Baselin raitiovaunuja kesällä 2009

Rattivaunu

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
5,584
Ratikkakuvia tunnelmallisesta Baselista löytyy täältä. Eipä riitä sanoja kuvaamaan sitä tunnelmaa, mitä voi kokea noilta "aavevaunulinjoilta" 15 ja 16. Voi TUSKA!
 
Mitenkäs Tangot siellä, paljonko niitä on liikenteessä ja millaiset ovat kulkuominaisuudet noin matkustajan tai jalankulkijan näkökulmasta? Meluaako paljon? Matkustamo väljä?
 
Hienoja kuvia. Baselista saanee hyvän kuvan siitä, millaiset Turun raitiotiet tänä päivänä olisivat, jos Pentti O. Savolaisen 1959 esittämät kehittämissuunnitelmat olisivat toteutuneet. Satuit kuvaamaan vielä saman 465:n jonka itse kuvasin linjalla 15.
 
Mitenkäs Tangot siellä, paljonko niitä on liikenteessä ja millaiset ovat kulkuominaisuudet noin matkustajan tai jalankulkijan näkökulmasta? Meluaako paljon? Matkustamo väljä?
BLT:n kalustoon ja linjoihin tutustuin vain pikaisesti. Näytti siltä, että Tangojen aktiiviajat ja -ajot olisivat vasta edessä päin. Ainoa Tango, joka kamerani eteen sattui, taisi olla jonkinlaisessa opetus- tai testiajossa. Sivistyneen rauhallisesti se ohitti bongauspaikkani. Googlaamalla saa käsityksen, että Tango-sarjasta vasta muutama ensimmäinen olisi toimitettu Baseliin. Niistäkin vain joku tai jokunen on päässyt kaupalliseen käyttöön saakka.
 
Ratikkakuvia tunnelmallisesta Baselista löytyy täältä. Eipä riitä sanoja kuvaamaan sitä tunnelmaa, mitä voi kokea noilta "aavevaunulinjoilta" 15 ja 16. Voi TUSKA!
Vaikka tämä linkki on ollut tällä foorumilla jo muutaman kerran esillä, laitan sen vielä kerran. Katselkaa nimimerkki Rattivaunun erittäin asiallista kuvamateriaalia Baselista ja pistäkää tuo videoni taustalle pyörimään ja kuunnelkaa sen ainutlaatuista "rattivaunu-äänimaisemaa". Samankaltainen äänimaailma oli tuttua myös helsinkiläisessä raitioliikenteessä vuosikymmeniä sitten.
 
Samankaltainen äänimaailma oli tuttua myös helsinkiläisessä raitioliikenteessä vuosikymmeniä sitten.
Vristo, vielä helsinkiläisempää ääntä saa kuulla Zürichin Be 4/6 Mirage -vaunuista. Ajokytkin ääntelee kuin Ratti-Karian vastaava, ratamoottorit vislaavat kuin VTS:t, pyöristä tulee täsmälleen sama ääni kuin Keppi-Karioista, samoin kompurasta ja ovista. Tunnelma on uskomaton.
 
Mielenkiintoinen huomio noista Zürich-kuvistasi: trollikassa ei ole rekisterikilpeä. Onkohan siis niin, että Sveitsin tieliikennelain mukaan johdinauto ei ole ajoneuvo, vaan raidekulkuneuvo (tai sellaiseen rinnastettava kulkuneuvo)?
 
Mielenkiintoinen huomio noista Zürich-kuvistasi: trollikassa ei ole rekisterikilpeä. Onkohan siis niin, että Sveitsin tieliikennelain mukaan johdinauto ei ole ajoneuvo, vaan raidekulkuneuvo (tai sellaiseen rinnastettava kulkuneuvo)?

Sveitsissähän on ymmärretty trollikan olevan sidottu ajojohdinverkostoon, kuten kiskokulkuneuvot ovat sidoksissa raiteisiin. Ei niitä tarvitse merkata rekisterikilvillä, kun ne eivät liikenneverkostolta muualle karkaa. Ja kun toisaalta kaupunkien kaduilla ajelee raitsikoita ilman rekisterikilpiä, niin miksipä samanlailla liikenneverkostoonsa sidottuja trollikoita pitäisi suotta rekisteröidä valtakunnalliseen kilpirekisteriin.

Sitä en tiedä, onko trollikka Sveitsissä ajo- vai kulkuneuvo. Ehkä se on "johdinauto"? Kenties turhan tarkka erittely on liian luterilaista alppimaalaisille?
 
Kyllähän tuossa kirjoittaja vriston esimerkissä rekisterinumero näkyy heti ikkunan alla. Tarrana vain.

