HKL: Helsinki jälleen Best-liikennevertailun kärkeä

[RSS]

Helsinki pärjäsi myös tänä vuonna mainiosti Euroopan kaupunkien välisessä BEST-joukkoliikennevertailussa. Tulokset näyttävät hyviltä myös verrattaessa Helsingin vuoden 2009 lukuja sen aiempien vuosien tuloksiin, sillä joukkoliikenteeseen tyytyväisten vastaajien määrä oli pääkaupunkiseudulla nousussa.

Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1300 pääkaupunkiseudun asukasta, helsinkiläisten lisäksi myös espoolaisia ja vantaalaisia. BESTIIN osallistuivat tänä vuonna myös Wien, Geneve, Tukholma, Oslo ja Kööpenhamina.

Matkustajien tyytyväisyyttä mitattiin 10 laatutekijällä. Helsinki oli vertailukaupunkien kärjessä, kun haastateltavilta kysyttiin, olisivatko he valmiita suosittelemaan joukkoliikennettä muille. 81 prosenttia pääkaupunkiseudun haastatelluista vastasi myöntävästi. Helsinki oli ykkösenä myös kysymyksessä, antaako joukkoliikenne vastinetta rahalle: noin ajatteli 51 prosenttia vastaajista.

Kysyttäessä kokonaistyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen Helsinki oli kakkosena Geneven jälkeen. 82 prosenttia pääkaupunkiseudun vastaajista kertoi olevansa tyytyväisiä. Kahtena edellisenä vuonna tyytyväisten osuus jäi alle 80 prosentin.

Helsinki oli kärkikaksikossa myös kysyttäessä liikenteen tarjonnasta, aikatauluissa pysymisestä, matkanteon miellyttävyydestä sekä liikenteen sosiaalisesta imagosta. Pääkaupunkiseudun asukkaat arvostavat joukkoliikennettään, sillä peräti 93 prosenttia vastaajista piti sitä ympäristöystävällisenä ja 94 prosenttia ajatteli sen olevan hyödyksi yhteiskunnalle. Näissä laatutekijöissä kaikki kaupungit saivat korkeita arvosanoja.

Peräti seitsemän laatutekijän tyytyväisyysprosentit kohosivat Helsingissä viime vuodesta, kokonaistyytyväisyyden lisäksi muun muassa henkilökunnan käytös ja liikennetiedottaminen saivat viime vuotta enemmän myönteisiä arvioita.

52 prosenttia vastaajista oli tänä vuonna tyytyväisiä liikenneinformaatioon, kun kahtena edellisenä vuonna tyytyväisten määrä on jäänyt alle 50 prosentin. HKL:n johdonmukainen työ matkustajainformaation kehittämiseksi tuottaa siis vähitellen tulosta. Tyytymättömyys koski lähinnä äkillistä poikkeustiedottamista, sillä yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että matkaa suunnitellessa tietoa on helppo saada etukäteen.

BEST-tutkimusta on tehty vuodesta 2001 alkaen. Tavoitteena on vertailuanalyysin kautta löytää joukkoliikenteen parhaat tavat toimia, jolloin asukkaiden tyytyväisyyttä oman alueensa liikenteeseen voidaan parantaa ja sen käyttö lisääntyy. Kaupungit siis oppivat toisiltaan. Ne hyötyvät myös siitä, että tuloksista kertyy kullekin kaupungille vuosittaista vertailuaineistoa aiemmista tuloksista, mikä auttaa liikennepalvelujen kehittämisessä.


Best-raportit kokonaisuudessaan



Lue koko uutinen HKL:n sivuilta...

 

[Vesa Nurminen]

Minusta tämän asian mainostaminen on HKL:tä matkustajien aliarvioimista.

...Tai sitten matkustajilta joukkoliikenteen yliarvioimista.

 

[Koala]

Minusta tämän asian mainostaminen on HKL:tä matkustajien aliarvioimista.

...Tai sitten matkustajilta joukkoliikenteen yliarvioimista.

Aina tällainen kommentti joltain... No onhan se paha asia jos kansalaiset ovat tyytyväisiä joukkoliikenteeseensä, suorastaan ihan hirveää.

 

[petteri]

...Tai sitten matkustajilta joukkoliikenteen yliarvioimista.

Kyse on vaan siitä, että Helsingin seudun joukkoliikenne on kokoistensa kaupunkien joukossa maailman huippua ja joukkoliikenteen käyttöastekin on korkea. Toki kehitettävää löytyy.

