Minusta Arabian päätepysäkki nykyisellään on osoitus osaamisen puutteesta. Niin liikenne- kuin kaupunkitilasuunnittelunkin osalta. Ei siinä liene puhtaat jauhot pussissa kummallakaan osapuolella, eli HKL:lla ja KSV:lla. Ei taida edes olla yksimielisyyttä siitä, miksi ja kenen vaatimuksesta paikka on nykyään sellainen kuin on. Molemmat osapuolet ovat sitä mieltä, että ovat halunneet sen toisin. Mahdoton on siis tapahtunut, on rakennettu sellaista mitä kukaan ei ole halunnut rakennettavaksi!
Olen nähnyt maailmalla aivan elegantteja ja toimiva ratkaisuja, myös vähemmän elegantteja, mutta kuitenkin toimivia. Jalankulkijan ja liikennevälineen kohtaamisessa on lähdetty siitä, että katuympäristö ohjaa varovaiseen ja turvalliseen käyttäytymiseen, sekä jalankulkijan että kuljettajan osalta.
Tuon videossa esitetyn nurkan ja sieltä tulevien lasten kohdalla ongelma on siinä, että raide on lähellä nurkkaa, joka haittaa näkyvyyttä sekä jalankulkijalle että raitiovaunun kuljettajalle. Tosiasiassa rakennuksessa on kuitenkin arkadi, joten raitiovaunu lienee jalankulkijan havaittavissa jo arkadin kohdalla. Arkadin ulkoreunan pylväät ovat kuitenkin turhan massiiviset ja sulkevat näkymää. Olisiko niin, että katusuunnitelmassa on ajateltu, että arkadi takaa näkyvyyden ja turvallisuuden, mutta rakennuslupaa annettaessa ei ole välitetty, ymmärretty tai tiedetty, että arkadin tehtävä oli taata näkyvyys.
Kaide voi toimia tässä vain tilanteen pahentajana. Lasten leikin kaiteen kanssa voi estää esim. istuttamalla, jolloin kaide on pensas, jolla ei voi kiipeillä. Mutta kaiteen kiertäminen kääntää jalankulkijan katseen pois eli niska on uhkana olevan raitiovaunun suuntaan. Nurkan takana piilevän vaaran varominen on ihmiselle luonnollisempaa kuin takana olevan vaaran varominen. Tästä syystä kulku raiteen yli tulisi ohjata siten, että kulkureitti kääntää väkisin kulkijan katseen kohti vaunun tulosuuntaa. Mutta onkohan sille tilaa?
En esitä mitään ratkaisua tähän, totean vain, että vaikeata on nyt. Ratkaisua olisi pitänyt ajatella silloin kun tilaa on suunniteltu. Tilan tekeminen suunnitteluvaiheessa on helppoa. Talojakin voi siirtää metrin tai pari eikä se tunnu oikeastaan missään.
Lopuksi en malta olla vertaamatta tätä keskustelua siihen, miten toisissa keskusteluissa viitataan kintaalla vaatimuksille metron turvallisuudesta. Minusta tässä on hyvällä syyllä moitittu puutteellista turvallisuutta, mutta yhtä hyvin voisi sanoa, että ei pidä esittää ylimitoitettuja turvallisuusvaatimuksia ja poliitikot ovat aikanaan asemakaavat ja katusuunnitelmat hyväksyessään olleet oikealla tavalla viisaita eivätkä ole turhaan edellyttäneet tarpeettomia turvajärjestelyitä.
Antero