Raitiovaunut yksi- vai kaksisuuntaisina?

[vristo]

Tulisiko raitiotiejärjestelmän olla yksi- vai kaksisuuntainen? Siis kalustossa vain yksi ohjaamo ja ovet vain oikealla sivulla vaiko kumpaankin suuntaan ajettava ja ovetkin siten kummallakin sivulla? Mitä etuja/haittoja toinen tuo toiseen nähden?

Omasta mielestäni kaksisuuntaisuus tuo enemmän mahdollisuuksia mm. pysäkkien ja raideratkaisujen suhteen; mm. päätesilmikoita ei tarvitse rakentaa, linjan jatkaminen, puolen vaihto poikkeutilanteessa on yksinkertaisempaa yms. Jos jotain haittapuolia haetaan, niin yksi sellainen voisi olla jonkinasteinen turvallisuusriski, jos kuljettaja sattuu aukaisemaan ovet väärältä puolelta. Itse kannatan kaksisuuntaista järjestelmää ja toivon, että myös Helsingin seudulla voitaisiin siirtytä asteittain siihen.

 

[Rattivaunu]

Vs: Raitiovaunut yksi-vai kaksisuuntaisina?

En oikein jaksa arvostaa yleistäviä lähestymistapoja moneenkaan asiaan. Siksi vastasin: ei merkitystä.

Tosiasiassa yksi- / kaksisuuntaisuudella on toki merkitystä. Kumpaan päädytään, vaikuttaa paljon koko raitiojärjestelmän ja -liikenteen luonne.

On selvää, että laajoilla pitkiä esikaupunkihaaroja käsittävillä (pika)raitiojärjestelmillä 2-suuntaisuus tuo kiistattomia etuja, jotka voidaan nähdä jopa välttämättöminä. Tosin niinkin raju ratikkajärjestelmä kuin Göteborgs Spårvägar näyttää pärjäävän yksiselitteisen hyvin yksisuuntakalustolla, vaikka osa linjauksista (esim. Angered) ovat pikaratikkamaisempia kuin monet "oikeat" pikaraitiotiet.

Perinteisillä kaupunkiraitioteillä yksisuuntaisuuden kanssa pärjäillään ihan kohtuullisesti. Täytyy muistaa, ettei kaksisuuntaisuutta saada ihan ilmaiseksi. Toinen täysvarusteltu ohjaamo kussakin vaunussa aiheuttaa kustannuksensa ja vie tilaa matkustajilta. Myös kaksinkertainen ovimäärä vie paikkoja matkustajilta ja aiheuttaa kustannuksensa.

Yksisuuntasysteemi edellyttää kääntösilmukoita paitsi päätteillä, myös eri puolilla verkkoa varakääntöpaikkoina. Äärimmäisissä tapauksissa silmukan tehtävän voi hoitaa kolmioraide tai jokin muu sen luontoinen järjestely. Kaksisuuntasysteemistä on hyötyä myös, kun rataverkolla on puolenvaihtopaikkoja mielekkäissä paikoissa. Tällöin tukoskohdan voi ohittaa käyttämällä vastaantulevien raidetta. Tiheäliikenteisillä osuuksilla tosin homma vaatinee jonkinlaista liikenteenohjausta. Kaksisuuntakalusto voi Suomessa aiheuttaa närää matkustajien keskuudessa, koska aina noin puolet matkustajista joutuu istumaan selkä menosuuntaan. Lisäksi on todennäköistä, että iso osa istuimista on sijoitettu vastakkain.

 

[vristo]

Vs: Raitiovaunut yksi-vai kaksisuuntaisina?

On selvää, että laajoilla pitkiä esikaupunkihaaroja käsittävillä (pika)raitiojärjestelmillä 2-suuntaisuus tuo kiistattomia etuja, jotka voidaan nähdä jopa välttämättöminä. Tosin niinkin raju ratikkajärjestelmä kuin Göteborgs Spårvägar näyttää pärjäävän yksiselitteisen hyvin yksisuuntakalustolla, vaikka osa linjauksista (esim. Angered) ovat pikaratikkamaisempia kuin monet "oikeat" pikaraitiotiet.

