainen suomalainen avoimuus, en ole itse matkustanut sellaisella muualla? Vai muistiko pätkii
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,624
Joukkoliikennelautakunta halusi aikanaan 2000-luvulla metroportit, mutta HKL-Suy vastusti raivoisasti. Lautakunta yritti vielä portteja edes keskustan asemille, mutta turhaan. Viralliset perusteet olivat aika hassut: kustannukset oli laskettu aivan poskettomiksi ja lisäksi asemat ruuhkautuisivat kohtuuttomasti. Jälkimmäinen huvitti, kun luin tuosta palattuani vasta Hongkongista. Voitte kuvitella, mikä määrä ihmisiä hongkongilaisella (tai lontoolaisella tai newyorkilaisella) metroasemalla liikkuu, ja silti homma toimii aivan hyvin.
Pahat kielet kertoivat silloin, että todellinen syy porttivastustukseen johtui siitä, että metro kruununjalokivenä oli niin hirvittävän tärkeä yksittäiselle keskeiselle virkamiehelle. Ja porttirahastus olisi laskenut matkustajamääriä, mikä ei olisi tullut kuuloonkaan. Sörnäisissä oli tehty tiukkoja lipuntarkastuksia ja havaittu, että jopa 15 % matkustaa liputta... Nythän tuo este on jo eläköitynyt, joten miksei portteja voisi vihdoin tuoda meillekin?
On niitä, vaikkei kovin paljon. Saksassa avorahastus on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Rahastusportit eivät juurikaan laske pummimatkustajien määrää. Täällä vertailutietoa Tukholmasta, jossa metrossa ja lähijunissa on porteista huolimatta lähes yhtä paljon pummilla matkustavia kuin HSL-alueella vastaavissa kulkumuodoissa. Portteja on helppo huijata menemällä ihan toisen matkustajan perässä. Matalista porteista pääsee hyppäämäänkin yli.
Rahastusporttien pyörittäminen on kuitenkin kallista, koska ne vaativat henkilökuntaa jokaisella portilla koko liikennöintiajan.
Rahastusporttien pyörittäminen on kuitenkin kallista, koska ne vaativat henkilökuntaa jokaisella portilla koko liikennöintiajan.
Tuossa uutisessa on, että liputta matkustavien määrä raideliikenteessä on 2,9 prosenttia. Onko tuo se määrä, joka saadaan, kun lipuntarkastajat ovat siviileissä tai tehdään ns. pakkotarkastuksia, eli esim. spårista poistuvat matkustajat tarkastetaan myös, vai määrättyjen tarkastusmaksujen suhde matkustajamäärään kokonaisuudessaan?
Minulla on sellainen muistikuva, että tarkastusmaksujen määrä olisi suurempi silloin kun tarkastetaan ns. tosissaan, eli ts. liputta matkustavia on enemmän kuin HSL:n mainostamien tilastojen perusteella? Osaako joku kumota/vahvistaa?
Porteille varaukseton kannatus. Kyllä täyskorkeat karsivat häiriömatkustajia ihan riittävästi. Pahimmat häiriköthän ovat sen verran päihtyneitä, ettei heistä ole yksinkertaisiakaan esteitä kiertämään. edit: mitä tulee kustannuksiin, niin ei pitäisi kyllä metron matkustajamäärillä kokonaiskustannuksissa tuntua miehitetyt asemat. Jos tuntuu, matkustajia on liian vähän. Valvontaahan metrossa tarvitaan joka tapauksessa ja lähinnä kyse on siitä, missä valvonta on.
Minulla on sellainen muistikuva, että tarkastusmaksujen määrä olisi suurempi silloin kun tarkastetaan ns. tosissaan, eli ts. liputta matkustavia on enemmän kuin HSL:n mainostamien tilastojen perusteella? Osaako joku kumota/vahvistaa?
Porteille varaukseton kannatus. Kyllä täyskorkeat karsivat häiriömatkustajia ihan riittävästi. Pahimmat häiriköthän ovat sen verran päihtyneitä, ettei heistä ole yksinkertaisiakaan esteitä kiertämään. edit: mitä tulee kustannuksiin, niin ei pitäisi kyllä metron matkustajamäärillä kokonaiskustannuksissa tuntua miehitetyt asemat. Jos tuntuu, matkustajia on liian vähän. Valvontaahan metrossa tarvitaan joka tapauksessa ja lähinnä kyse on siitä, missä valvonta on.