 

[risukasa]

Aina tällainen kommentti joltain... No onhan se paha asia jos kansalaiset ovat tyytyväisiä joukkoliikenteeseensä, suorastaan ihan hirveää.

Kyllähän se aika masentavaa on. Niin kauan kun ollaan tyytyväisiä, ei voi olla odotettavissa kovin suuria parannuksia.

 

[Antero Alku]

Kyse on vaan siitä, että Helsingin seudun joukkoliikenne on kokoistensa kaupunkien joukossa maailman huippua...

Asiakastyytyväisyystutkimus ei mittaa joukkoliikenteen palvelun laatua verrattuna palvelun laatuun jossain toisessa kaupungissa. Asiakastyytyväisyystutkimus mittaa esimerkiksi sitä, miten hyvin tai huonosti asiakkaat ovat tietoisia vaihtoehdoista tai kuinka hyvin imagomarkkinointi on mennyt perille.

Menneinä vuosina kun IBM oli vielä suvereeni jättiläinen tietotekniikka-alalla, sillä oli selkeä strategia, joka tähtäsi asiakkaiden pysymiseen tyytyväisenä IBM:n tuotteisiin. Tämän strategian kulmakivi oli huolehtia siitä, että asiakkaat eivät tulisi tietoisiksi siitä, mitä kilpailevat yritykset tekevät ja tarjoavat. Käytännössä esim. suurten kansainvälisten messujen aikana IBM järjesti houkuttelevia omia asiakastilaisuuksia, joihin kutsuttiin ja kustannettiin asiakkaiden avainhenkilöt. Asiakkat siis houkuteltiin valitsemaan mieluummin kestitys kuin menemään messuille kuulemaan kilpailijoiden myyntipuheita.

Olin eräässä suurehkossa suomalaisessa yrityksessä töissä ja näin, miten hyvin tämä toimi käytännössä. ATK-päällikkö ei tiennyt alkaneesta PC-markkinoiden kehityksestä mitään vaan uskoi, että reikäkorttilävistyksen vaihtuminen magneettilevyille tapahtuvaan tiedonsyöttöön oli tietotekniikan huipputrendi. IBM:n myyntimiehet vakuuttelivat, ettei PC:llä tule koskaan olemaan merkittävää roolia ”oikeassa” tiedonkäsittelyssä. Taloon palkatulla konsultilla olikin tekemistä selvittää ATK-päällikölle, missä oikeasti ollaan menossa.

Joukkoliikennealalla asiakkaan pitäminen pimennossa on paljon helpompaa. Jos suomalainen lähtee kaupunkilomalle, perillä eletään leveästi ja kuljetaan taksilla. Osasyy tähän lienee siinä, että luullaan joukkoliikennettä yhtä huonoksi kuin kotona.

Antero

 

[Vesa Nurminen]

Aina tällainen kommentti joltain... No onhan se paha asia jos kansalaiset ovat tyytyväisiä joukkoliikenteeseensä, suorastaan ihan hirveää.

Ei se minulta ole pois, vaan niiltä, jotka näin väittävät. Suomalainen kateus selittäisi osaltaan näitä arvosanoja. Ei vain yksinkertaisesti haluta myöntää, että kuinka surkealla kyydillä kuljetaan töihin.
Ja osittain tulos selittyy myös sillä, että monella ei ole muuta, johon vertaa kuin ne kaksi bussikyytiä ulkomailla, Tallinan ja Tukholman satamista keskustoihin.

Mutta kuten risukasakin tuossa totesi, ei pääkaupunkiseudulla koeta kehittämisen tarvetta, jos valtakunnan mediat ylistää paikallista joukkoliikennettä. Kritiikki lyödään maahan heti.

 

[vristo]

Ei vain yksinkertaisesti haluta myöntää, että kuinka surkealla kyydillä kuljetaan töihin.

Nimeätkö sen "surkean kyydin" ja annatko myös konkreettisen esimerkin paremmasta?

 

[Vesa Nurminen]

Nimeätkö sen "surkean kyydin" ja annatko myös konkreettisen esimerkin paremmasta?

