Automaattiset pysäkkikuulutukset

Liian kovat kuulutukset saattavat hyvin karkottaa sellaisia asiakkaita, joilla on mahdollisuus tehdä työmatkansa autossa ilman häiriötekijöitä. Myös kuljettajaa voi häiritä sadat kuulutukset joka työpäivä, se tekee kymmeniä tuhansia vuodessa. Mitä, jos kuulutukset kohdistettaisiin vaikkapa keskelle bussia (nivelautossa ensimmäisen vaunun takaosaan) jolloin ne kuuluisivat jollakin asteella koko bussiin, mutta kuljettaja ja etu/takariveissä istuvat saisivat myös mielenrauhaa.

Esteettömyysasiat ovat tärkeitä, mutta mielestäni on ihan asiallista kysyä, mitä tarkoittaa kaikille? Onko se 95%, 99% vai 100% väestöstä? Joku voi olla kuuromykkäsokea ja tarvita kirjaimellisesti kädestä pitäen palvelua, pitäisikö joukkoliikenteen palvella häntäkin? Puhutaan kuitenkin nimenomaan joukkoliikenteestä, massojen kuljettamisesta edullisesti ja tehokkaasti pisteestä A pisteeseen B. On arvovalintakysymys, kuinka pieni prosentti väestöstä on jo niin tärkeä, että käytetään rahaa (joka on pois peruspalvelun tuotosta) sekä aiheutetaan epämukavuutta suurimmalle osalle matkustajista? Tällöinhän ei maksimoida matkustajamääriä, jos suuren joukon rahoituksesta (=esim. vuorovälistä) tai mukavuudesta tingitään.

Eri ryhmien tarpeet valitettavasti välillä ovat erilaiset, eikä absoluuttisesti kaikkia voi palvella. Itse olen esimerkiksi aistiherkkä, joten esim. Flirt-junien korkeataajuuksinen ja korkeavolyyminen ovien sulkeutumisääni on sellainen, jota en voi sietää ja johon en ole ikinä tottunut. Miltä se muiden korviin kuulostaa? Näissä junissa ei ole mitään suljettuja osastoja, johon tuota, tai matkustajien aiheuttamaa melua voisi väistää.

Toisin kuin tietyissä sivistysmaissa, saa ilmeisesti Suomessa junissa puhua puhelimeen tai huutaa ja meluta niin paljon kuin lystää. Konnareita ei kiinnosta. En usko, että kenellekään melusaasteen kuunteleminen tekee henkisesti hyvää - jokuhan voisi jopa haluta nukkuakin junassa. Onneksi tarvitsen säännöllisesti vain R-junaa, sillä Sm2/Sm4-junissa tätä ongelmaa ei ole. Ovien äänet eivät häiritse, ja osastoja on niin monta että aina löytyy hiljainenkin.
Itse olen aistiyliherkkä ja autismikirjolla, ja pystyn vastamelukuulokkeilla tai korvatulpilla säätämään häiritseviä aistiärsykkeitä. Ilmankin kuulutuksia bussit ovat sen verran meluisia, että en ilman kuulokkeita juuri pystyisi matkustamaan, itselleni kuulutukset eivät tuohon tilanteeseen paljoa vaikuttaisi. Luulen, että kuulutuksista hyötyjiä on enemmän kuin kärsijöitä, mutta tietysti tämä on vain minun oma mututuntuma. Itsekin kyllä tykkäisin, jos esim. lähijunissa voisi olla hiljainen vaunu.

Kerro ihmeessä, miten tämä onnistuu kaupunkiympäristössä, jossa samalta pysäkiltä voi lähteä 10 eri bussia samassa aikaikkunassa. Kiinnostaa tietää!
Olen ainakin Jyväskylässä nähnyt, kun opaskoiran ja/tai valkoisen kepin kanssa ollut ihminen pysäkillä yksin. Bussi on pysähtynyt, ja kuski on huikannut linjan numeron. Jos pysäkillä on muita ihmisiä, voi toki myös kysyä joltain näkevältä, mikä bussi on tulossa. Suuri osa ihmisistä kyllä auttaa pyydettäessä.
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimus asiasta. Jos voitaisiin päätellä, tuleeko kuulutusten takia lisää asiakkaita vai karkottaako se joitakin, voisi puhua enemmän fakta- kuin fiilispohjalta. Erityisesti kiinnostaisi, kaivataanko pysäkkien suomenkielisten nimien lisäksi muuta informaatiota.

