339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,603
Keskusteluissa uudesta suomalaisesta ratikkajärjestelmästä on yleensä kyse systeemistä, joka ainakin ensi vaiheessa olisi melko pieni, luokkaa parikymmentä vaunua. Raide-Jokeri ja Östika ovat asia erikseen, sillä ne eivät olisi pieniä ja voisivat tukeutua osittain olemassaoleviin HKL:n tukipalveluihin.
Mutta jos mietimme esim. Turun tai Tampereen ratikan ensimmäistä vaihetta tai vaikkapa vasta avattua Bergeniä, niin tällaisessa järjestelmässä tulee kuluja erilaisista tukitoiminnoista, jotka väkisinkin ovat ylimitoitettuja.
Helsingissä, missä ratikoita on viime vuosikymmeninä ollut liikenteessä päivittäin noin 90-100, on kaikkina liikennöintiaikoina päivystävä liikenteenohjauskeskus, kaikkina liikennöintiaikoina päivystävä hälyautoryhmä, valmius lähteä korjaamaan ajolankavaurioita torniautolla kaikkina liikennöintiaikoina, ehkä niiden ulkopuolellakin, varikoilla huolto käsittääkseni ympärivuorokautisesti ja hioma-, harja- ja radanpuhdistuskalustoa sekä kiskoilla että kumipyörillä. Onko vielä muuta? Kun tällaista arsenaalia pyöritetään isohkossa järjestelmässä, niin kustannukset jyvittyvät noin sadan vaunun kesken. Mutta jos vaunuja onkin ehkä vain 15 kpl, niin mitenkäs silloin?
Sitten on tietysti korikorjaamo, maalaamo, telikorjaamo ym. mutta pienessä järjestelmässä lähdettäneen siitä, että palvelut ostetaan muualta.
Mikä siis on se minimitaso, joka pienessäkin järjestelmässä täytyy olla, jotta liikenne toimii luotettavasti? Kuinka paljon tuki- ja huoltokalustoa täytyy olla? Entä henkilöstöä?
Minä lähtisin siitä, että järjestelmässä kuin järjestelmässä, oli se sitten miten pieni tahansa, on oltava päivystävä liikenteenohjauskeskus. Yksi henkilö riittänee. Lisäksi raivausautopäivystys kahdella hengellä lie välttämätön. Entä ajolangan korjausauto ja sen henkilöstö? Pakkohan sellainenkin on olla, ja ilmeisesti kaksi henkilöä.
Varikolla ei tarvittane varsinaista päivystystä, mutta vuorokausihuolto pitää vähintäänkin olla ja kaipa sekin, mitä Helsingissä kutsutaan kikoiksi. Mikä on kikkojen virallinen nimitys? Pikahuolto? Voiko siitä huolehtia tämä raivausauto/torniautopäivystys oman toimensa ohella?
Lisäksi tarvitaan yksi nykyaikainen monitoimityövaunu. Hionnat ja rutiinipuhdistukset voinee aikatauluttaa ja teettää vaikka päivystyshenkilökunnalla vuoroja sopivasti niveltämällä, mutta esim. lumiauraus on jo yllättävämpää.
Käykö siis niin, että pienessä järjestelmässä yksikkökustannukset eivät voikaan toteutua sen mukaan, mitä esim. Raide-Jokerin alustavassa yleissuunnitelmassa on ajateltu? Vaunutunti ei riipu järjestelmän koosta, mutta jos vaunupäivään ympätään kalustoinvestoinnin lisäksi kaikki tällaiset kiinteät kulut, niin hyppääkö se pilviin pikkujärjestelmässä? Entä vaunu-km, sisältääkö se sellaisia kustannuksia, jotka pienessä järjestelmässä ovat suhteettoman isot?
Mutta jos mietimme esim. Turun tai Tampereen ratikan ensimmäistä vaihetta tai vaikkapa vasta avattua Bergeniä, niin tällaisessa järjestelmässä tulee kuluja erilaisista tukitoiminnoista, jotka väkisinkin ovat ylimitoitettuja.
Helsingissä, missä ratikoita on viime vuosikymmeninä ollut liikenteessä päivittäin noin 90-100, on kaikkina liikennöintiaikoina päivystävä liikenteenohjauskeskus, kaikkina liikennöintiaikoina päivystävä hälyautoryhmä, valmius lähteä korjaamaan ajolankavaurioita torniautolla kaikkina liikennöintiaikoina, ehkä niiden ulkopuolellakin, varikoilla huolto käsittääkseni ympärivuorokautisesti ja hioma-, harja- ja radanpuhdistuskalustoa sekä kiskoilla että kumipyörillä. Onko vielä muuta? Kun tällaista arsenaalia pyöritetään isohkossa järjestelmässä, niin kustannukset jyvittyvät noin sadan vaunun kesken. Mutta jos vaunuja onkin ehkä vain 15 kpl, niin mitenkäs silloin?
Sitten on tietysti korikorjaamo, maalaamo, telikorjaamo ym. mutta pienessä järjestelmässä lähdettäneen siitä, että palvelut ostetaan muualta.
Mikä siis on se minimitaso, joka pienessäkin järjestelmässä täytyy olla, jotta liikenne toimii luotettavasti? Kuinka paljon tuki- ja huoltokalustoa täytyy olla? Entä henkilöstöä?
Minä lähtisin siitä, että järjestelmässä kuin järjestelmässä, oli se sitten miten pieni tahansa, on oltava päivystävä liikenteenohjauskeskus. Yksi henkilö riittänee. Lisäksi raivausautopäivystys kahdella hengellä lie välttämätön. Entä ajolangan korjausauto ja sen henkilöstö? Pakkohan sellainenkin on olla, ja ilmeisesti kaksi henkilöä.
Varikolla ei tarvittane varsinaista päivystystä, mutta vuorokausihuolto pitää vähintäänkin olla ja kaipa sekin, mitä Helsingissä kutsutaan kikoiksi. Mikä on kikkojen virallinen nimitys? Pikahuolto? Voiko siitä huolehtia tämä raivausauto/torniautopäivystys oman toimensa ohella?
Lisäksi tarvitaan yksi nykyaikainen monitoimityövaunu. Hionnat ja rutiinipuhdistukset voinee aikatauluttaa ja teettää vaikka päivystyshenkilökunnalla vuoroja sopivasti niveltämällä, mutta esim. lumiauraus on jo yllättävämpää.
Käykö siis niin, että pienessä järjestelmässä yksikkökustannukset eivät voikaan toteutua sen mukaan, mitä esim. Raide-Jokerin alustavassa yleissuunnitelmassa on ajateltu? Vaunutunti ei riipu järjestelmän koosta, mutta jos vaunupäivään ympätään kalustoinvestoinnin lisäksi kaikki tällaiset kiinteät kulut, niin hyppääkö se pilviin pikkujärjestelmässä? Entä vaunu-km, sisältääkö se sellaisia kustannuksia, jotka pienessä järjestelmässä ovat suhteettoman isot?