- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 210
Keskustan osuuksia jonkin aikaa tuijoteltuani tulin siihen tulokseen, että katastrofaalinen ongelmakohta on osuus Hämeenkatu-Uudenmaankatu. Bussiliikenne Kauppatori-Eerikinkatu-Humalistonkatu-osuudella on jo sen verran vähäisempää, ettei se ehkä kohtuuttomasti häiritse raitiotietä siellä. Sen sijaan erityisesti Tuomiokirkon pysäkki on aivan järkyttävä sumppu, jonne raitiovaunut tungetaan kaikkien Uudenmaankatua ja Hämeentietä keskustaan saapuvien bussilinjojen sekaan jonottamaan - tämä ongelma on kirjoitettu jossain aikaisemmassa selvityksessä ihan aukikin, sillä tuolla kulkee ihan merkittävä osa koko Turun seudun bussiliikenteestä. Kyse on mielestäni suuresta ongelmasta, joka asettaa koko ison investoinnin kyseenalaiseen valoon.
Ongelman ydin on siinä, että Hämeenkatu ja Uudenmaankatu eivät leveytensä puolesta mahdollista erillistä raitiotietä sekä auto- ja bussikaistoja pysäkkeineen. Siispä raitiotie ja bussit on puristettu yhteen.
Itse kokeilin huvikseni ratkoa ongelmaa toisin. Joukkoliikenteelle on vaikeaa keksiä vaihtoehtoista reittiä Hämeenkadulta Kauppatorille, mistä loogisesti seuraa, että vaihtoehto nyt esitetylle ratkaisulle on kieltää autojen läpiajo Hämeenkadulla Kiinanmyllynkadun ja Kaskenkadun välissä. Ratkaisu kuulostaa mielestäni radikaalimmalta kuin on, sillä Hämeentieltä keskustaan suuntautuva autoliikenne ohjautuu melko luontevasti joko Helsingin moottoritien jatkeelle tai sitten Itäiselle Pitkällekadulle - jälkimmäisen reitin pidentävä vaikutus keskustaan suuntautuvaan matkaan on luokkaa 700 metriä. Oheinen kuva selventää ajatustani.
Kuvassa autoliikenteen pääreitit on esitetty mustalla, raitiotien oma kaista punaisella, bussikaistat keltaisella ja bussien+raitiovaunujen yhteinen osuus ruskealla. Esitys noudattaa nyt julkaistuja katusuunnitelmaluonnoksia seuraavin poikkeuksin: Hämeenkadulla (Kiinanmyllynkatu-Uudenmaankatu) autokaistat on muutettu bussikaistoiksi ja vain huoltoliikenne ja tonteille ajo sallitaan. Uudenmaankadulla osuudella Hämeenkatu-Eerikinkatu joukkoliikennekaista on muutettu pelkäksi raitiotieksi, minkä vuoksi busseille on esitetty vaihtoehtoinen linjaus Hämeenkadun ja joukkoliikennesillaksi muutettavan Aurasillan kautta. Busseille on samoin esitetty kaistat Aninkaistenkadulle, jotta Kauppatorilla Eerikinkadun puolella olevia pysäkkejä voisi käyttää myös Aninkaistenkadulle jatkavat linjat.
Ehdotukseni hyvänä puolena pidän sitä, että se alentaa raitiotien liikennöintikustannuksia nostamalla sen matkanopeutta ja luotettavuutta keskusta-alueella merkittävästi - kyse on sekä jonottelun välttämisestä että liikennevaloetuuksista, joita tuskin on mahdollista järjestää luotettaviksi sekaliikenteessä. Lisäksi ylläpitokustannukset pienenevät, kun kiskoja ei tarvitse olla siivoamassa ja korjaamassa bussien tuomalta lialta ja vaurioilta. Lyhyesti sanottuna: raitiotiehen tehtävästä suuresta investoinnista saataisin näin keskustan osalta mahdollisimman paljon irti, ja samalla säästettäisiin ihan suoraan veronmaksajien rahaa joka ikinen vuosi. Minusta tällaisen hyödyn pitäisi olla painavampi kuin sen haitan, että joku joutuu kääntelemään autonsa rattia vähän useammin kuin ennen.
Ratkaisun haittapuolina voi nähdä sen, että se lisää liikennemääriä Itäisellä Pitkälläkadulla ja heikentää Tuomiokirkon ympäristön saavutettavuutta henkilöautolla. Jälkimmäistä en kuitenkaan osaa nähdä suurena ongelmana, koska kyseinen alue on autoliikenteen osalta todella hiljaista ja kävelypainoitteista jo nykyisellään.
Toinen vaihtoehto on karsia merkittävästi Hämeenkatu-Uudenmaankatu-osuuden bussiliikennettä, mutta en itse ole toistaiseksi keksinyt, miten se voisi olla mahdollista muuttamatta matkoja vaihdollisiksi (bussi+ratikka) tai pidentämättä (eli hidastamatta entisestään) bussien kulkua.
Mahtaakohan tässä bussien ja ratikoiden ahtamisessa samoille kaistoille näkyä superbussisekoilun vaikutus? Eli että tässä ei ole oikeastaan edes suuniteltu raitiotietä vaan joukkoliikennekaistoja, joille voi sitten tarvittaessa vetäistä ratikkakiskot bussien sekaan?
Tähän saattaa vaikuttaa sekin, että Turussa ei yleensä katsella laajempia kokonaisuuksia kerralla. Siksi on mahdollista esimerkiksi sellainenkin sekoilu, että runkobusseille on juuri rakennettu sellaista infraa, jota raitiotien tieltä joudutaan ehkä jo muutaman vuoden päästä purkamaan.

Itse kokeilin huvikseni ratkoa ongelmaa toisin. Joukkoliikenteelle on vaikeaa keksiä vaihtoehtoista reittiä Hämeenkadulta Kauppatorille, mistä loogisesti seuraa, että vaihtoehto nyt esitetylle ratkaisulle on kieltää autojen läpiajo Hämeenkadulla Kiinanmyllynkadun ja Kaskenkadun välissä. Ratkaisu kuulostaa mielestäni radikaalimmalta kuin on, sillä Hämeentieltä keskustaan suuntautuva autoliikenne ohjautuu melko luontevasti joko Helsingin moottoritien jatkeelle tai sitten Itäiselle Pitkällekadulle - jälkimmäisen reitin pidentävä vaikutus keskustaan suuntautuvaan matkaan on luokkaa 700 metriä. Oheinen kuva selventää ajatustani.
Kuvassa autoliikenteen pääreitit on esitetty mustalla, raitiotien oma kaista punaisella, bussikaistat keltaisella ja bussien+raitiovaunujen yhteinen osuus ruskealla. Esitys noudattaa nyt julkaistuja katusuunnitelmaluonnoksia seuraavin poikkeuksin: Hämeenkadulla (Kiinanmyllynkatu-Uudenmaankatu) autokaistat on muutettu bussikaistoiksi ja vain huoltoliikenne ja tonteille ajo sallitaan. Uudenmaankadulla osuudella Hämeenkatu-Eerikinkatu joukkoliikennekaista on muutettu pelkäksi raitiotieksi, minkä vuoksi busseille on esitetty vaihtoehtoinen linjaus Hämeenkadun ja joukkoliikennesillaksi muutettavan Aurasillan kautta. Busseille on samoin esitetty kaistat Aninkaistenkadulle, jotta Kauppatorilla Eerikinkadun puolella olevia pysäkkejä voisi käyttää myös Aninkaistenkadulle jatkavat linjat.
Ehdotukseni hyvänä puolena pidän sitä, että se alentaa raitiotien liikennöintikustannuksia nostamalla sen matkanopeutta ja luotettavuutta keskusta-alueella merkittävästi - kyse on sekä jonottelun välttämisestä että liikennevaloetuuksista, joita tuskin on mahdollista järjestää luotettaviksi sekaliikenteessä. Lisäksi ylläpitokustannukset pienenevät, kun kiskoja ei tarvitse olla siivoamassa ja korjaamassa bussien tuomalta lialta ja vaurioilta. Lyhyesti sanottuna: raitiotiehen tehtävästä suuresta investoinnista saataisin näin keskustan osalta mahdollisimman paljon irti, ja samalla säästettäisiin ihan suoraan veronmaksajien rahaa joka ikinen vuosi. Minusta tällaisen hyödyn pitäisi olla painavampi kuin sen haitan, että joku joutuu kääntelemään autonsa rattia vähän useammin kuin ennen.
Ratkaisun haittapuolina voi nähdä sen, että se lisää liikennemääriä Itäisellä Pitkälläkadulla ja heikentää Tuomiokirkon ympäristön saavutettavuutta henkilöautolla. Jälkimmäistä en kuitenkaan osaa nähdä suurena ongelmana, koska kyseinen alue on autoliikenteen osalta todella hiljaista ja kävelypainoitteista jo nykyisellään.
Toinen vaihtoehto on karsia merkittävästi Hämeenkatu-Uudenmaankatu-osuuden bussiliikennettä, mutta en itse ole toistaiseksi keksinyt, miten se voisi olla mahdollista muuttamatta matkoja vaihdollisiksi (bussi+ratikka) tai pidentämättä (eli hidastamatta entisestään) bussien kulkua.
Se, että edes tuollaiselle etäisyydelle keskustasta ei saada raitiotietä omalle kaistalle on kyllä sen luokan antisuoritus, että en uskonut sellaisen olevan mahdollista edes Turussa.En nyt käynyt vielä kokonaan läpi kaikkia osuuksia, mutta Varissuon osalta totean, että Itäkeskuksen järjestelyt ovat mielestäni heikot. Vanhat linja-autokaistat uhrataan pyöräteille, vaikka Vakkella fillarit eivät ole erityisen hallitsevia. Näemmä Varissuon lähiöosuus on sekakaistoilla ja Littoistentien osuus on bussien kanssa jaettu. Näemmä edes Itäharjun ja Varissuon välille ei saada mitään sellaista raitiotierataa, joka pääsisi Hervannan valtaväylän radan tasolle (pl. Turtolan pöljä risteysjärjestely).
Mahtaakohan tässä bussien ja ratikoiden ahtamisessa samoille kaistoille näkyä superbussisekoilun vaikutus? Eli että tässä ei ole oikeastaan edes suuniteltu raitiotietä vaan joukkoliikennekaistoja, joille voi sitten tarvittaessa vetäistä ratikkakiskot bussien sekaan?
Osaako joku kertoa tietämättömälle minkä takia Turun juna-asema siirrettiin pois tuolta vanhalta paikalta johon kuitenkin sitten vedetään raitiotielinja. Miksi ihmeessä se vedetään käyttämättömälle asemalle?
Tähän saattaa vaikuttaa sekin, että Turussa ei yleensä katsella laajempia kokonaisuuksia kerralla. Siksi on mahdollista esimerkiksi sellainenkin sekoilu, että runkobusseille on juuri rakennettu sellaista infraa, jota raitiotien tieltä joudutaan ehkä jo muutaman vuoden päästä purkamaan.