Artikkelin tietoihin nähden kantansa muuttivat lopulta Hersi Muhiadin (vas.), Timo Nurmio (sd.) ja Elina Ruohonen (kok.). Lisäksi Terhi Vörlund-Wallenius (vihr./sit.) jäi pois kokouksesta ja varaedustaja äänesti ratikan puolesta.
Turun raitiotiehanke
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 15 Huhtikuu 2025
- Viestit
- 108
Tulos oli turkulaisten enemmistölle varmasti yllätys, joillekin järkytys.
Enemmistön mielipiteet turussa ovat olleet jo pitkään ratikkaa vastaan. Pitää toivoa, että turkulaiset tekevät nyt innokkaasti valituksia typerän päätöksen kampittamiseksi.
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 249
Toisaalta vastustus on myös vähentynyt. Keväällä 2025 Turun sanomien gallupissa kaksi kolmesta turkulaisesta vastusti, mutta tänä keväänä liikemiesten Ratikkavaalit-kamppanjan gallupissa enää 51 prosenttia. Julkinen keskustelu on myös viitannut hyvin vahvasti siihen suuntaan, että valtaosa turkulaisista ei ymmärrä hankkeesta hölkäsen pöläystä. Tämä siitäkin huolimatta, että raitiotieallianssi on pyrkinyt tiedotuksessaan väätämään asioita rautalangasta.
Niin tai näin, sinusta olisi siis toivottavaa, että kuntalaiset alkaisivat valituksillaan kuormittaa julkishallintoa ja siten kampittamaan demokraattisen päätöksenteon tulosta? Minusta valitusmekanismit on tarkoitettu vääryyksien oikaisemiseksi, enkä osaa nähdä kaupunginvaltuuston tekemää enemmistöpäätöstä sellaisena.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Raportoidaanpa tähän myös hankkeen seuraavia vaiheita.
Ilmeisesti jo piankin alkavat toimet raitiovaunukaluston hankinnan kilpailuttamiseksi. Varsinainen rakentaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen käynnistyy jo tänä vuonna ja koskee joka tapauksessa remonttiin joutuvaa Tuomiokirkkosiltaa sekä sinne johtavia katuosuuksia. Ensimmäisen vaiheen yhteydessä vuosina 2026-2028 tehdään mm. arkeologiset kaivaukset remontissa olevalla osuudella, rakennetaan Uudenmaankatu-Tuomiokirkkosilta-Aninkaistenkatu-akselille joukkoliikennekäytävä (=bussikaistat raitiotien toteutussuunnitelman mukaisesti) ja pedataan tilanne sellaiseksi, että raitiotieinfra voidaan lisätä varsinaisen rakennusvaiheen 2028-2032 aikana ilman, että näitä katuja ja Tuomiokirkkosiltaa tarvitsee enää repiä laajemmin auki. Lisäksi ensimmäisen vaiheen aikana katusuunnitelmia viimeistellään ja ensimmäisten katujen rakennussuunnitelmia laaditaan.
Lähde: Turunraitiotie.fi sekä kaupunginvaltuuston esityslista
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 20 Tammikuu 2026
- Viestit
- 265
Tämä on minun mielipide saa olla eri mieltä, mutta mielestäni nivelbussit olisi parempi päätös koska onhan nuo Varissuon linjat aikamoisen täynnä etenkin ruuhkaaikoina. Nivelbussit olisi myös halvempi.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 5 Maaliskuu 2020
- Viestit
- 241
Kukaan täällä tuskin epäilee sitä, onko ratikalla käyttäjiä. Puoli miljardia euroa vähän päälle kymmenen kilsan radasta on vaan aika suolainen hinta. Nyt kun he kerran rakentavat sen ratikan, niin toivon heidän myös laajentavan verkostoa edes joskus. 12 km pitkä linja yli kilometrin pituisella varikon yhteysraiteella ei ole vaan mitenkään erityisen tehokas järjestelmä.
Nivelbussit eivät samalla tavalla kohota joukkoliikenteen houkuttelevuutta tai kaupunki-imagoa, ja niitä on jo muutenkin nyt tulossa. Varissuon linjojen korkea täyttöaste on vähän huono arguementti Varissuolle menevää ratikkaa vastaan.
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 249
Kapasiteetin osalta on olennaista muistaa, että Varissuon ja keskustan välille on tulevaisuudessa tulossa kokonainen uusi, tiivis asuinalue Itäharjun entisen teollisuusalueen tilalle. Lisäksi Kupittaata tullaan täydennysrakentamaan merkittävästi, osin moottoritietä kattamallakin. Jos nivelbussit olisivat Varissuon liikenteessä tarpeen jo nyt, niin miten kukaan voi kuvitella, että tällainen kasvu olisi mahdollista rakentaa niiden varaan?
Itse näen tämän niin, että Varissuo-Keskusta-raitiotien vaihtoehto ei ole nivelbussi (superbussi), vaan jättää Itäharju ja Kupittaa pääosin rakentamatta ja hajauttaa tämä rakentaminen sinne tänne. Sellainen ei minusta ole järkevää.
Sen verran sen raitiotien rakentaminen nyt kuitenkin maksaa - ei vähiten siksi, että tässä tosiaan rakennetaan sellaista kallista infraa, joka tulisi hyödyttämään laajempaakin verkostoa. Muistan lukeneeni, että Turun ja Vantaan kilometrikustannus olisi varsin hyvin samassa linjassa.
Olen ehdottomasti samaa mieltä, että raitiotietä ei kannata jättää tähän, kun asiaa tarkastellaan useamman vuosikymmenen perspektiivissä. Esimerkiksi Runosmäki/Raisio-Matkakeskus-Keskusta-osuuden soisin toteutuvan joskus tulevaisuudessa, ja sen rakentamiskustannusten uskoisi olevan suhteellisesti pienemmät kuin koko järjestelmän perustamiskustannukset ovat.
Itse näen tämän niin, että Varissuo-Keskusta-raitiotien vaihtoehto ei ole nivelbussi (superbussi), vaan jättää Itäharju ja Kupittaa pääosin rakentamatta ja hajauttaa tämä rakentaminen sinne tänne. Sellainen ei minusta ole järkevää.
Sen verran sen raitiotien rakentaminen nyt kuitenkin maksaa - ei vähiten siksi, että tässä tosiaan rakennetaan sellaista kallista infraa, joka tulisi hyödyttämään laajempaakin verkostoa. Muistan lukeneeni, että Turun ja Vantaan kilometrikustannus olisi varsin hyvin samassa linjassa.
Olen ehdottomasti samaa mieltä, että raitiotietä ei kannata jättää tähän, kun asiaa tarkastellaan useamman vuosikymmenen perspektiivissä. Esimerkiksi Runosmäki/Raisio-Matkakeskus-Keskusta-osuuden soisin toteutuvan joskus tulevaisuudessa, ja sen rakentamiskustannusten uskoisi olevan suhteellisesti pienemmät kuin koko järjestelmän perustamiskustannukset ovat.
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 249
Kaivelinpa huvikseni vielä aikaisempia selvityksiä. Vielä vuoden 2015 yleissuunnitelmassa raitiotietä suunniteltiin jo ensimmäisessä vaiheessa reiteille Varissuo-Runosmäki ja Matkakeskus-Skanssi (yht. 19 km, 21+2 vaunua, 303 miljoonaa euroa tuolloisessa hintatasossa), ja mahdollisina myöhempinä reitteinä pidettiin osuuksia Kauppatori-Satama ja Kauppatori-Hirvensalo. Yksityiskohtana mainittakoon, että samat kaksi varavaunua, jotka nytkin joudutaan hankkimaan, olisivat palvelleet pituudeltaan puolitoistakertaista verkostoa.
Vuoden 2023 yleissuunnitelmassa* raitiotien tavoiteverkkona pidetään linjoja Varissuo-Keskusta-Satama, Kaarina-Skanssi-Keskusta, Hirvensalo-Keskusta ja haarautuva linja Keskusta-Matkakeskus-Runosmäki/Raisio. Erityisesti Runosmäki-Raisio-suuntaa pidetään potentiaalisena, sillä käyttäjäpohja olisi jo nyt, ja raitiotien rakentaminen mahdollistaisi merkittävää bussiliikenteen uudelleenjärjestelyä. Skanssin suunnalla raitiotie ei nykyisellään ole perusteltu, mutta maankäytön kehittämismahdollisuuksia olisi paljon - samaa todettiin muuten vuoden 2015 suunnitelmassa sataman linjan osalta. Hirvensalo on vähän oma lukunsa; reitin varrelle rakentuva Pihlajaniemen alue kai voisi perustellakin raitiotietä, mutta Hirvensalon osalta kyse olisi kai siitä, että koko saaren joukkoliikenne syötettäisiin busseilla raitiotielle.
Yhteenvetona: Jos ensimmäinen vaihe onnistuu täyttämään tavoitteensa (kuten kaikki syyt antavat odottaa), olisi raitiotietä realistista odottaa seuraavaksi Keskusta-Matkakeskus-Raisio/Runosmäki-akselille ja ehkä sen jälkeen joskus myöskin Skanssiin ja Kaarinaan. Henkilökohtaisesti en keskittyisi vielä kovin paljoa tuleviin jatkosuuntiin vaan pitäisin olennaisempana, että nyt päätetystä raitiotiestä tulee mahdollisimman hyvä. Esimerkiksi keskustan yhteiskaistat bussien kanssa antavat aihetta huoleen vaikka suunnitelma muuten melko ansiokas onkin.
*Loppuun on pakko mainita, että Turussahan on kymmenen vuoden aikana laadittu peräti kolme raitiotien yleissuunnitelmaa, jos vuosien 2015 ja 2023 selvitysten välissä tehty yleissuunnitelman "tarkennus" (suomeksi: superbussilobbaus) lasketaan mukaan. Tämä kertoo projektista aika paljon.
Vuoden 2023 yleissuunnitelmassa* raitiotien tavoiteverkkona pidetään linjoja Varissuo-Keskusta-Satama, Kaarina-Skanssi-Keskusta, Hirvensalo-Keskusta ja haarautuva linja Keskusta-Matkakeskus-Runosmäki/Raisio. Erityisesti Runosmäki-Raisio-suuntaa pidetään potentiaalisena, sillä käyttäjäpohja olisi jo nyt, ja raitiotien rakentaminen mahdollistaisi merkittävää bussiliikenteen uudelleenjärjestelyä. Skanssin suunnalla raitiotie ei nykyisellään ole perusteltu, mutta maankäytön kehittämismahdollisuuksia olisi paljon - samaa todettiin muuten vuoden 2015 suunnitelmassa sataman linjan osalta. Hirvensalo on vähän oma lukunsa; reitin varrelle rakentuva Pihlajaniemen alue kai voisi perustellakin raitiotietä, mutta Hirvensalon osalta kyse olisi kai siitä, että koko saaren joukkoliikenne syötettäisiin busseilla raitiotielle.
Yhteenvetona: Jos ensimmäinen vaihe onnistuu täyttämään tavoitteensa (kuten kaikki syyt antavat odottaa), olisi raitiotietä realistista odottaa seuraavaksi Keskusta-Matkakeskus-Raisio/Runosmäki-akselille ja ehkä sen jälkeen joskus myöskin Skanssiin ja Kaarinaan. Henkilökohtaisesti en keskittyisi vielä kovin paljoa tuleviin jatkosuuntiin vaan pitäisin olennaisempana, että nyt päätetystä raitiotiestä tulee mahdollisimman hyvä. Esimerkiksi keskustan yhteiskaistat bussien kanssa antavat aihetta huoleen vaikka suunnitelma muuten melko ansiokas onkin.
*Loppuun on pakko mainita, että Turussahan on kymmenen vuoden aikana laadittu peräti kolme raitiotien yleissuunnitelmaa, jos vuosien 2015 ja 2023 selvitysten välissä tehty yleissuunnitelman "tarkennus" (suomeksi: superbussilobbaus) lasketaan mukaan. Tämä kertoo projektista aika paljon.
Viimeksi muokattu: