Asema-arkkitehtuuri

Santiago Calatravan suunnittelema Liege-Guillemins -asema on esitelty Archinect-blogissa:

http://archinect.com/features/article.php?id=92393_0_23_0_C

Asemaa on rakennettu yksitoista vuotta ja se on näemmä tehty vanhan päällä, kirjaimellisesti. Siis kaarirakennelmat on rakennettu telineillä vanhan aseman yllä ja sitten laskettu paikoilleen. Hintalappu koko rotiskolle 445 Me.
 
Olen tässä muutaman iltani iloksi lueskellut Jussi Iltasen sinällään varsin ansiokasta Suomen rautatieasemia esittelevää teosta Radan varrella. Opus ei yritäkään salata sitä, että merkittävä osa maamme radanvarsiarkkitehtuurista oli yhden käden sormilla laskettavan arkkitehtimäärän työtä, mutta onnistuu silti vakuuttamaan lukijansa siitä, että erilaisissa miljöissä samojenkin piirustusten mukaan toteutetut asemarakennukset vaikuttavat persoonallisilta luomuksilta.

Merkittävä osa maamme asemakannasta on Senaatti-kiinteistöillä myytävänä. Vaan mahtoikohan monikaan mennä kaupaksi äskettäisissä tarjouskisoissa..? No, sen saamme varmaan pian kuulla.
http://www.senaatti.fi/document.asp?siteID=1&docID=738
 
James Kunstlerin kuukauden arkkitehtuurikukkanen on St. Louisin uusi Amtrak-asema. Muutaman korttelin päässä olevasta vanhasta asemasta on myös kuva. Vanha asema on art nouveau -linna, jolle on ilmeisesti sittemmin keksitty parempaa käyttöä ja uusi näyttää keskimääräistä ankeammalta huoltsikalta.

http://www.kunstler.com/eyesore.html

(Linkki on 'Eyesore'-etusivulle, johon ilmestynee seuraava tapaus piakkoin ja tämä menee arkistoon. Pysyvää linkkiä ei vielä ole sikäli kun kykenin löytämään.)

Kunstler aloitti autolähiöiden ja kaupunkisuunnittelun kriitikkona.Nykyään hän jauhaa näköjään loputtomasti amerikkalaisen kasinotaluden vastuuttomuudesta ja lähitulevaisuudessa häämöttävästä paikallisesta omavaraistaloudesta, jossa melkein kaikki kuokkivat omalla kasvimaallaan. En ihan jaksa uskoa tuohon visioon. Äijä on mielestäni kuitenkin oikeassa painottaessaan asemia maamerkkeinä ja asemalle saapumisen merkitystä kokemuksena. Tuo St. Louisin asema olkoon esimerkkinä. Millaista on tulla perille betoniputkaan maantierampin alle verrattuna saapumiseen isoon arvopaikalla olevaan linnamaiseen asemarakennukseen, mahdollisesti katetulta laiturialueelta? Vertailu Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan välilä tulee etsimättä mieleen, vaikka Pasila onkin enemmän asema kuin kuvassa näkyvä betoniplöräys.
 
James Kunstlerin kuukauden arkkitehtuurikukkanen on St. Louisin uusi Amtrak-asema. Muutaman korttelin päässä olevasta vanhasta asemasta on myös kuva. Vanha asema on art nouveau -linna, jolle on ilmeisesti sittemmin keksitty parempaa käyttöä ja uusi näyttää keskimääräistä ankeammalta huoltsikalta.

Näitä on USA:ssa muitakin vastaavia esimerkkejä. En ole siellä laajalti reissannut, mutta New Yorkissa olen käynyt. New Yorkin Pennsylvania Station on aika hyvä eli paha esimerkki. Vanhan rakennuksen rakensi Pennsylvania Railroad vuonna 1910. Kyseessä oli yksi vaikuttavimpia asemarakennuksia arkkitehtuurin maailmanhistoriassa. Vuonna 1963 se pistettiin tasaiseksi ja päälle rakennettiin uusi Madison Square Garden. Asema jäi niille sijoilleen, koska Hudson-joen alittava tunneli johti sinne (itsessäänkin muuten melkoinen rakennustaidon näyte 1900-luvun alusta), mutta sinne mennään kadulta portaita tai liukuportaita pitkin kuin keskiverto metroasemalle. Käytännössä New Yorkin päärautatieasemana nykyinen Penn Station on aika masentava luomus arkkitehtuurin kannalta.

Grand Centralille meinasi käydä samoin, mutta onneksi rakennussuojeluliike sai alkunsa Penn Stationin tuhoamisen aiheuttamasta järkytyksestä, ja se saatiin pelastettua. Nykyään restauroituna kyseessä on todellinen arkkitehtuurin helmi.

Tässä wikipedia-linkkejä:

Pennsylvania Station
http://en.wikipedia.org/wiki/Pennsylvania_Station_(New_York_City)

Tunneli Hudson-joen ali
http://en.wikipedia.org/wiki/North_River_Tunnels

Grand Central
http://en.wikipedia.org/wiki/Grand_Central_Terminal

Penn Stationista ja sen tunneleista on kirjoitettu useita kirjoja. Itse olen lueskellut tätä, varsin mielenkiintoista luettavaa historiallisesta näkökulmasta (ei juuri asiaa tekniikasta kuitenkaan, joten ei tekniikkafriikeille):
http://www.amazon.com/Conquering-Go...=sr_1_1?ie=UTF8&s=books&qid=1264835191&sr=8-1
 
Huh! Ja VAU samaan aikaan! Omassa karmeudessan toivoisin, että tuollainen toteutuisi. Vaikea sanoa, onko se aivan hirveä vai onko se oikeasti todella hieno. On vähän vaikea etsiä tuolle vertailukohdetta, mutta esimerkiksi Eiffel-torni varmasti näytti sen ajan silmissä melko kauhealta. Nyt Eiffel-torni kuitenkin on yksi maailman arvokkaimmista turistinähtävyyksistä.
 
Rautatieasema, jolle ei uskalla mennä ilman pumppuhaulikkoa, koska kuitenkin joku kaksimetrinen muukalaiskuoriainen tulee oksan takaa kohti syösten myrkkysylkeä.
 
Huh! Ja VAU samaan aikaan! Omassa karmeudessan toivoisin, että tuollainen toteutuisi. Vaikea sanoa, onko se aivan hirveä vai onko se oikeasti todella hieno. On vähän vaikea etsiä tuolle vertailukohdetta, mutta esimerkiksi Eiffel-torni varmasti näytti sen ajan silmissä melko kauhealta. Nyt Eiffel-torni kuitenkin on yksi maailman arvokkaimmista turistinähtävyyksistä.

aivan loistava, arkkitehti saanut innoituksen luonnosta. suoran viivan hylkäämisfilosofiaa.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:38 ----------

I....Moderniin rakennukseen liimataan kylkeen vanhan näköinen julkisivu, vaikka aika on aivan toinen ja rakennustekniikka, käyttötarkoitus ja tilaohjelma täysin jotain muuta kuin esikuvassa. ..... ... Esim. tuon Nevskin kohdalla voisi aivan hyvällä syyllä tehdä naapurirakennuksia vastaavan ikkuna-aukotuksen moderniin ja modernin näköiseen rakennukseen, lasiseinä tms. ei ole mikään pakko.

Mielenkiintoinen kysymys on miksi stockman sai hävittää alkuperäisen rakennuksen. seinä on kopio puretusta alkuperäisestä.

Pasilan asema on onnistunutta arkkitehtuuria.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä hetkellä Senaatin varastot ovat siten tyhjentyneet, että myynnissä on vain Heinäveden asemarakennus ympäristöineen.
 
Muusta arkkitehtuurista mitään osaa sanoa, mutta hampurilaisarkkitehtuurissa Burger King pesee nykyisin Suomessa toimivat ketjut mennentullen. Jo oli aikakin.
 
Kun nyt tämä ketju nousi esiin, niin mitäs pidätte Tikkurilan uudesta asemasta? Se alkaa olla jo aika hyvin hahmottuva kokonaisuus ja odottelen innolla sen avautumista käyttöön vuoden vaihteessa. Sen koristeiden punakeltainen värimaailma on ainakin tässä vaiheessa aika pirteän näköinen, myös siinä asemasillan päällä olevassa valokirjaimin kirjoitetussa nimessä. Sisätiloihin emme toki ole vielä päässeet.
 
Takaisin
Ylös