Meidän pitäisi ilman muuta uskoa virallista selvitystä ja tilastointia siitä, että portit eivät vähennä liputta matkustavien määrää. Selvä, mutta niissä järjestelmissä, missä portit ovat, häiriökäyttäytymistä on paljon vähemmän. Muutettuani nyt itä-Helsinkiin ja matkusteltuani metrolla siihen saakka kunnes kahdessa kuukaudessa kyllästyin jatkuviin järjestyshäiriöihin, uhkauksiin, puhelimenlainaajiin, huumekauppaan jne. ja nyttemmin siis vaihdettuani joukkoliikenteestä takaisin autoon, en muista toista yhtä sekopäistä ainesta jatkuvasti sisältävää raideliikennejärjestelmää kuin Helsingin metro. Vanha M-junakin oli kaukana tuosta hullunmyllystä.
Mitä enemmän olen joutunut joukkoliikenteellä viime vuosina matkustamaan, sitä paremmin ns. kohtaamisteoria toimii: en käytä raidejoukkoliikennettä enää kuin pakosta. Olen kuitenkin toiminut bussinkuljettajana aikanaan jokusen vuoden, joten sinänsä itselläni ei ole mitään negatiivista asennetta joukkoliikennettä vastaan. Oma ja naisystäväni turvallisuus vaan kiinnostaa enemmän kuin vihreä ideologia.
Portit asemille, kiitos. Mikä toimi jo aikanaan Neuvostoliiton metroissa, toiminee kyllä 2010-luvun lopulla Suomessakin.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,624
Kuten Citybus kirjoitti, tämä on tyyppillinen uskonasia. Virkamies voi kaivella tilastoista lukuja ja väännellä niitä koko lailla mielivaltaisesti niin, että saadaan haluttu lopputulos. Myös hintoja voi esitellä aika lailla hihasta revitysti, kuten silloin HKL-Suy tekikin.
Tukholman tilastoa on vaikea verrata Helsinkiin, sillä Tukholmassa metro on verkosto, joka ulottuu monenlaisille alueille. Helsingissä yksilinjaisen metron matkustajat tulevat pääasiassa sellaisilta alueilta, joiden sosioekonominen tilanne vaikuttanee pummilla matkustamista nostavasti. Eiköhän meilläkin ole enemmän liputtomia Kontulan kohdalla kulkevassa metrojunassa kuin Munkkiniemen kohdalla kulkevassa ratikassa.
Kaikissa järjestelmissä voi huijata: porttien yli voi hyppiä tai kulkea kiinni kaverissa. Se on kuitenkin vaativampaa kuin nykyinen vapaa kävely asemalaiturille, joten se karsii ilman muuta osan pummeista suoraan pois. Toki meillä on busseissakin liputtomia, vaikka kuljettaja teoriassa huolehtii liputtomat ulos autosta. Mikään järjestelmä ei ole aukoton. Lisäksi on myös niin, että osalla siitä epämiellyttävästä aineksesta on (ehkä sossun maksama) matkalippu, joten he voisivat jatkossakin matkustaa metrolla vapaasti.
Se on tietysti totta, että metroportit vaativat asemille henkilökuntaa. Tässä kohtaa muodostuukin eduksi se, että meidän metromme on rakennettu vain puoliksi. Enemmistö asemista on yksisisäänkäyntisiä, joten henkilökunnan edustaja tarvitaan vain yhteen paikkaan. Häiriöiden vähetessä vartijoita ja matkalipun tarkastajia tarvitaan vähemmän – mutta tietysti virkamies voi tällaisen laskelman laskea niin paljon vinoon kuin tahtoo.
J-lu muistaa oikein. Mutta hurjimpia lukuja ei koskaan julkistettu. Kun ratikoissa tehtiin tehotarkastuksia, kuljettajien keskuudessa kulki huhu 11 % liputtomista, mutta en ole kuullut sitä kenenkään vahvistavan. Minulla on myös käsitys, että tarkastukset ovat muuttuneet aiempaa tiukemmiksi. Alunperinhan tarkastajista suurin osa oli entisiä rahastajia. Nykyisin on yhä enemmän näitä steroidifinnisiä pseudovartijoita.
Eli argumentteja on puolesta ja vastaan. Helsinki on kuitenkin tässäkin asiassa pienessä vähemmistössä – jos metroportit olisivat huono juttu, ei kai niitä olisi käytännössä lähes kaikissa maailman metroissa Pjongjangista Buenos Airesiin ja Hongkongista Pariisiin?