Ainakin minun kannaltani volyymilla, äänenkorkeudella ja kuulutusten määrällä on suuri merkitys. Esimerkiksi vanhoissa M100-junissa ovien sulkuääni ja kuulutusääni olivat miellyttävän pehmeitä. En siis vastusta kuulutuksia kategorisesti, mutta visuaalinen informaatio on siitä parempi, että näyttöjä voi katsoa tai olla katsomatta ja ne näkyvät vaunun melutasosta riippumatta.

Täysin sokean olisi joka tapauksessa haastavaa pysäyttää oikea bussi ym., joten lähes kaikilla matkustajilla lienee jonkinlainen näkökyky, voimmeko olettaa näin?Näyttöjä voisi olla kuitenkin enemmän kuin vain yksi bussin etuosassa ja ne voisivat olla suurempia.
Visuaalinen informaatio on parempi sinulle, ja on myös minulle. Mutta ei tarvitse olla läheskään sokea, että ei pysty lukemaan katon rajassa olevia pienehköjä näyttöjä. Ja heikkonäköisten osuus väestöstä onkin sitten jo selvästi suurempi kuin sokeiden. Eri tarpeita varten erilaista informaatiota. Tuosta olen taas aivan samaa mieltä, että volyymillä, äänen sävyllä jne. on iso merkitys kuulutusten häiritsevyyteen, ja siihen ei (ainakaan Suomessa) olla paljoa panostettu.

Mutta taas, luuletko, että vuosikymmenien ajan käytössä olleet kuulutukset ovat vähentäneet metron tai lähijunan matkustajamääriä? Itse en usko, ja busseissakin niihin suuri osa tottunee kyllä.
 
Eikö bluetooth-tekniikalla voisi toteuttaa että kuulutukset kuuluvat bt- korvanappiin/kuulokkeisiin? Silloin kuuluisivat vain niitä tarvitseville.
 
Eikö bluetooth-tekniikalla voisi toteuttaa että kuulutukset kuuluvat bt- korvanappiin/kuulokkeisiin? Silloin kuuluisivat vain niitä tarvitseville.
Induktiosilmukalla saisi kuulutukset kuulokojeisiin, näitä monissa julkisissa tiloissa käytetään. En sitten tiedä, olisiko liian kallista asentaa jokaiseen bussiin, ja tämä auttaisi vain kuulolaitteen käyttäjiä eikä esim. heikkonäköisiä
 
Flirtin ovien ääni sattuu kyllä myös minunkin korvaan, mutta tämä on käsittääkseni joku Stadlerin pulttaama ominaisuus, koska se identtinen kiminä on kaikissa mantereen Flirteissä ja Kisseissä joilla olen matkannut.
Tää ei ole mikään Stadlerin oma keksintö, vaan sama ääni löytyy mm. Transtechin uudemmista kaksikerrosvaunuista ja kaikista muistakin EU:ssa viimeisen 10 vuoden aikana käyttöönotetuissa matkustajajunissa.

Merkkiääni perustuu EU-komission asetukseen 1300/2014 vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteettömästä pääsystä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä.

Käytännössä tää tarkoittaa oven avautuessa kahta päällekkäistä (1760 ja 2200 Hz) äänisignaalia kaksi kertaa sekunnissa ja oven sulkeutuessa 6–10 kertaa piipittävää 1900 Hz äänisignaalia 70 dB voimakkuudella.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että tämä on korviaraastavaa melua, helpottaisi jos merkkiääni olisi matalampi. Vielä karmeampi on joissain linja-autoissa kiljuva korviasärkevä jänisräikkä, jonka säädöspohjaa en tosin tunne.

Väittäisin, että näihin merkkiääniin verrattuna pysäkkikuulutusten toteuttaminen rauhallisen miellyttävällä ja selkeällä puheäänellä on paljon vähemmän melusaastetta.
 
Takaisin
Ylös