280 Helsinki - Turunväylä - Veikkola -

Johtuisiko tuo linjastosotku siitä että kun Kirkkonummi liittyi silloiseen YTV:n niin siellä ei ollut vakiintunutta YTV-alueeseen muutettua linjanumerointia, vaan se piti väkisin vääntää. Linja 280 muodostettiin niistä liikennöitsijöiden vuoroista jota ne tarjosi sopimukseen jolloin saman numeron alle tuli monta erillaista linjaa, joilla oli yhteistä se että ne kulkee samaa reittiä välin Helsingin ja Veikkolan välillä. Kirkkonummen suuntaan ei ennen seutulippu-alueeseen liittymistä ole ollut U-liikennettä siinämäärin kuin Keravan tai Sipoon suuntaan.
 
Sekin saattaa vaikuttaa että Turuntien suunnalla ei ollut pahemmin vapaita linjanumeroita. Väliltä 201-288 suurin osa numeroista on ollut käytössä Espoon seutulinjoilla.
 
Sekin saattaa vaikuttaa että Turuntien suunnalla ei ollut pahemmin vapaita linjanumeroita. Väliltä 201-288 suurin osa numeroista on ollut käytössä Espoon seutulinjoilla.
Länsimetron myötä vapautuu liuta tunnuksia, aluksi voisi poistaa Kirkkonummen kirjainyhdistelmät muuttamalla niitä kolminumeroisiksi numerosarjoiksi ilman kirjaimia, joissa toinen numero kertoo, mitä kautta linja kulkee ja kolmas, minne se menee. Jäljelle jäisi vielä kymmeniä numeroita linjan 280 muuttamiseen saman standardin alle.
Numero/Suunta:
100-149 : Kirkkonummi Keskusta(Länsiväylä)
150-199: Espoo (Länsiväylä)
200-249: Espoo (Turunväylä/Turuntie) (270 tänne)
251-299: Kirkkonummi Veikkola(Turunväylä) (linjonjen 280 ja 290 variaatioille)
Nykyiset 100-sarjan U-linjat eli Kirkkonummen U-linjat ilman kirjaimia järjestyisivät saaduilla lisätunnuksilla vaikka seuraavanlaisesti:
Koodi:
[B]1.numero eli pääsuunta:[/B]
1 - Länsiväylä
[B]2. numero eli mitä kautta:[/B]
esim
0 - Ei minkään (suoraan Jorvaksentietä matkakeskukselle saakka)
1 - Lauttasaari
2 - Veikkola/Lapinkylä
3 - Kantvik
4 - Gesterby
5 - Ericsson
6 - Jorvas th
7 - Masala
8 - Tolsa
9 - Mankki/Luoma/Kauklahti/Espoon keskus
Kaikki vuorot ajaisivat/ajavat joka tapauksessa Matkakeskuksen kautta.
[B]3. numero eli määränpää:[/B]
0 - päättyy 2.numerossa määrättyyn pisteeseen
1 - Pikkala
2 - Pikkalan tehtaan th
3 - Pikkalan tehtaan th -> Karjaa
4 - Kirkkonummi-Upinniemi
5 - Upinniemi
6 - Vapaa
7 - Vapaa
8 - Ravals
9 - Karjaa

Nykyinen linja 167 => Linja 250.
 
Eiköhän se nyt ole aivan täydellisen selkeätä, että kaikki 280-tunnuksella ajettavat vuorot kulkevat Veikkolan kautta ja ilman tunnusta eivät. Veikkolaa pidemmälle matkustaville tarvittava informaatio näkyy linjakilven määränpääluettelossa. 280:llakin eri reittivariaatioita on sen verran paljon ettei niitä missään nimessä ole järkevää numeroida erikseen.
H:ki

Onko tämä jotenkin epäselvästi kirjoitettu? Tästähän se selviää. 280 liikennöi välillä H:ki-Veikkola eikä muilla mahdollisilla määränpäillä ole merkitystä. HSL-alue kun loppuu Veikkolaan/alkaa Veikkolasta.
 