Tukholman tilastoa on vaikea verrata Helsinkiin, sillä Tukholmassa metro on verkosto, joka ulottuu monenlaisille alueille. Helsingissä yksilinjaisen metron matkustajat tulevat pääasiassa sellaisilta alueilta, joiden sosioekonominen tilanne vaikuttanee pummilla matkustamista nostavasti. Eiköhän meilläkin ole enemmän liputtomia Kontulan kohdalla kulkevassa metrojunassa kuin Munkkiniemen kohdalla kulkevassa ratikassa.
Kaikissa järjestelmissä voi huijata: porttien yli voi hyppiä tai kulkea kiinni kaverissa. Se on kuitenkin vaativampaa kuin nykyinen vapaa kävely asemalaiturille, joten se karsii ilman muuta osan pummeista suoraan pois. Toki meillä on busseissakin liputtomia, vaikka kuljettaja teoriassa huolehtii liputtomat ulos autosta. Mikään järjestelmä ei ole aukoton. Lisäksi on myös niin, että osalla siitä epämiellyttävästä aineksesta on (ehkä sossun maksama) matkalippu, joten he voisivat jatkossakin matkustaa metrolla vapaasti.
Se on tietysti totta, että metroportit vaativat asemille henkilökuntaa. Tässä kohtaa muodostuukin eduksi se, että meidän metromme on rakennettu vain puoliksi. Enemmistö asemista on yksisisäänkäyntisiä, joten henkilökunnan edustaja tarvitaan vain yhteen paikkaan. Häiriöiden vähetessä vartijoita ja matkalipun tarkastajia tarvitaan vähemmän – mutta tietysti virkamies voi tällaisen laskelman laskea niin paljon vinoon kuin tahtoo.
J-lu muistaa oikein. Mutta hurjimpia lukuja ei koskaan julkistettu. Kun ratikoissa tehtiin tehotarkastuksia, kuljettajien keskuudessa kulki huhu 11 % liputtomista, mutta en ole kuullut sitä kenenkään vahvistavan. Minulla on myös käsitys, että tarkastukset ovat muuttuneet aiempaa tiukemmiksi. Alunperinhan tarkastajista suurin osa oli entisiä rahastajia. Nykyisin on yhä enemmän näitä steroidifinnisiä pseudovartijoita.
Eli argumentteja on puolesta ja vastaan. Helsinki on kuitenkin tässäkin asiassa pienessä vähemmistössä – jos metroportit olisivat huono juttu, ei kai niitä olisi käytännössä lähes kaikissa maailman metroissa Pjongjangista Buenos Airesiin ja Hongkongista Pariisiin?
Minusta kaiken kertoo se, että vain puolet tarkastusmaksuista saadaan edes ulosoton kautta perittyä, eli enimmäkseen pummilla matkustavat eivät jää kiinni ja niistä jotka saa tarkastusmaksun noin puolet on sellasia jotka voivat jäädä istumaan paikoilleen ja tyynesti repiä sakkolapun sen jälkeen ja vain puolet erilaisia epäonnisia ihmisiä.
Pitäisin lukuja 11 % ja 15 % melko uskottavina. Esimerkiksi jos luku 15 % pitäisi paikkaansa, karkeasti pummilla matkustavista 10 % olisi näitä jotka voi vaan jäädä istumaan paikoilleen, 10 % esimerkiksi hajamielisiä tai järjestelmän väärin ymmärtäneitä ihmisiä ja 80 % pääsee normaalissa tarkastuksessa karkuun.
15 % ja 11 % sopii myös sillä tavalla hyvin yhteen, että Sörnäisten metroasemalta kyytiin nousevat ovat hieman heikommassa taloudellisessa asemassa kuin raitiovaunulla matkustavat.
Pitäisin lukuja 11 % ja 15 % melko uskottavina. Esimerkiksi jos luku 15 % pitäisi paikkaansa, karkeasti pummilla matkustavista 10 % olisi näitä jotka voi vaan jäädä istumaan paikoilleen, 10 % esimerkiksi hajamielisiä tai järjestelmän väärin ymmärtäneitä ihmisiä ja 80 % pääsee normaalissa tarkastuksessa karkuun.
15 % ja 11 % sopii myös sillä tavalla hyvin yhteen, että Sörnäisten metroasemalta kyytiin nousevat ovat hieman heikommassa taloudellisessa asemassa kuin raitiovaunulla matkustavat.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,624
Minustakin ne kuulostavat uskottavilta sinänsä. Mutta täytyy muistaa, että näiden lähde on vähän epämääräinen. Tuo 11 % oli kuljettajien keskuudessa kiertävä luku ja se voi pitää paikkansa mutta voi olla liioiteltukin.