Voin antaa lukuisia esimerkkejä paremmasta. Esimerkiksi täällä Tukholmassa tiedän helposti ja nopeasti, miten pääseen liikkumaan kaupungin laidalta toiselle, missä ajassa ja miten monella vaihdolla. Valinnan varaakin löytyy ja poikittaiset linjat ovat tällä helppoja ja itsestään selviä. Ei tarvitse koskaan tuntea itseänsä hujatuksi vain sen tähden, että joutuu menemään junalla kaupunkiin ja vaihtamaan toiseen junaan, joka menee melkein samaan suuntaan. Ja silloin harvoin kun jossain kaupunginosassa täytyy käyttää liityntäbussia, voi luottaa siihen että se tulee ilmoitettuun aikaan, ja että se ylipäätänsä tulee! Tukholmahan ei siis ole Helsinkiä merkittävästi suurempi kaupunki väkiluvultaan, ja pinta-ala on aika tarkalleen sama, joten vertailukohtana erinomainen. On täyttä puppua ja p-puhetta, että täällä olisi heikompitasoinen joukkoliikenne!

Saksastahan niitä todellisia esimerkkejä löytyy. Siis juuri sellaisia systeemeitä, joita Helsingissä ja muutamassa muussa Suomen suurimmassa kaupungissa pitäisi olla, eli suora yhteys kaupungin laidalta tai naapurikunnasta suora yhteys keskustaan. Esimerkiksi Köln on aika hyvä esimerkki. Vaikka kölnin ratikkakalusto on korkealattiaista, ei asemia ole vedetty tunneliin kuin parilla linjalla keskustassa, ja tämäkin koskee vain muutamaa asemaa. Muistan, kuinka kateellinen olin kaverilleni, kun lähdimme kantakaupungilta hänen luokseen Effereniin ratikalla. Astuimme keskustan tuntumassa ratikkaan matalalta pysäkiltä portaita, poistuimme naapurikunnan pienessä kylässä korkealle laiturille ilman portaita. Voi sitä kateutta, jonka tunsinkaan, ja samalla sitä tyytyväisyyttä siihen, kuinka hyvän asuinpaikan kaveri oli onnistunut saamaan.

Mutta kuten sanottu, esimerkkejä löytyy useita. Pelkästään Saksassa niin monta, että sormet ei riitä laskemaan... Kataloniassa, Ruotsissa, Englannissa...

 

[Rattivaunu]

Vaikka kölnin ratikkakalusto on korkealattiaista, ei asemia ole vedetty tunneliin kuin parilla linjalla keskustassa, ja tämäkin koskee vain muutamaa asemaa.

Älä hyvä ystävä nyt ihan mitä tahansa meille yritä tuputtaa... Kölnin Stadtbahnin linjoista 1, 3, 4, 5, 7, 9, 12, 13, 15, 16 ja 18 tasan yksi eli linja 7 on ainoa, jolla ei ole ainuttakaan tunnelipysäkkiä. Linjojen 1 ja 9 tunneliosuudet sijaitsevat kaikki Rheinin itäpuolella (pääosin Deutzin alueella). Tunnelipysäkkejä (/-asemia) on ainakin 30 nopeasti laskettuna. Pintapysäkkejä on toki paljon enemmän ja niitä on suhteessa enemmän keskusta-alueen ulkopuolella kuin keskustassa, mutta toisaalta linjat 1, 7 ja 9 kulkevat ytimessäkin pintaraitiotienä.
Kölnissä on toki matalalattiakalustoakin (K4000 ja K4500, kumpikin mallia Bombardier Flexity Swift). Matalalattialinjoja ovat 1, 7, 9, 12 ja 15.
Köln on kyllä Stadtbahneista onnistuneimpia. Etenkin Ruhrin alueella Stadtbahneissa paistaa ilmeinen keskentekoisuus (verkoston kattavuuden osalta). Jos Saksan paikallisraideliikenteestä hyviä esimerkkejä pitää listata, niin omalta osaltani ottaisin esille Karlsruhen ja ehkäpä Bremeninkin. Rautateiden S-Bahnit toki palvelevat ansiokkaasti hyvinkin useilla alueilla, mutta niiden luontevin tehtävä on jossain määrin toinen kuin raitiovaunuilla tai niiden johdannaisilla.

