Raitiovaunut yksi- vai kaksisuuntaisina?

Raitiovaunut yksi- vaiko kaksisuuntaisina?

  • Yksisuuntaisuus. Parempi ja selkämpi järjestelmä.

    Äänet: 19 25.0%
  • Kaksisuuntaisuus. Parempi, joustavampi ja tuo enemmän mahdollisuuksia.

    Äänet: 47 61.8%
  • Ei merkitystä.

    Äänet: 10 13.2%

  • Äänestäjiä yhteensä
    76
Kaksi ohjaamoa ja kahdet ovet vievät reippaasti tilaa, varsinkin istumapaikkoja, ainakin jos vaunuja ei nykyisestä pidennetä.

Riippuu tietysti vähän järjestelyistäkin. Varioissahan tavallaan on jo yksisuuntaisinakin erikseen runsaspenkkisiä ahtaita alueita ja vähäpenkkisiä seisokelualueita.

Kaksisuuntavaunut sisustetaan yleensä niin, että oviparien ympäristössä on seisoskelutilaa ja muu osa vaunusta penkitetään tiuhemmin. Käytännössä siis kuten lähijunat ja (varsinkin uudet) metrovaunut meillä. Ovien määrä kylkeä kohden voi myös vaihdella vaunun käyttötarkoituksen mukaan eli pidemmille linjoille voidaan hankkia vaunuja, joissa ei ole ovia esimerkiksi keskiosassa lainkaan. Lyhytmatkalaisia varten taas sisustetaan ovet sisältävät päätyosat tilavammin.

Osin tässä tullaan tietysti myös vaunun leveyteen. Meillä on hankalaa toteuttaa 2+2 -istuinjärjestystä kuten Variot osoittavat. Tämä taas osaltaan haittaa kaksisuuntavaunujen käyttöä, kun vaunuun ei enää ovien kanssa mahdu montaakaan istumapaikkaa. Ei ole vaunun pituuskaan osaton koska ohjaamoihin kuluvan tilan osuus kokonaisuudesta riippuu yksittäisen vaunun pituudesta. Kaksisuuntavaunut ovat harvoin lyhyempiä kuin 25 metriä (vai ovatko koskaan?).
 
Heidelbergissä vaunut ovat kaksisuuntaisia. Kuva linjan 2 päätepysäkiltä Eppelheimin kaupungista. Mahtuu hyvin ahtaisiin oloihin.

Kaksisuuntavaunut ja puolenvaihtopaikat, siinäpä joustava raitiotie.
Tässä pari kuvaa takavuosien käynneiltäni Frankfurt am Mainista.

VGF 709

VGF 688

Nämä kuvat ovat kaksisuuntavaunujen ylistykseksi eli kun ei ole kääntösilmukkaan kertakaikkiaan tilaa. Homma hoituu kuin junalla! Linja päättyy kuvissa noihin paikkoihinsa ja siitä sitten matkustajat jatkavat eteenpäin kävelyalueille. Mikään muu kulkuneuvo, ei edes purkava kuorma-auto, pääse näin pitkälle ytimeen.

Frankfurt-Mainhattanin tuoreita kuvia voin lisätä jossain vaiheessa Kuvat-otsikon alle.

Mainittakoon vielä, että vaunu 688 on Frankfurtin viimeisellä interurbaaniratikkalinjalla nro 16, eli se on kuvattu naapurikaupungin Offenbachin keskustassa.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tuore kaava Ilmalan alueelta. Kuvassa näkyy myös tulevan raitiolinja 9:n päätepysäkkialue silmukoineen. Kaksisuuntaisessa järjestelmässä ei tuollaista silmukkaa luonnollisesti tarvittaisi, vaan ainostaan kaksi raidetta vaihteineen, joiden välissä laiturialue. Ratikat saapuisivat ja lähtisivät vuoronperään kummaltakin raiteelta. Jos Helsingissä käytetään tulevaisuudessa nykyistä pidempiä raitiovaunuja tai niiden yhdistelmiä, niin kannatan kaksisuuntaista järjestelmää.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tuore kaava Ilmalan alueelta.

Kiitoksia kovasti! Tuo tuli kreivin aikaan, tässä parhaillaan työstetään linjan 9 seuranta-artikkelia ensi Raitioon. Saadaan sitten kartankin tiedot mukaan. Kovasti on KSV keksinyt innovatiivisen sivuraideratkaisun. Saapa nähdä toteutuuko se tuollaisena. Rohkenen epäillä...
 
Tuli mieleeni eräs asia kaksisuuntaisuudesta.

Nythän mietitään raitovaunujen pysäkkejä ja niiden kohdalla olevia jalankulkuliikennevaloja. Ratkaisunhan olisi tarkoitus olla siis sekä raitioliikennettä parantava, että jalankulkijoiden turvallisuutta parantava. Kaksisuuntaisessa raitiotiejärjestelmassä pysäkki voi olla metron tapaan saarekelaituri, jolloin tarvitaan vain yksi koroke ja kahdet jalankulkuvalot leveänkin kadun/tien keskellä. Jalankulkijan painaessa nappia valot voidaan vaihtaa hänelle hetkenä, jolloin raitiovaunuja ei ole tulossa, jolloin kummankaan matka ei hidastu ja turvallisuutta ei riskeerata.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Arabian päätepysäkki

Käytännössä kaksisuuntavaunujen pitäisi olla ainakin 30 metriä pitkiä, jos ei haluta heikentää raitioteiden operatiivista taloutta vielä nykyisestäänkin. Menetettyjen matkustajapaikkojen lisäksi ovet ovat melko paljon huoltoa vaativia kohteita. Kaksisuuntaiset vaunut vaatisivat myös selkeän näkemyksen niiden tuomista hyödyistä eli jonkinlaisen luonnostelun mahdollisista hyötyä tuovista muutoksista nykyverkkoon.

Kuinka paljon asiakaspaikkoja menetettäisiin? Ovien kohtahan jää seisomatilaksi, kuten metroissa ja junissa. Eikö ovien huoltotarve riipu siitä kuinka usein ovia käytetään, ja vaikka ovia olisikin tuplamäärä, niin käyttö ovea kohti olisi vain puolet. Vaunujen hankintahinnassa ovien ja ohjaamoiden lukumäärä varmaankin näkyy.

Hyötyjä tulisi katutilan käytössä ja verkon helpossa laajennettavuudessa. Nuo vriston mainitsemat keskipysäkit voisivat ehkä olla vain noin 1-1,5 kertaa nykyisten pysäkkien levyisiä ja riittäisivät silti kahteen suuntaan menijöille monissa paikoissa? Verkon laajentaminen lyhyinä paloina olisi helppoa - uutta rataa voisi tehdä melkeinpä kortteli kerrallaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Arabian päätepysäkki

Kuinka paljon asiakaspaikkoja menetettäisiin? Ovien kohtahan jää seisomatilaksi, kuten metroissa ja junissa. Eikö ovien huoltotarve riipu siitä kuinka usein ovia käytetään, ja vaikka ovia olisikin tuplamäärä, niin käyttö ovea kohti olisi vain puolet.

Paikkoja menetetään toisen ohjaamon verran. Kompaktiohjaamoisesta konseptipiirroksesta arvioisin menetykseksi 3 istumapaikkaa ja 6 seisomapaikkaa. Lisäksi tietysti kaksisuuntaisuus vähentää istumapaikkoja, kun lastenvaunujen paikkoja on tehtävä muualle kuin suoraan ovia vastapäätä. Vaunun tilankäytön tehokkuus saattaa muutenkin normaaliliikenteessä hiukan laskea, kun molemmilla puolilla oleville oville pitää päästä. Kovissa ruuhkatilanteissa kuten urheilutapahtumien aikaan vaunuihin mahtuisi vastaavasti enemmän väkeä seisomaan.