Välillä tällaiset systeemit todella tuntuvat hieman nurinkurisilta: Monessa saksalaisessa kaupungissa ajetaan aivan keskustalinjoja kaksisuuntavaunuilla, mutta esimerkiksi Karlsruhessa ajetaan pitkillä yksisuunta-yhdistelmillä kauas pikkukyliin saakka ja lopussa on sitten sellaisen liikenteen vaatima päätesilmukka. Uusimmat vaunut taitavat sielläkin olla kaksisuuntaisia.

Kysyn siis ihan puhdasta mielipidettä. Toki asia riippuu tapauskohtaisesti kaupungista, kalustosta, muusta liikenteestä yms. Mutta jatkakaa, olkaa hyvät!

 

[R.Silfverberg]

Vs: Raitiovaunut yksi-vai kaksisuuntaisina?

Tulisiko raitiotiejärjestelmän olla yksi- vai kaksisuuntainen? Siis kalustossa vain yksi ohjaamo ja ovet vain oikealla sivulla vaiko kumpaankin suuntaan ajettava ja ovetkin siten kummallakin sivulla? Mitä etuja/haittoja toinen tuo toiseen nähden?

Yksisuuntavaunuun mahtuu enemmän matkustajia ja se soveltuu siksi nimenomaan ruuhkaisissa keskustassa kulkevissa vuoroissa, kun taas kaksisuuntavaunu on enemmän omiaan esikaupunkien suuntaisessa metromaisessa liikenteessä.

Ratkaisevinta on se, pystytäänkö vaunun kääntäminen toteuttaa jokaisella päätepysäkillä. Kaksisuuntavaunua puoltaa myös se, että se mahdollistaa laiturin rakentamisen kiskojen väliin, jos tilankäyttö ei muuta ratkaisua salli.

t. Rainer

 

[Rattivaunu]

Vs: Raitiovaunut yksi-vai kaksisuuntaisina?

Kaksisuuntavaunua puoltaa myös se, että se mahdollistaa laiturin rakentamisen kiskojen väliin, jos tilankäyttö ei muuta ratkaisua salli.

Totta sinänsä. Toki asian voi hoitaa mm. tälläkin tavoin. Kuva on Hjällbo-nimiseltä pysäkiltä Göteborgin Angeredin radalta, joka on paikkakunnan raitioyhteyksistä pikamaisin. Tuolla siis käytetään yksinomaan yksisuuntavaunuja ja keskilaituriratkaisu perustuu omalle alueelleen rajattuun vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

 

[R.Silfverberg]

Vs: Raitiovaunut yksi-vai kaksisuuntaisina?

Totta sinänsä. Toki asian voi hoitaa mm. tälläkin tavoin. Kuva on Hjällbo-nimiseltä pysäkiltä Göteborgin Angeredin radalta, joka on paikkakunnan raitioyhteyksistä pikamaisin. Tuolla siis käytetään yksinomaan yksisuuntavaunuja ja keskilaituriratkaisu perustuu omalle alueelleen rajattuun vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Muistaakseni Tukholmassa Alvik-Nokkeby raitiotiellä on kanssa sama käytäntö, eli puolenvaihtopaikat.

Mikä Ruotsissa on sallittua, ei välttämättä pidä kutinsa meillä.

Kuvittelisin että byrokraatit ottaisivat käyttöön raskaimman mahdollisen aseistuksen jotta sellainen estettäisiin joko lainsäädäntöteitse tai "yleiseen moraaliin" vedoten.

t. Rainer

 

[kuukanko]

Mielestäni kaksisuuntavaunuissa toisen puolen ovet tekevät varsinkin kapeissa vaunuissa matkustamosta sen verran hankalamman, että jos mitään erityisiä perusteita kaksisuuntavaunujen käyttöön ei ole, tulisi tyytyä yksisuuntaisiin.

Ainakin Kölnissä kaksisuuntavaunuja hyödynnetään myös ratatöiden aikana. Kun meillä Helsingissä ajetaan bussilla pitkiä korvaavia reittejä lyhyen työmaan takia, Kölnissä ajetaan ratikoilla molemmille puolille työmaata ja matkustajat voivat kävellä työmaakohdan ohi.

 

[Rattivaunu]

Vs: Raitiovaunut yksi-vai kaksisuuntaisina?

Muistaakseni Tukholmassa Alvik-Nokkeby raitiotiellä on kanssa sama käytäntö, eli puolenvaihtopaikat.

Niin, Alléparkenin pysäkin luona on vastaavanlainen raideristeys kuin Göteborgin Hjällbossa. Raideristeys on kiinteä, ts. vaunut vaihtavat aina puolta. Osuudella Alvik - Alléparken ajetaan vasenta puolta, jotta vaunut tulisivat Alvikin metroaseman keskelle tunnelijunaliikenteen kannalta järkevään kohtaan. Matkustajat siirtyvät kulkuneuvosta toiseen vain laiturin yli. Todettakoon, että metrossa eli tunneliradalla sovelletaan vasemmanpuoleista liikennettä aivan kuten Ruotsin rautateilläkin.

Mikä Ruotsissa on sallittua, ei välttämättä pidä kutinsa meillä.
Kuvittelisin että byrokraatit ottaisivat käyttöön raskaimman mahdollisen aseistuksen jotta sellainen estettäisiin joko lainsäädäntöteitse tai "yleiseen moraaliin" vedoten.

Sama kai se on, kummalla puolella vaunut liikkuvat suljetussa järjestelmässä. Eipä kukaan ole tullut osoittamaan VR / RHK:ta syyttävällä sormella, kun K-, N- ja I-junat ajelevat vasenta puolta ihan "onnessaan" Tikkurilan / Keravan kaupunkiradalla. Katuliikenne on sitten asia erikseen. Eipä Ruotsinkaan kaduilla ratikat aja vasemmanpuoleisen liikenteen periaatteen mukaan. Göteborgissa Angeredin rata ja sen käytävä muistuttaa kovasti pintametroa / kaupunkirautatietä (Hammarkullenin kohdalla jopa tunnelimetroa) eikä siitä ole välitöntä yhteyttä tieliikenteeseen.

Nockebyn radalla, samoin kuin Tukholman muilla esikaupunki- ja pikaraitioteillä, käytetään kaksisuuntakalustoa.

 

[Albert]

Heidelbergissä vaunut ovat kaksisuuntaisia.Kuva linjan 2 päätepysäkiltä Eppelheimin kaupungista. Mahtuu hyvin ahtaisiin oloihin. Päätepysäkkiä edeltää yksiraiteinen osuus "vanhan kaupungin" läpi. Paluusuunnassa Heidelbergiin ajetaan autoliikennevirtaa vasten. Ei varmaankaan toteutettavissa meillä.
Kaksisuuntavaunut ja puolenvaihtopaikat siinäpä joustava raitiotie.

_____________________________
Edelleen tunnistamaton jäsen!!!!

 

[late-]

Ainakin Kölnissä kaksisuuntavaunuja hyödynnetään myös ratatöiden aikana. Kun meillä Helsingissä ajetaan bussilla pitkiä korvaavia reittejä lyhyen työmaan takia, Kölnissä ajetaan ratikoilla molemmille puolille työmaata ja matkustajat voivat kävellä työmaakohdan ohi.

Krakovassa taas on avattu viimeisimpien kuukausien aikana kaksi pysäkinväliä uutta rataa ja kaksisuuntavaunuja on hyödynnetty niiden käyttöönottamisessa. Rata ei nimittäin ole valmis tulevalle silmukalle asti. Tarkoitusta varten Krakovaan hankittiin erikseen muutama käytetty N8NF-vaunu Nürnbergistä ja lisäksi ainakin yksi käytetty Konstal 111N kaksiuuntamultippelipari jostain muualta Puolasta. Muu kalusto kaupungissa on yksisuuntaista.

Raideleveys Krakovassa on metrin ja vaunujen leveys 2,4 metriä.

Yleisemmin Helsingin osalta en myöskään näe kaksisuuntavaunuja keskustaliikenteen kannalta kovin mielekkäinä. Sen sijaan Jokerilla ja mahdollisesti Laajasalon linjoilla ne voisivat olla hyödyllisiä. Samalla tulee toisaalta vastaan se ongelma, että osaa rataverkosta voi silloin operoida vain kaksisuuntavaunuilla eli varakalustoa on oltava kahta eri laatua tai kaksisuuntavaunujen on sovelluttava myös koko perinteiselle verkolle.

Monilla uusilla pikaraitioteillä tavoitellaan keskilaitureita koska niiden ansiosta raiteiden estevaikutus on pienempi kuin sivulaitureiden kanssa. Useampilinjaisessa verkossa vaihtomahdollisuudetki ovat paremmat.

 

[339-DF]

Heidelbergissä vaunut ovat kaksisuuntaisia.Kuva linjan 2 päätepysäkiltä Eppelheimin kaupungista. Mahtuu hyvin ahtaisiin oloihin.

No niinpä tosiaan mahtuu! Ja kuin veitsellä leikaten loppuisi metelinpito Arabianrannassa, Merisotilaantorilla, Hollantilaisentiellä... Kun raitiovaunu kääntyy jyrkästi, niin ääntähän siitä kuuluu. Ja erityisen harmillista on se, että Arabianrannan uudella asuinalueella aukio tehtiin alun alkaen liian ahtaaksi (HKL:n vastalauseista huolimatta). Nyt sitten asukkaat narisevat. Tuollainen eppelheimilainen malli varmasti olisi tervetullut monelle päättärille.

Toisaalta en kuitenkaan tiedä, onko kaksisuuntavaunujen käyttö muuten hyvä asia. Kaksi ohjaamoa ja kahdet ovet vievät reippaasti tilaa, varsinkin istumapaikkoja, ainakin jos vaunuja ei nykyisestä pidennetä.

 

[vristo]

Maailmalla liikkuu yksi- ja kaksisuuntavaunuja samoilla rataosuuksilla. Pari esimerkkiä: Freiburg ja Köln. Tällaisessa tapauksessa pysäkin täytyy tosiaankin olla sivulaituri-tyyppinen; keskilaituri olisi aika mahdoton.

 

[Rattivaunu]

Maailmalla liikkuu yksi- ja kaksisuuntavaunuja samoilla rataosuuksilla.

Helsingissä ja Turussa sekakalustoa liikkui myös siirtymävaiheen aikana edellä kuvatulla tavalla. Itse asiassa Turun kaikista vaunuista ei edes ehditty poistaa vasemmanpuoleisia ovia vaunujen poistoon mennessä, vaikka liikennöintiperiaate oli jo kauan ollut yksisuuntavaunuihin pohjautunutta.

Loppuun saakka tuplaovituksella varustettuja moottorivaunuja olivat muistaakseni 16, 22, 30 ja 33. Vaunuihin 31 ja 32 oli puolestaan "unohtunut" vasemman puoleiset takaovet.

 

[Hape]

Budapestissä on osa päätetysäkeistä ilman käänyösilmukkaa, osassa on. Vaunuissa on ovet molemmilla puolilla, iso osa vaunuista on kakasisuuntaisia tai multippelikykettävissä siten, että saadaan ohjaamo aina molempiin päihin.

Late, tietojeni mukaan Krakovassa on käytössä normaali raideleveys (1435 mm.). Vanhempi kapearaiteinen (900 mm.) raitiotiejärjestelmä on muutettu asteittain normaaliraiteiseksi viisikymmenluvulla.

 

[late-]

Late, tietojeni mukaan Krakovassa on käytössä normaali raideleveys (1435 mm.).

Olet toki oikeassa. Muistin juuri väärin päin. Krakovaan kun on hankittu käytettyjä vaunuja ja vaihdettu telejä, mutta ne hankitut vaunut olivatkin alun perin metrisiä.