H:ki

Onko tämä jotenkin epäselvästi kirjoitettu? Tästähän se selviää. 280 liikennöi välillä H:ki-Veikkola eikä muilla mahdollisilla määränpäillä ole merkitystä. HSL-alue kun loppuu Veikkolaan/alkaa Veikkolasta.

Alan jo toistaa itseäni mutta 763/764/776 jne. ovat silti eri numeroisia HSL-alueen ulkopuolisen määränpäänsä mukaisesti. Miksi, jos kerran 280 tapauksessa tälle ei selvästi ole tarvetta?
 
Alan jo toistaa itseäni mutta 763/764/776 jne. ovat silti eri numeroisia HSL-alueen ulkopuolisen määränpäänsä mukaisesti. Miksi, jos kerran 280 tapauksessa tälle ei selvästi ole tarvetta?
Mahdollisia kuntaliitoksia varten, ja koska variaatioilla on selvästi eri määränpää, olisiko muka järkevämpää, että saman tunnuksinen linja kulkisi Helsingistä sekä Järvenpäähän että Porvooseen?
 
Alan jo toistaa itseäni mutta 763/764/776 jne. ovat silti eri numeroisia HSL-alueen ulkopuolisen määränpäänsä mukaisesti. Miksi, jos kerran 280 tapauksessa tälle ei selvästi ole tarvetta?
Koska Kirkkonummen U-liikenteen historia alkaa käytännössä siitä kun kyseinen kunta liittyi YTV:n. 1990-luvulla juonkinaikaa länsiväylän suunan liikenne oli vähän aikaa U-liikennettä, M.V. WIKSTRÖM kuitenkin luopui U-liikenteestä hyvin nopeasti.
Veikkolan suuntaan linjaa 290 lukuunottamatta ei ole ollut seutulippualueeseen sidottua numerointia ennen 01.01.2007 jolloin Kirkkonummesta tuli silloisen YTV:n jäsenkunta. Linja 280 muodostettiin niistä Pohjolan Liikenne Oy:n, Vainion Liikenne Oy:n ja Linja-autoliikenne M. Tervo Oy:n vuoroista joita kyseiset yhtiöt tarjosivat U-liikenne sopimukseen, kyseessä on linjat jotka kulkevat yhteistä reittiosuutta vähintään tuonne veikkolaan asti, josta ne ne jatkavat varsinaisiin päätepisteisiin.
Sipoon suunnalla kehitys oli erillainen. 1990-luvulla aloitettu U-iikenne ei loppunut. Pääasiassa tuolloiset Lähilinjat Oy ja Koskinen vakiinnutti linjanumeroinnin Nikkilän suunnan liikenteeseen, toisin kuin kirkkonumella jossa M.V. WIKSTRÖM käytti omaa omintakeista linjanumerointiaan ja muilla ei ollut sitäkään.
U-liikenteestä on myös muistettava se että aikataulujen ja reittien suunnittelusta ei vastaa HSL, vaan kyseisten linjojen liikennöitsijät. HSL maksaa nousujen mukaan liikennöitijöille kyseisillä linjoilla.
Se että miksi Veikkolan suuntaan käytetään ainoastaan yhtä linjanumeroa voi johtua kolmesta syystä
1) Tämä nykyinen järjestely on vain väliaikainen.
2) Matkustajia ei haluta sekoittaa useilla linjanumroilla
3) sama kuin edellinen ja koska Kirkkonummen läntisten naapureiden liittyminen seutulippualueeseen ei ole näköpiirissä.
Mutta yhtä kaikki linja 280 väännettiin väkisin kasaan monesta vakiovuorolinjasta ja tämä tapahtui kovalla kiireellä (Lopputulos kaikkien nähtävillä)

Ja sitten vielä Sipoosta, se että Nikkilään on monta eri linjanumeroa on nyt onnistunut ratkaisu sillä kun Sipoo liittyy HSL:n noin 41 päivän, 5 tunnin ja 55 minuutin kulttua niin ei ole tarvetta ruveta väkisin vääntämään linjanumerointia Helsingin ja Keravan linjojen suhteen kun se on jo valmiina. Sipoosta on Järvenpään, Pornaisten ja Porvoon suuntaa numeroimattomia vuoroja, niistä se riemu saatta vielä ratketa että miten ne numeroidaan.
 