Jos perustapauksena uusi vaunu olisi 26,5 metriä pitkä, sen pitäisi olla minusta ainakin pari metriä pidempi kaksisuuntaisena. Yksin tein lähtisin hakemaan 30 metrin pituusluokkaa, koska 26,5 metrin ylittäminen aiheuttaa jo melko paljon pysäkkiremontteja.

Ovien kuluminen riippuu tietysti periaatteessa käytöstä. Käytännössä vaunut huolletaan tällä hetkellä kilometripohjaisesti eli tietyn kilometrilukeman jälkeen käydään tietyt kohteet läpi. Ovien tapauksessa huoltoväliä tuskin voidaan tuplata, koska eri puolien ovia käytetään eri määrä.

Trendi kiskokalustossa on toki pyrkimys ennakoivaan tarvepohjaiseen huoltoon eli eri osien käyttöä tarkkaillaan elektronisesti ja huollot tehdään toteutuneen käytön mukaan, ellei pakollinen huoltoväli tule täyteen. Pakollinen huoltoväli mitoitetaan selvästi pidemmäksi kuin aiempi säännöllinen huoltoväli. En osaa sanoa miten hyvin uusi raitiovaunukalusto toteuttaa tätä trendiä.
 
Vs: Arabian päätepysäkki

Tehokkaista raitiotiekaupungeista ainakin Karlsruhe käyttää kaupunkiverkostollaan vain yksisuuntavaunuja...
Kaiken kalustonhan ei tarvitse olla 2-suuntaisia. Karlsruhen lisäksi tulevat mieleeni Berliini, Budapest ja Praha, jossa on jonkin verran 2-suuntavaunuja pääosan kalustosta ollessa 1-suuntaisia. Näin on luotu joustavuutta sekä mahdollisuudessa rakentaa ahtaisiin paikkoihin keskilaiturirataa että hoitaa helposti ratatöiden aikaista tilapäisliikennettä ilman kääntösilmukoita. Rohkenenpa väittää, että nämä asiat ovat arvokkaampia kuin 2-suuntaisuuden lisäkustannus. Eivätkä ylimääräiset ovet ja ohjaamot ole kaataneet missään metrojenkaan hintoja.

Antero
 
Vs: Arabian päätepysäkki

Jos perustapauksena uusi vaunu olisi 26,5 metriä pitkä, sen pitäisi olla minusta ainakin pari metriä pidempi kaksisuuntaisena. Yksin tein lähtisin hakemaan 30 metrin pituusluokkaa, koska 26,5 metrin ylittäminen aiheuttaa jo melko paljon pysäkkiremontteja.

Eikös kaksisuuntaisuuden ohella keskilaitureihin siirtyminen aiheuttaisi pysäkkiremontit joka tapauksessa, joten mitä väliä vaunun tulevalla pituudella siinä vaiheessa enää on, kun kaikki menee kuitenkin uusiksi?
 
Vs: Arabian päätepysäkki

Eikös kaksisuuntaisuuden ohella keskilaitureihin siirtyminen aiheuttaisi pysäkkiremontit joka tapauksessa, joten mitä väliä vaunun tulevalla pituudella siinä vaiheessa enää on, kun kaikki menee kuitenkin uusiksi?

Eihän mikään pakota käyttämään keskilaitureita taikka rakentamaan nykyisiä pysäkkejä uudelleen keskilaituripysäkeiksi. Kyllä sivulaituripysäkit toimivat yhtä hyvin. Lähinnä keskilaiturit ovat uudenlainen mahdollisuus esim. uusiin ahtaisiin paikkoihin.
 
Toisaalta en kuitenkaan tiedä, onko kaksisuuntavaunujen käyttö muuten hyvä asia. Kaksi ohjaamoa ja kahdet ovet vievät reippaasti tilaa, varsinkin istumapaikkoja, ainakin jos vaunuja ei nykyisestä pidennetä.

Minusta kaksisuuntaisella systeemillä on selvä etunsa matkustajamukavuutta ja liikenteen sujuvuutta ajatellen. Esimerkkinä voidaan mainita Euroopan ehkä vilkkaimmin liikennöity kantakaupunkilinja, Budapestin Suuren Kaarikadun 4/6 linja. Linjalla on käyttäjiä päivittäin noin sataviisikymmentätuhatta, vuorovälit ovat ruuhka-aikana 1- 1,5 minuuttia siis käytännössä joka pysäkillä on aina vaunu. Liikenteessä on maailman pisimmäksi sanottu (54m) yhtenäinen täysmatalalattiakalusto, Combino Supra Budapest http://villamosok.hu/nza/combino/combino-bpduss-o.jpg. Pysäkkien laiturit on sijoitettu liikennejärjestelyjen takia vaihtelevasti sekä keskelle http://www.villamosok.hu/kepek/combino/img_4834.jpg että sivuille http://hampage.hu/trams/eletkep34/img_2947.jpg. Niin on vältytty hankalalta ja turhan kallilta katurakentamiselta. Vaunun pituudesta johtuen kääntösilmukan käyttö olisi ollut hankalaa joten korttelia kiertävästä kaaresta Ganz-nivelien linjalta poistuessa luovuttiinkin. Linjan päissä on tämäntyyppiset päättärit http://hampage.hu/trams/nagykorut/img_9813.jpg. Linjan liikennöinti on sujuvaa ja turvallisen matkustajaystävällistä. Tietääkseni Budapestin raitioliikenne on pääosin jo kymmeniä vuosia hoidettu kaksisuuntaisella periatteella. Huomasin liikenteessä paljon kaksi- vetovaunu -yhdistelmiä niilläkin linjoilla joiden päässä olisi ollut kääntösilmukka http://hampage.hu/trams/eletkep26/img_1342.jpg. Lieneekö syynä tähän tottumus, linjojen laajuus, hallien sijoituspaikat - tiedä sitä. Kuitenkin tämmöinen systeemi tuo sitä toivottua pelivaraa liikenteesen. Pidän Helsinkiin tulevia linjoja ja jo olemassaolevia pitkiä linjoja ajatellen kaksisuuntaisten vaunujen hankintaa erittäin varteenotettavana vaihtoehtona.
 

Pienenä täsmennyksenä tuossa kuvassa ei ole Combino Supra Budapest (nyttemmin Combino Plus), vaan arvatenkin Düsseldorfissa käytettävä Combinon variantti. Combino Plus -vaunuissa on ns GTxN -rakenne eli jokaisen moduulin alla on teli. Budapestin yksilöissä on kuusi moduulia. jotka ovat sähköteknisesti 2x3 ja mekaanisesti 3x2.
 
Vs: Arabian päätepysäkki

Kaiken kalustonhan ei tarvitse olla 2-suuntaisia. Karlsruhen lisäksi tulevat mieleeni Berliini, Budapest ja Praha, jossa on jonkin verran 2-suuntavaunuja pääosan kalustosta ollessa 1-suuntaisia.
Olisikohan Budapestissä toisin päin? Eli suurin osa kalustosta on 2-suuntaista. ;)
 
Vs: Arabian päätepysäkki

Olisikohan Budapestissä toisin päin? Eli suurin osa kalustosta on 2-suuntaista. ;)
Taitaa olla niin, että Budapestissä kaikki vaunut ovat kahteen suuntaan ajettavia. Ainakin tältä näyttää, kun selasin valokuviani. Niissä on 2-suuntaisia:
  • Combino Plussat
  • Hannoverin 6000-sarjan vaunut
  • 4-akseliset Tatrat
  • Ganzin tuplanivelvaunut
  • Jopa vanhat 1940-lukulaiset UV:t
Antero
 
Takaisin
Ylös