Aikataulujen ja linjakarttojen ulkoasu

Liittynyt
17 Helmikuu 2024
Viestit
197
Miten aikataulut ja linjakartat ovat muuttuneet vuosien saatossa ja miltä niiden pitäisi näyttää? Omasta mielestäni linjakartoissa pitäisi näkyä pysäkkien nimet, indikaatio siitä, onko linja seutulinja vai kunnan sisäinen linja, sekä viivan paksuudella ilmoitettuna vuoroväli. Aikatauluissa taas pitäisi näkyä vuoroväli ja pysäkkiluettelo. Pysäkkiaikatauluissa pitäisi olla maantieteellisellä (ei skemaattisella, kuten nykyisin) kartalla kaikkien pysäkin kautta kulkevien linjojen reitit.
 
onko linja seutulinja vai kunnan sisäinen linja,
Miksi?
viivan paksuudella ilmoitettuna vuoroväli.
Tämä ei olisi järkevä maantieteellisellä kartalla.
Pysäkkiaikatauluissa pitäisi olla maantieteellisellä (ei skemaattisella, kuten nykyisin) kartalla kaikkien pysäkin kautta kulkevien linjojen reitit.
Miten tuo toimisi? Mitä jos linja on 787A? Riittääkö pysäkkiaikataululla tilaa?
 
Ennen kartoissa linjanumero oli sininen, jos se oli seutulinja, vihreä jos se oli Espoon sisäinen linja ja punainen jos se oli Vantaan sisäinen linja. Tämä oli jo ennen HSL-aikaa ja vielä ainakin vuonna 2015.
 
Vielä -70 luvulla HKL'n linjakartta oli laadukas tuote. Pohjakartta oli sama kuin puhelinluettelon kartassa. Kartassa oli linjaluettelo jossa mainittuna aamun ensimmäiset ja illan viimeiset lähdöt sekä vuorovälit ruuhka-aikiba, päivällä/alkuillasta ha yö liikenteessä. Esikaupunkialue oli esitettynä hieman huonommalla karttapohjalla.
Myös Espoo julkaisi ennen seutu liikenteen alkua alueellisia linjakarttoja joissa oli aikataulut mukana.
Kun Kerava ja Sipoo liittyivät HSL'n , julkaistiin kartat jossa aikataulut.
Pysäkkikatoksissa oli linjakartat.
Palvelu on mielestäni romahtanut.
 
Ennen kartoissa linjanumero oli sininen, jos se oli seutulinja, vihreä jos se oli Espoon sisäinen linja ja punainen jos se oli Vantaan sisäinen linja. Tämä oli jo ennen HSL-aikaa ja vielä ainakin vuonna 2015.
Ennen HSL-aikaa sillä tiedolla saattoi olla merkitystä. Mutta mitä lisäarvoa se tieto nykyisin toisi matkustajalle, kun lippuvyöhykkeet eivät mene kuntien rajojen mukaan? Paljon selkeämpää on niin, että ei käytetä turhia värejä vaan kartassa näkyy vyöhykkeiden rajat.

Lähtökohtaisesti linjakarttojen tyyppisissä visuaalisissa esityksissä kannattaa miettiä ennemmin niin, että mitä kaikkea siitä voi ottaa pois niin että kaikki olennainen tieto jää jäljelle, eikä niin, että mitä kaikkea siihen voisi vielä lisätä.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hyvä jos kaikki linjat on saman värisiä koska mitä merkitystä enää on kaupungin rajoilla bussilla liikuttaessa, ei mitään ja se on hyvä.
 
viivan paksuudella ilmoitettuna vuoroväli.
Tämä olisi erittäin hyvä uudistus linjakarttoihin, edes niin että ilmenisi ajaako linja vain ruuhka-aikaan vai koko päivän. On aika järjetöntä, että esimerkiksi Pasilassa muutaman kertaa päivässä kulkeva 518 näkyy kartassa samanlaisena kuin vaikka n. 10 min välein kulkeva 23.
 
Tämä olisi erittäin hyvä uudistus linjakarttoihin, edes niin että ilmenisi ajaako linja vain ruuhka-aikaan vai koko päivän. On aika järjetöntä, että esimerkiksi Pasilassa muutaman kertaa päivässä kulkeva 518 näkyy kartassa samanlaisena kuin vaikka n. 10 min välein kulkeva 23.
Olen joskus yrittänyt tehdä karttaa HSL-alueen yöllä kulkevista linjoista (ei siis vain N-linjat vaan myös esim. 40, 600, L-juna jne.) omaan käyttööni ja aika nopeasti huomaa, että "yöllä kulkeva linja" ei ole mitenkään binäärinen asia. Kulkeeko linja jonka liikenne loppuu klo 24 yöllä? Entä sellainen joku kulkee vain pe-la tai pe-su? Vähän epäilen, että sama ongelma tulee vastaan, jos yrittää tuollaista. Kulkevatko esim. 785-788 -peruslinjat vain ruuhkassa? Entä linja 53, joka kulkee keskellä päivää mutta ei klo 18 jälkeen?
 
Olen joskus yrittänyt tehdä karttaa HSL-alueen yöllä kulkevista linjoista (ei siis vain N-linjat vaan myös esim. 40, 600, L-juna jne.) omaan käyttööni ja aika nopeasti huomaa, että "yöllä kulkeva linja" ei ole mitenkään binäärinen asia. Kulkeeko linja jonka liikenne loppuu klo 24 yöllä? Entä sellainen joku kulkee vain pe-la tai pe-su? Vähän epäilen, että sama ongelma tulee vastaan, jos yrittää tuollaista. Kulkevatko esim. 785-788 -peruslinjat vain ruuhkassa? Entä linja 53, joka kulkee keskellä päivää mutta ei klo 18 jälkeen?
Elmo Allén on tehnyt kartat Helsingin sisäisestä bussiverkosta ja Länsimetron liityntälinjastosta. Niissä on eri linjatyypit riippuen linjan vuorovälistä ja kulkupäiveistä. Hänen kartta tyyli tuli myös Pohjoinen-Espoon linjastouudistuksen julkiseen tiedotteseen vuonna 2019.

Mielestäni nykyinen ratikkakartta on todella kauhistuttava, epäselvä ja usein täynnä virheitä, vaikka oma kokemuksestani paremman kartan tekeminen ei ole vaikeaa edes poikkeusreitin aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Elmo Allén on tehnyt kartat Helsingin sisäisestä bussiverkosta ja Länsimetron liityntälinjastosta. Niissä on eri linjatyypit riippuen linjan vuorovälistä ja kulkupäiveistä. Hänen kartta tyyli tuli myös Pohjoinen-Espoon linjastouudistuksen julkiseen tiedotteseen vuonna 2019.

Mielestäni nykyinen ratikkakartta on todella kauhistuttava, epäselvä ja usein täynnä virheitä, vaikka oma kokemuksestani paremman kartan tekeminen ei ole vaikeaa edes poikkeusreitin aikana.
Tällainen tyyli voisi olla ihan hyvä myös HSL:n linjakarttoihin, varsinaisen maantieteellisen kartan lisäksi. Pysäkkien nimien pitää ehdottomasti olla linjakartoissa. Lisäksi skemaattinen kartta raitiolinjoista ja keskustan bussilinjoista yhdessä voisi olla myös hyvä.
 
Miten aikataulut ja linjakartat ovat muuttuneet vuosien saatossa...

Sen jälkeen kun Helsingin ensimmäinen joukkoliikenteen linjakartta julkaistiin 1909, on kyllä monenmoista julkaisua nähty.

Eräs karttatyyppi oli vuoden 1996 tienoilla Z-Card, siis kahteen suuntaan taittuva arkkikortti. Lähtötilanne Z-Cardissa on 5,5 x 8,5 cm luottokorttikoko, joka aukeaa ja sulkeutuu näppärästi kansipahveja vetämällä.

Liitekuvani Hesan kartat ovat lopulliseen kokoon aukaistuna 30 x 23 cm tai 45 x 23 cm. Myös VR ja Spårakoff julkaisivat aikoinaan Z-Card teknologiassa. Tämä oli melko suosittu formaatti yhdessä historian vaiheessa julkaista lähes mitä vain brosyyria pienessä luottokorttikoossa, jonka sai sitten auki luettavaksi esimerkiksi kokoon A4.

Noista Z-Cardeista tulee mieleen seuraavaksi patentoidusti taitellut ja leikatut länsisaksalaiset Falk-kartat, jonka lähtökohtana oli täysikokoinen suuri kaupunkikartta, mutta josta saattoi avata esille katsottavaksi vain jonkin pienemmän kulmakunnan, näppärästi taitellen esiin kartasta kerrallaan vain noin A4/A5 verran, ilman että piti koko metropolialueen karttaa avata silmäiltäväksi. Falkin kartan sai toki auki perinteisesti kokonaiseksikin. Verrattuna muihin karttoihin, Falkin kartta oli leikattu taitteistaan patentoidusti. Falk-Verlag julkaisi aikoinaan Helsingistäkin kaupunkikartan, tosin ilman liikennelinjoja. Falk oli aloittanut patentoitujen taittokarttojen julkaisun Länsi-Saksassa jo 1940-luvulla.
 

Liitetiedostot

  • Z-Card 1996.jpg
    Z-Card 1996.jpg
    304.1 KB · Lukukerrat: 32
Falk-Verlag julkaisi aikoinaan Helsingistäkin kaupunkikartan, tosin ilman liikennelinjoja.
Oletko varma ettei siinä ollut ainakin ratikoita? Mielestäni Falkeissa oli kyllä tapana merkitä ratikat, kadun keskellä viiva ja viiva katkesi aina välillä kun sen kohdalle painettiin linjanumerot. Muistaakseni purppuranpunainen.
 
Oletko varma ettei siinä ollut ainakin ratikoita? Mielestäni Falkeissa oli kyllä tapana merkitä ratikat, kadun keskellä viiva ja viiva katkesi aina välillä kun sen kohdalle painettiin linjanumerot. Muistaakseni purppuranpunainen.
Ostin kyllä Falkin kartan aikoinaan itsellenikin, tod.näk. Akateemisesta, mutta myin sen myöhemmin realisoinnin yhteydessä parilla lantilla seuraavalle. Ja niin, saattoi siinä olla linjojakin esillä, mutta ne eivät ole jääneet mieleen.

 
Mielestäni nykyinen ratikkakartta on todella kauhistuttava, epäselvä ja usein täynnä virheitä, vaikka oma kokemuksestani paremman kartan tekeminen ei ole vaikeaa edes poikkeusreitin aikana.
En tiedä viittaatko tällä viestillä myös peruskartan tyyliin, mutta omasta mielestäni ainakin ratikkakartta on ainoa HSL:n julkaisema käyttökelpoinen kartta tällä hetkellä (jos metrodiagrammia ei lasketa kartaksi). Kartta on sopivan yksinkertainen, että sitä on helppo lukea ja sillä on helppo löytää suorin reitti, mutta tarpeeksi lähellä maantieteellistä totuutta, että Helsingissä ratikoilla kulkenut ihminen löytää itsensä ja matkan kohteen helposti kartalta. Vertailukohtaa voi hakea esimerkiksi runkolinjakartasta, josta on erittäin vaikea hahmottaa linjojen reittejä, kun esimerkiksi Töölöntullille on tehty jättimäinen koukkaus ja linjojen 570 ja 600 reitit ovat mitä sattuu ennen lentoasemalle saapumista.
 
Takaisin
Ylös