 

[Vesa Nurminen]

Älä hyvä ystävä nyt ihan mitä tahansa meille yritä tuputtaa... Kölnin Stadtbahnin linjoista 1, 3, 4, 5, 7, 9, 12, 13, 15, 16 ja 18 tasan yksi eli linja 7 on ainoa, jolla ei ole ainuttakaan tunnelipysäkkiä. Linjojen 1 ja 9 tunneliosuudet sijaitsevat kaikki Rheinin itäpuolella (pääosin Deutzin alueella). Tunnelipysäkkejä (/-asemia) on ainakin 30 nopeasti laskettuna. Pintapysäkkejä on toki paljon enemmän ja niitä on suhteessa enemmän keskusta-alueen ulkopuolella kuin keskustassa, mutta toisaalta linjat 1, 7 ja 9 kulkevat ytimessäkin pintaraitiotienä.

Hmm... Taisin vähätellä aika reilusti. Joen itäpuolella en ole käynyt kuin kerran tai pari kääntymässä ja nämäkin matkat tein jalkaisin. Toinen tunneleihin tutustumistani haitannut tekijä oli mittavat remontit kesällä 2006, jolloin keskustan tunnelit ei joiltain osilta olleet käytössä laisinkaan. En tosin muista ollenkaan, millä nämä välit oli tuolloin korvattu. Olisikohan maanpäällistä rataa käytetty korvaajana? Jotkut linjat oli ainakin jaettu kahtia. Vaan olenpas onnistunut näköjään valitsemaan linjani oikein, kun jäi tunnelit lähes kokematta muutaman päivän vierailuni aikana.

Mutta ei voi kyllä Kölnin joukkoliikennettä Helsinkiä huonommaksi haukkua. Ei sitten millään!

 

[vristo]

Ei tarvitse koskaan tuntea itseänsä hujatuksi vain sen tähden, että joutuu menemään junalla kaupunkiin ja vaihtamaan toiseen junaan, joka menee melkein samaan suuntaan.

Tämä ei kyllä ihan avaudu minulle nyt; tunteeko Helsingissä oikein huijatuksi sen joukkoliikenteen suhteen? Kertoisitko vielä esimerkin, niin ehkäpä se hieman valaisee.

Kyse on nyt siis pelkästään Helsingin kaupungin, eikä edes YTV-alueen joukkoliikenteestä. Omasta mielestäni Helsingin kaupungin joukkoliikenne on tiheää niin liikenneverkon kuin liikennetiheytensä suhteen ja kaikialle kaupungissa pääsee joukkoliikenteen avulla. Itse en ainakaan ole vielä tarvinnut autoa Helsingissä asuessani.

Toki paljon parannettavaa löytyy ja omasta mielestäni joukkoliikenne-etuudet sekä niiden kehittäminen ovat aivan keskeisimpiä asioita riippumatta liikennevälineestä.

 

[Elmo Allen]

Kertoisitko vielä esimerkin, niin ehkäpä se hieman valaisee.

Raitioliikenteen keskinopeus on yksi esimerkki.

 

[Elmo Allen]

Raitioliikenteen keskinopeus on yksi esimerkki.

Laitetaan nyt toinenkin, anekdootinomainen: täysi mahdottomuus käyttää 70T:tä Vallilasta keskustaan päin. Vuoroväli on 15 minuuttia ja aikataulut heittävät +/- 5 minuuttia.

 

[vristo]

Raitioliikenteen keskinopeus on yksi esimerkki.

Mainittakoon nyt vielä yksi aika hauska juttu omasta elämästani: en ole vielä tähään päivään mennessä (kohta 40v) tarvinnut nimenomaan raitiovaunua liikkumiseeni Helsingissä ollenkaan, vaikka 100%-joukkoliikenneihminen olenkin. Tähän on tietysti vaikuttanut paljon kulloinenkin asuinkaupunginosani ja se, missä olen kulloinkin ollut töissä tms.

Esimerkiksi Ruskeasuon varikolle töihin mennessäni olen aina käyttänyt busseja, metrolla menin aikanaan Vartiokylän varikolle ja kun vaikkapa tulin jostain Hämeentien, Mäkelankadun tai Mannerheimintien varrelta keskustaan, niin bussi on lähes tulkoon aina ollut valintani. Ratikka on joskus valittu ihan sen takia, kun ratikka on kiva. Ei nopeuden takia.

Omasta työkokemuksestani tiedän sen, että kun lähden Elielinaukiolta bussilla ajamaan Manskua pitkin pohjoiseen niin olen Ruskeasuon kohdalla yleensä ennen samaan suuntaan ja samaan aikaan kulkevaa kympin raitiovaunua.

Sitähan minä sanoin, että ne etuudet ja niiden kehittäminen.