Joskus vuonna 2015 (ei koko vuotta, taisi olla alkuvuonna) lippuja tarkastettiin niin paljon, että lähes joka päivä, kun joukkoliikenne käytin, oli tarkastus. Ne kerrat, kun tarkastus jäi väliin, korvattiin niin, että joillain kerralla oli kaksi tarkastusta tai jopa kolmekin. Viime vuonna taisi olla joku puolen vuoden tarkastukseton jakso. Onko tarkastajien määrää vähennetty?
Itse asiassa ei ole. Tässä ihan ulkomuistista heitettynä:
Yksi sisäänkäynti: Ruoholahti, Rautatientori, Helsingin Yliopisto, Sörnäinen, Kalasatama (vielä toistaiseksi), Kulosaari, Siilitie = 7 kpl
Kaksi sisäänkäyntiä: Kamppi, Hakaniemi, Herttoniemi, Myllypuro, Mellunmäki, Puotila, Rastila, Vuosaari = 8 kpl
Kolme sisäänkäyntiä: Itäkeskus, Kontula = 2 kpl
Metron laituritarkastukset antavat osaltaan aika hyvän osviitan, koska niistä on vaikeaa paeta ja ne huomaa vasta sitten, kun on liian myöhäistä lähteä karkuun. HSL:n selvityksessä viime vuoden tarkastustoiminnasta metrossa laituritarkastuksissa liputtomia oli 3,66% tarkastetuista, metrojunissa tarkastetuista 3,00%.
Muutosvastarinta on mielenkiintoinen ilmiö. Jos Helsinkiin olisi alunperin rakennettu portit ja joku olisi ehdottanut niiden poistamista, niin varmaan minäkin olisin nyt puolustamassa kuinka hyviä portit ovat
Helsingin metro on metrona suhteellisen nuori ja rakennettu jo aikana, jolloin henkilöstökustannuksilla alkoi olla ihan merkittävä rooli. Lisäksi Pohjoismaissa suorittava työ on kokonaiskustannustasoon verrattuna suhteellisesti kalliimpaa kuin monissa muissa maissa. Nämä tekijät ovat varmasti vaikuttaneet siihen, miksi Helsingissä on valittu valtavirrasta poikkeava ratkaisu. Kun portteja ei ole alunperin rakennettu eikä asemien lippuhalleissa ole varauduttu niihin, lisää se tietysti vaikeustasoa niiden rakentamisessa jälkikäteen.
Aiemmin tässä viestissä viittaamassani HSL:n selvityksessä viime vuoden tarkastustoiminnasta todetaan: "Vuonna 2016 tarkastajia oli keskimäärin 15 henkilöä vähemmän virassaan kuin 2015." Selvityksestä selviää myös, että muutosta on tulossa: "Vuoden 2017 alussa käynnistyi uusi tarkastajakurssi, johon osallistui 14 henkilöä."
Ylipäätään argumentointi porttien puolesta järjestyshäiriöihin vedoten on vähän outoa, kun portit eivät vaikuta järjestyshäiriöihin mitenkään. Niillä rahastetaan lippuja, ja häirikkö saa lipun yhtä halvalla kuin kaikki muutkin.
Häiriökäyttäytymiseen voi suoraan puuttua esim. vartiointia järjestämällä tai poliisityöllä.
Myös liputtomuuteen voi suoraan puuttua järjestämällä lipuntarkastuksia, jotka ovat osittain päällekkäisiä vartioinnin kanssa. Yleensä portit asennetaan järjestelmiin, jossa maan lainsäädännön, syvän sosiaalisen eriarvoisuuden tai muiden poliittisten esteiden vuoksi ei ole mahdollista tai käytännöllistä järjestää summittaisia lipuntarkastuksia junassa tai asemalaiturilla. Suomessa on jo lipuntarkastuksille lainsäädäntö ja olemassaolevat käytännöt, käyttäkäämme niitä.
Häiriökäyttäytymiseen voi suoraan puuttua esim. vartiointia järjestämällä tai poliisityöllä.
Myös liputtomuuteen voi suoraan puuttua järjestämällä lipuntarkastuksia, jotka ovat osittain päällekkäisiä vartioinnin kanssa. Yleensä portit asennetaan järjestelmiin, jossa maan lainsäädännön, syvän sosiaalisen eriarvoisuuden tai muiden poliittisten esteiden vuoksi ei ole mahdollista tai käytännöllistä järjestää summittaisia lipuntarkastuksia junassa tai asemalaiturilla. Suomessa on jo lipuntarkastuksille lainsäädäntö ja olemassaolevat käytännöt, käyttäkäämme niitä.