Viimeksi muokattu:
No onneksi kaikki nämä HSL:n numeroinnit menevät uusiksi kun suurin osa Uuttamaata kuuluu siihen. Joku viittasi täällä vuoden 1966 yhteistariffiin Helsingissä. Se oli myös suuri numerointiuudistusvuosi. Minulla oli kaksi kpl ao vuoden linja-karttaa jossa oli numerot rinnan. Ideana oli että linja sai postinumero-alue tunnuksen. Tätä oli sitten helppo laajentaa vaikka minne. Kirjaimilla osoitettiin joko poikkeama alku tai loppupäässä.
Tässä esim:
Vanha 42 -> 1.1.1966 91 Rautatientori-Puotila, myöh 91 Rautatientori-Puotinharju-Puotila, ja 91V Rautatientori-Itäväylää-Puotila,91X Hakaniemi-Itäväylää-Puotila (ruuhkalinja ilma aikataulua).
Myöhemmin tuli ns S-linjat: 80S, 86S, 92S Kasarmitori - itäänpäin. V eli "via" (kautta) oli yleisessä käytöösä, jäänne on linja 21V Asema-aukio-Meripuistotie-Lauttasaaren teol.alue, kun normaali 21 ajoi Asema-aukio-Lauttasaarentie-Särkiniementie-Lauttassaren teol.alue.
Tarkoitus oli laajentaa yli kuntarajojen, kunnes joku kopioi osittaisen "Tukholman mallin" eli säteittäisen numeroinnin. Poikkeamaksi tuli 1970-luvulla kun Espoo ja Vantaa korostivat uusina kaupunkeina asemaansa sanaa "kaupunki" ja yhteistyö Helsingin kanssa oli huonoa, niin sisäiset linjat eivät pysyneet Tukholman mallissa vaan jouduttiin nykyiseen onnettomaan tilanteeseen jossa saman numeroiset linjat ajavat vierekkäisissä kunnissa jopa niin että lähiliikenteen junista voi vaihtaa samannuermoisiin mutta täysin eri linjoihin (esim linja 22 Ilmalassa ja Leppävaarassa).
Postinumerojärjestelmä olisi ollut mielestäni paras, väliin jää numeroita joita voi käyttää. Silloin esim 215 olisi Helsinki-Otaniemi tai 810 Helsinki-Lohja (811 voisi olla Helsinki-Moottoritietä-Veikkola-Lohja, 812 Helsinki-Pitäjänmäki-Veikkola-Lohja, 820 Helsinki-Lohja-Virkkala, jne. Tässäkin mallissa jää niin poikkeamiin kun paikallislinjoihin numeroita käytettäväksi. Porvoo olisi siten linjat 610-650,jne.
Espoon ja Vantaan sisäiset sekä niihin liikennöivät seutulinjat mahtuvat hyvin 200-299 ja 100-199 väleille, kun Helsingissäkin 130 linjaa mahtuu välille 1-99.
Ainoat nelinumeroiset olisivat sitten Raaseporissa ja Hangossa, mutta tuskin nekään tuottaisivat ongelmia käyttäjille, onhan esim Suur-Riigan alueella runsaasti nelinumeroisia linjatunnuksia käytössä.

PS! Pieni lisä: Lääninrajojen ylittävä kaukoliikennekin on numeroitavissa, pikavuorot voisivat olla X1-X99, ja muut vanhojen läänitunnusten mukaan. Ruotissahan pikaliikenne on numeroit, tässä Nobinan tytäryityksen Swebusin linja-kartta http://www.swebus.se/Documents/hosttabeller/Swebus_Linjekarta_Sommar10_ORG_V3.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös