AKT taas vauhdissa, lakko 19.2. klo 18

aki sanoi:
Todella ikävää varsinkin Espoossa ja Vantaalla asuville joiden liikkuminen busseilla vaikeutuu merkittävästi tai on jopa mahdotonta.
puhumattakaan muusta Suomesta, jossa on jokin iso operaattori lakossa. Mieleen tulee esim Pori... eikä esimerkkejä tarvi hakea kuin vaikka muista keskisuurista kaupungeista... hankalaksi menee.

Kaukoliikenteen yhteyksissä itsekin turvaudun maanantaina junaan.

Jotenkin sellainen tunne nyt, että lakossa ei ole muuta kuin häviäjiä. Visioni on:
  • VR saa itselleen takaisin menettämänsä asiakkaat ExpressBusseilta
  • keskisuurten kaupunkien paikallisliikenne näivettyy totallisesti kun viimeisetkin vapaaehtoiset käyttäjät löytävät kimppakyydit ja polkupyörän
  • lakossa olevat työntekijät eivät koskaan saa takaisin menettämiään ansioitaan
 
Bussi lakosta

Osa-aikaisien kieltämisessä on ainoastaan kyse siinä että jollei siihen puututa niin vähän ajan kuluttua kaikki kuljettajat ovat vakituisia osa-aikaisia. Osa-aikaiset kuljettajat ovat muualla vakituisessa työsuhteessa: on merimiehiä jotka ajavat vapaakuukauden bussia, osa on kunnan tai valtion viroissa (poliisi,palomies) tai sairas/työ eläkkeellä (esim. palveluvuodet täynnä armeijasta). Kun Suomessa on 200000 työtöntä niin on moraalitonta käyttää 10%:a eläkeläisiä tai sivutoimisia kuljettajia töissä ja jos nämä 10%:ia on joka päivä töissä niin miksei heitäkin vakinaisteta kun selvä osoitus kuljettajien tarpeesta.
Kuljettajien työpäivät ovat lyhimmillään 4h:ia ja pisimmillään 14h usein pitempiäkin ja monesti työpäivä on kaksiosainen aamuun ja iltaan jaetuna esim. kokonaisaika on 14h:ia josta saa palkkaa 11h:ia. Ketä rakennuksilla ,tehtaassa suostuu tällaiseen järjestelyyn? Sen takia yritetään saada sidonnaisaikaa lyhyemmäksi (linja-auton ajaaminen on työtä ei sen tarvitse olla elämäntapa). Miksi lakko? Sen takia että asioita ei saa sovittu muullakaan tavalla ja työnantajat ajavat "työreformia" ja tyontekijöiden oikeuksia 1800-luvulle. Tärkein tehtävä lakon jälkeen on se että kaikki vaaditaan noudattamaan sopimuksia eikä hyväksytä mitään viilamista eikä venkoilua niin kuin nyt on tapahtunut kautta linjan. Teille jotka pitävät tätä lakkoa laittomana tulkaa ja koittakaa maksaa laskut ja asunnot osa-aikaisten palkan kanssa kun ei oikein onnistu vakituisen palkallakaan.
 
Re: Bussi lakosta

juna96 sanoi:
Teille jotka pitävät tätä lakkoa laittomana tulkaa ja koittakaa maksaa laskut ja asunnot osa-aikaisten palkan kanssa kun ei oikein onnistu vakituisen palkallakaan.
Onnistuu ihan hyvin kun vain elää tulojensa mukaan. Työskentelen itse osa-aikaisena bussialalla ja tulen ihan kelvollisesti toimeen 20-30 viikottaisen työtunnin palkalla enkä saa edes kuljettajien muhkeita ilta-, yö- ja viikonloppulisiä (paitsi toki tuplapalkan pyhäpäiviltä). En pidä lakkoa laittomana, mutta järjettömänä kylläkin. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä mistä ne tuhannet osarikuskit muka yhtäkkiä revittäisiin, kun alalla on nytkin pulaa työvoimasta. AKT:hen en aio liittyä, koska se ei aja etujani.
 
Re: Bussi lakosta

juna96 sanoi:
Teille jotka pitävät tätä lakkoa laittomana tulkaa ja koittakaa maksaa laskut ja asunnot osa aikaisten palkan kanssa kun ei oikein onnistu vakituisen palkallakaan.
Niinkuin aikaisemmin on todettu, kyseessä on ns. laillinen lakko. Sopimuksettomassa tilassa on jätetty ajoissa lakkovaroitus, ja ministeriö on siirtänyt lakon alkamista kahdella viikolla.

Edellisestä lakosta media ja työnantajat ovat käyttäneet mielellään nimitystä "laiton lakko", koska lakko tapahtui sopimuskautena. "Laiton" on väärä nimitys, kyseessä on sopimusrikkomus, eli TES:iin sisältyvän työrauhavelvoitteen rikkominen, josta Työtuomioistuin tuomitsee yleensä hyvityssakkoihin. Silloisessa tilanteessa AKT oli pakotettu ryhtymään noihin järeisiin toimenpiteisiin. Samaten nyt mahdolliset tukilakot eivät ole TES:iin kohdistuvia.

Alkanut lakko johtuu lähinnä ALT:n ja työnantajien halusta pyöritellä osa-aikaisia. Otetaanpa esimerkki: Liikennöintitarve kaksiviikkojaksolla on 1000 tuntia. 12 kuskia tekee 80 tuntia = 960 tuntia. Yksi osa-aikainen tekee loput 40 tuntia. Ei siis todellisuudessa tarvita kuin yksi osa-aikainen, yksinkertaista!

Luonnollisesti on toivottavaa, että osapuolet pääsevät pikaisesti sopimukseen, että lakko jää mahdollisimman lyhyeksi.
 
Re: Bussi lakosta

Eira sanoi:
Otetaanpa esimerkki: Liikennöintitarve kaksiviikkojaksolla on 1000 tuntia. 12 kuskia tekee 80 tuntia = 960 tuntia. Yksi osa-aikainen tekee loput 40 tuntia. Ei siis todellisuudessa tarvita kuin yksi osa-aikainen, yksinkertaista!
Vaikuttaa todella yksinkertaiselta matematiikalta, teoriassa. Käytännössä työvoimatarpeen suunnittelu linja-autoalalla ei ole aivan noin simppeliä. Linja-autoalan työvoimatarve on sidottu yhden päivän liikenteen hoitamiseen tarvittavien bussien määrään.

Esimerkkisi toimii, jos yhtiöllä on arkipäivisin 13 bussia ajossa, joista 12 ajaa 8 h / arkipäivä ja se 13. auto vain 4 h / päivä. Tällöin työtuntimäärä on se 1000 h. Kun päiväkohtaista automäärää aletaan kasvattaa, muuttuu laskeminenkin työläämmäksi ja silloin kannattaa todella muistaa huomioida ne lyhyet ruuhkapäivät. Samaan aikaan saattaa olla ajossa kymmeniä vain 4 h kerrallaan ajavaa autoa, näitä 4 h rupeamia on aika hankala yhdistää yhden tai kahden miehen ajettavaksi.

Kysymys siitä, että tarvitaanko osa-aikaisia vai ei, on sitten toinen asia. Työvuoroja suunniteltaessa voi aika paljon vaikuttaa ruuhkavuorojen muuttamiseksi pidemmiksi työpäiviksi, vähän riippuen siitä millaista liikennettä yritys ajaa. Lounastaukojahan ne kokopäivämiehetkin (ja -naiset) tarvitsevat, joten melko iso osa kuljettajista voidaan keskipäivän ajaksi työllistää sillä tavalla. Jos ruuhkavuoroja on paljon, jää jäljelle niitä 4 tunnin tynkäpäiviä. Ne voitaisiin jatkossa antaa ALT:n ehdottaman 10 % säännön mukaan osa-aikaisille kuljettajille, vaikkapa yrityksen tarpeen mukaan. Joskus se neljä tuntia kannattaa teettää täysaikaisella kaverilla, jotta saadaan jaksotunnit täyteen.

Ja Eiran esimerkkiin vielä: en palkkaisi 13. kuljettajaksi osa-aikaista, koska vakituisen kaverin sairastuessa joutuisin etsimään toisenkin osa-aikaisen tekemään hänen työnsä. ;)
 
Re: Bussi lakosta

Miska sanoi:
Onnistuu ihan hyvin kun vain elää tulojensa mukaan. Työskentelen itse osa-aikaisena bussialalla ja tulen ihan kelvollisesti toimeen 20-30 viikottaisen työtunnin palkalla enkä saa edes kuljettajien muhkeita ilta-, yö- ja viikonloppulisiä (paitsi toki tuplapalkan pyhäpäiviltä)
Tuskin on joo ongelma jos asuu yksin, perheen hoitaminen voipi olla jo hieman tiukempaa....
 
8h/päivä?

Käytännön matematiikka osoittaa tällä kaavalla, että silloin auton vekselit pyörivät nopeammin kuin akselit. Näitä kaavoja saa tehdä kukin mieleisekseen. Älkää unta nähkö, että autot olisivat tienestissä vain 8 tuntia päivässä. Oletteko muuten miettineet kuinka turvatonta kyytiä on asiakkailla lakon aikana. Viime härdelin aikana erään lahtelaisen konsernin tytäryhtiön konttoripäällikkö ei sopinut risteyksissä kotimaisella bussilla kääntymään.
 
Re: Bussi lakosta

Kiitokset asiallisesta ja perusteellisesta selvityksestä Lauri Rädylle! Timo Räty puolestaan selvitti TV:ssä 3.3., että AKT:n mukaan varikkoa kohti tarvitaan enintään yksi osa-aikainen, eli hoitamaan jakojäännöksen, kun liikennöintitarvetunnit 2-viikkojaksolla jaetaan 80:llä.

Lauri Räty sanoi:
Ja Eiran esimerkkiin vielä: en palkkaisi 13. kuljettajaksi osa-aikaista, koska vakituisen kaverin sairastuessa joutuisin etsimään toisenkin osa-aikaisen tekemään hänen työnsä. ;)
Itse palkkaisin tuossa esimerkkitapauksessa 14 kokoaikaista kuljettajaa. Yksi tarvitaan pelkästään tuuraamaan kahdentoista pekkasvapaat ja talvilomat, ja toinen jäännöstuntien lisäksi mahdolliset sairauspoissaolot ja vastike- ja muut vapaat ym.
Lisäksi kesälomalla olisi 3-4 kuskia kerrallaan, toisaalta kesällä on yleensä harvennettu liikenne.
 
Re: Bussi lakosta

Eira sanoi:
Timo Räty puolestaan selvitti TV:ssä 3.3., että AKT:n mukaan varikkoa kohti tarvitaan enintään yksi osa-aikainen, eli hoitamaan jakojäännöksen, kun liikennöintitarvetunnit 2-viikkojaksolla jaetaan 80:llä.
Esimerkkiapaushan oli karrikoitu ja ei siten vastaa täysin totuutta, mutta yritin tuoda esille sen seikan miksi tuo jakojäännösteoria ei suuremmassa mittakaavassa mielestäni toimi.

Osa-aikaisuuskysymyksestä on tullut yksi neuvotteluiden kynnyskysymyksistä. Ymmärrän jossain määrin AKT:n huolen osa-aikaisuuden lisääntymisestä alalla, mutta en näe sitä realistisena uhkana kokoaikaisille työsuhteille. Suuremmat osa-aikatyöhön liittyvät ongelmat ovat mielestäni kaupan alalla, jossa jopa 50 % työvoimasta on osa-aikaista. Lisäksi ALT on esittänyt yksiselitteistä ja rationaalisempaa kattoa osa-aikaisten määrälle kuin AKT. Minusta tässä ei korostu uhka liikennealan kokoaikaisia työsuhteita kohtaan, ne uhat ovat tosiaankin muilla aloilla.
 
Jakojäännös-malli toimii teoriassa työvuorojen etukäteissuunnittelussa, käytännössä ei siinäkään. Eiran ja Timo Rädyn mallissa sille viimeiselle osa-aikaiselle tehtäisiin vakiolista, johon tämä yksi osa-aikainen joutuisi sitoutumaan. Luulen, että valtaosa osa-aikaisista ei pystyisi sitoutumaan tekemään tuota jäännöshommaa, koska silloin olisi oikeasti toimeentulo tiukassa. Esimerkiksi opiskelija tuskin voisi sitoutua ajamaan vaikkapa 60 tuntia kahdessa viikossa aina samoja ylijäämävuoroja. Jos osa-aikaisten ainoa tarkoitus oli Timo Rädyn mukaan hoitaa tuo etukäteistyövuorosuunnittelun jakojäännösmatematiikka, olisi mielestäni parempi ettei sitten palkattaisi ketään osa-aikaiseksi ja jaettaisiin ylijäävä tyhjä mahdollisimman tasaisesti eri työvuoroille, tai laiteittaisiin siihin yhteen vähemmän ajoa sisältävään työvuoroon esim. autojen pikkuhuoltoa, pesua, varallaoloa yms.

Kuitenkin on niin, että osa-aikaisten tarkoitus on paljon muutakin kuin etukäteistyövuorosuunnittelun jakojäännösmatematiikka. Joukkoliikennealan olennainen perusominaisuus on se, että työ on tehtävä silloin kun se on etukäteen suunniteltu. Toimistotyössähän työntekijä voi olla ehkä päivän poissa ja tehdä seuraavana päivänä töitä kaksinverroin. Joukkoliikenteessä se ei onnistu. Jos joku on pois, on toisen oltava tilalla. Sairaslomista ja muista poissaoloista johtuen syntyy ilman osa-aikaisia ylityön teettämistä, joka on kallista. Työnjohdonkaan ei ole helppo antaa vapaata yllättävässä tilanteessa sitä pyytävälle kuljettajalle. Jos käytössä on yhden jakojäännösosa-aikakuljettajan sijaan 10% yhtiön kokonaiskuljettajamäärästä eri määrän työtunteja tekeviä osa-aikaisia, osa kutsumiehinä eli sellaisina jotka tulevat ajamaan ns. ad-hoc eli jos työnjohdolla on tarjota työtä, ja jos työntekijälle itselleen sattuu sopimaan, ylityötunteja saadaan vähennettyä. Mitä enemmän yrityksessä tehdään ylitöitä, sitä suurempi apu osa-aikaista on. Itse olen ollut tuolla periaatteella osa-aikasena HKL-Bussiliikenteellä PK-seudulla ja Tampereen kaupungin liikennelaitoksella, ja homma on toiminut hyvin. Kaikki ajamani tunnit ovat olleet suoraan pois yrityksen ylityötunneista.

Nyt tullaankin sitten yhteen syistä miksi AKT todellisuudessa vastustaa osa-aikaisia. Ilman niitä on helppo rahastaa yritystä tekemällä ylitöitä esimerkiksi 100% ylityölisällä. Monissa yhtiöissä työnjohto on kuin automaatti josta ylitöitä saa kun vaan pyytää. Siinäkään ei sinänsä ole mitään väärää, mutta AKT rahastamisesta säästyvillä rahoilla voitaisiin lisätä liikennettä, ja samalla myös kokoaikaisten kuljettajien määrää.
 
Jännäksi menee, viime hetken sovintoesitys on yllättäen jätetty valtakunnansovittelijan toimesta (HS).

Toivottavasti esitys tulee hyväksytyksi. Lakko söisi entisestään matkustajia jo muutenkin huonossa jamassa olevalta bussiliikenteeltä. Esimerkiksi Itä-Suomen kaupunkien paikallisliikenteistä on viitenä viime vuonna hävinnyt jo yli miljoona matkustajaa, lisää vähenemistä ei todellakaan tarvittaisi.

Itse olen arvellut AKT:n kiivaan osa-aikatyöntekijöiden vastustuksen syyksi sen, että osa-aikaiset eivät useimmiten kuulu liittoon, ja siksi AKT haluaa häätää heidät pois alalta.
 
osa-aikaisten käyttö

Tässä puhutaan koko lakon aikana vain YTV:n alueen ongelmista , mutta on niitä myös ainakin Turun seudulla kun työnantajat kirjoittaa vain 60-80 h sopimuksia jolloin kuskia voidaan pompottaa miten tahdotaan töissä. Olisiko kiva kun et koskaan tiedä milloin saat koko 80h tai milloin saat vain 60h kahteenviikkoon. Ja kaupan alalla on hyvä esimerkki siirtymisestä osa-aikaisten käyttöön ilman taistelua ennen oli sielläkin 40h viikossa kysympä monellako enään on ? Siellä on kaikki melkein 30-35h ....
 
Re: osa-aikaisten käyttö

Elli sanoi:
Ja kaupan alalla on hyvä esimerkki siirtymisestä osa-aikaisten käyttöön ilman taistelua ennen oli sielläkin 40h viikossa kysympä monellako enään on ? Siellä on kaikki melkein 30-35h ....
Minusta tämä kaupan alan esimerkki on sangen loppuunkulutettu esimerkki eräiden ammattiyhdistysten toimesta (itse asiassa PAM ei ole suureen ääneen vaikerrellut aiheesta), eikä oikein anna oikeaa mielikuvaa kaupan alan työvoimatarpeista ja siitä minkälaisia työntekijöitä alalla on. Ensinnäkin kuten linja-autoalalla, niin myös kaupan alalla työn täytyy asiakaspalvelun osalta (esim. varastotyöt voi tehdä muulloinkin) työ täytyy tehdä silloin kun sitä on, eikä sitten kun sitä on. Nythän on niin, että esimerkiksi jossain automarketissa asiakkaita on vähemmän tiettyinä aikoina, kun taas esim. arki-iltaisin on ruuhkahuippu sekä tiettynä aikana lauantaisin. Niinpä kokopäiväisiä käytetään perustyön hoitamiseen ja ruuhka-ajat, lomat ja viikonloput hoidetaan osaksi osa-aikaisella työvoimalla, jolloin työvoimatarve on suurempi.

Näitä osa-aikaisia olisi aika vaikea muuttaa kokoaikaisiksi, sillä työtä ei riittäisi näille vain samoina aikoina kuin ennenkin, eikä muina aikoina olisi riittävästi työtä oikeuttamaan työssä olemista (lorvailusta ei kannata maksaa palkkaa), jolloin päädytään siihen, että työntekijöiden kokonaismäärä kyseisessä automarketissa laskee. Jos AKT:n ajamaa nollatoleranssia toteutettaisiin tässä esimerkissä, olisi eritoten pienempien ja keskisuurten kauppojen vaikea noudattaa sitä, sillä niillä eritoten on tarvetta paikata niitä aukkoja jolloin töissä ei ole kokoaikaisia.

Mitä nyt itse olen kaupan alalla ollut, niin usein pienissä kaupoissa koko- ja osa-aikaisten käyttö on mennyt niin, että toimistoajat hoidetaan ensisijaisesti kokoaikaisilla, jotta näillä olisi päiväsaikaan työajat ja voivat hoitaa "vaativammat" (en nyt sanoisi, että vaativia, mutta enemmänkin hallinnollisia tehtäviä) työtehtävät, siinä missä muut ajat hoidetaan isoksi osaksi osa-aikaisilla, jolloin "vaativia" työtehtäviä on vähemmän.

Loppukaneettina sanoisin, että monen esim. kaupan alan työntekijän elämäntilanteeseen sopii parhaiten nimenomaan osa-aikaisuus, sillä se mahdollistaa esim. opiskelijoiden sivutulojen ansaitsemisen vaikkapa iltamyyjänä. Yhden elämäntilanteen implisiittinen soveltaminen koko kaupan alaan ei ole johdonmukaista, saati se, että "on ok", että työntekijöillä ei ole mitään tekemistä tai työpaikkojen määrä vähenee, kunhan eivät ole osareita.
 
Kaupan alalla yrittää ay-liike vaikuttaa siihen, että työtunnit eivät jakautuisi entistä hajanaisemmin mm. sunnuntaille. Aukioloaikojen vapautumista siis vastustetaan kovasti.

Ehkä samaa voisi kokeilla myös joukkoliikenteessä. Yhteiskunta voisi säätää aikaisimmat ja myöhäisimmät ajankohdat liikennöinnille. Aamuseitsemän olisi sopiva aloitus - eihän kukaan normaali ihminen sitä ennen halua töihin tulla. Ja illalla olisi kyllä paljon parempi että kaikki ovat kuudelta kotona, ei siis busseja enää sen jälkeen. Sunnuntaina pyhäpäivä myös liikenteen osalta - perheet voivat sen sijaan reippailla yhdessä raikkaassa luonnossa.

Liikennöintisäätelyn avulla voisi myös tehokkaasti vaikuttaa muihin yhteiskunnan ongelmiin, - ravintoloista ei enää pääsisi liian helposti bussilla kotiin. Tämä ei voisi olla näkymättä myönteisesti alkoholinkäyttötilastossa, eihän.
 
AKT vastustaa osa-aikaisuutta. Se on fakta. Se miksi ja miten se sitä vastustaa tuntuu sen sijaan olevan useimmille lakon vastustajille hämärän peitossa. Tarkennetaanpa siis hieman:

ALT väittää että AKT halusaisi keiltää osa-aikatyön teettämisen kokonaan. Sehän ei pidä paikkaansa. AKT on tähän mennessä tarjonnut että jokaisella varikolla saisi olla yksi osa-aikainen. Sunnuntaina jätetyssä sovintoehdotuksessa määrä oltiin nostettu kahteen per varikko. Tämän AKT olisi hyväksynyt. Eli totaalinen kieltäminen ei siis pidä paikkaansa.

ALT on myös ehdottanut että 90% töistä teetettäisiin kokoaikaisellä työvoimalla. Tämä tosin koskee vain pääkaupunkiseutua. Muualla maassa työnantajat saisivat käyttää rajattomasti osa-aikaisia. Tämä on nähtävänä uhkakuvana itselleen elantonsa alalta hankkiville kokoaikaiselle.

Osa-aiksten tarvetta minulla on vaikea ymmärtää. Työskentelen itse 100 kuljettajaa työllistävässa yhtiössä, jossa ei ole ainuttakaan osa-aikaista, toistaiseksi. Kaikille kuljettajille on jokaiseen työvuorolistaan saatu melko tasan 80 työtuntia kahteen viikkoon. Tämäkin siitä huolimatta että meidänkin yhtiössä valtaosa liikenteestä on ruuhka aikoihin painottuvaa.

Kuljetusalalla työpäivä voi lyhimmillään olla neljä tuntia, pisimmillään se voim olla 14 tuntia. Jos tänään teen 12 tuntisen työpäivän, ja huomenna neljätuntisen, niin keskiarvoltaan se on 8. Eripituisia työvuoroja yhdistelemällä pädytään helposti kahden viikon työvuorolistassa 80:aan työtuntiin. Olen siis huomattavasti eri mieltä sen väitteen kanssa, että kuljetusalalla jouduttaisiin maksamaan kuljettajille tyhjästä, koska he vastustavat osa-aikatyötä.
 
Takaisin
Ylös