Nojoo, eihän se ole valtakunnallisen kumipyöräkulkuneuvorekisterin mukainen, mutta onpahan rekisterimerkintä kuitenkin. Instituutioiden (oli se yritys tai julkista palvelua) kalustoa ei periaatteessa olisi mitään polttavaa tarvetta yleisestikkään pitää yleisrekisterissä, jos instituutio itse kykenee lain vaatimat asiat hoitamaan. Sveitsin näennäisesti hajanaisessa yhteiskunnassa, jossa pääosa hallinnosta on hyvinkin paikallista lienee lisäksi helppo ajatella eri rekisterien olevan useissa käsissä.
 
Kyllähän tuossa kirjoittaja vriston esimerkissä rekisterinumero näkyy heti ikkunan alla. Tarrana vain.
No ei se ole rekisterinumero, vaan vuoronumero, jollaisia käytettiin mm. HKL-Bussiliikenteessä ennen ja HKL-Raitioliikenteessä vielä tänäkin päivänä.

Toinen esimerkki nimimerkki Rattivaunun kuvamateriaalista ja tällä kertaa Zürichin dieselbussista, jossa on toki oikeakin rekisterikilpi: VBZ linja 34/vuoro 03

Vuoronumerojärjestelmä on tehty erottelemaan saman linjan eri liikennevälineet toisistaan ja sellainen järjestelmä on käytössä monissa maissa ja kaupungiessa. Toki niissä saattaa olla paljon paikallisia eroja, mutta niiden yksi tärkeimpiä tarkoituksia on auttaa kuljettajaa tietämään, mihin bussiin/vaunuun hänen pitäisi mennä töihin ja millaisella aikataululla sillä pitäisi ajaa ja jokaisella vuorolla on oma yksilöllinen aikataulunsa. Tämä kaikki taas selviää kuljettajalle hänen henkilökohtaisesta ajosarjakaaviostaan. Toiset vuorot saattavat olla ns. kokopäivävuoroja, jotka ovat ajossa aamusta yömyöhään saakka (trollikkaa ei rajoita edes naftan loppuminen ;)) ja toiset taas osapäiväisiä (HKL-termi niille on ruuhkavuoro), jotka ovat ajossa vain ruuhka-aikojen tungosaikaan.

Vielä pari vuosikymmentä sitten ainakin HKL:n Ruskeasuon bussivarikolla monia kokopäivä- ja ruuhkavuoroja vieläpä kierrätettiin keskenään niin, että ne vaihtoivat vuoroa joka toinen päivä, jotta ruuhkavuoron paivatauolla niille jäisi aikaa päivittäishuolloille (mm. tankkaus ja pesu yms.).
 
Viimeksi muokattu:
 
Viimeksi muokattu:
Raitiovaunut (samoin useissa tapauksissa johdinautot) tunnistaa nimenomaan vaunujen järjestysnumeroista. Järjestysnumeroiden tuleekin olla selvästi näkyvillä. Raitiovaunut eivät tietenkään kuulu ajoneuvorekisteriin senkään takia, että ne eivät ole ajoneuvoja.

Kuten Compact totesi, raitiovaunut eivät yleensä katoa normaalista toimintaympäristöstään kovinkaan kauas, joten tässäkään mielessä erillisiä rekisteritunnuksia ei tarvittaisi. Johdinautopuolella asia on sikäli toinen, että varsinkin duokalustolla voidaan lähteä ihan ajamalla vaikkapa ulkomaille, jos vain tarvetta olisi. Kovin usein sellaista tarvetta ei kuitenkaan esiinny.
 
Kyllähän tuossa kirjoittaja vriston esimerkissä rekisterinumero näkyy heti ikkunan alla. Tarrana vain.
Jaa joo, sinä tarkoitit tuota ikkunan alla olevaa tarranumeroa, joka on toki kyseisen vehkeen järjestysnumero, jonka merkityksen nimimerkki Rattivaunu jo tuossa edelle selosti.
Dieselbusseista löytyy tuon lisäksi oikea rekkari, jonka numero-osa on monesti sama kuin järjestysnumeron eli tuossa VBZ:n nivelmersussa 589. HKL:n bussiliikenteessäkin (ei HKL-Bussiliikenteellä, joka perustettiin vasta vuonna 1995) tämä oli käytäntö aina vuoden 1989 puoliväliin saakka (viimeinen sellainen oli Volvo B10M/Wiima K202/HKL 8936/BLP-936).
 
Toinen esimerkki nimimerkki Rattivaunun kuvamateriaalista ja tällä kertaa Zürichin dieselbussista, jossa on toki oikeakin rekisterikilpi: VBZ linja 34/vuoro 03
Toinen asia, minkä voi pistää merkille tästäkin kuvasta, on kaluston kunto. Jos tulkitsin oikein, niin kuvassa esiintyvä M-B O405G on joko 1980 -luvun loppupuolelta tai 1990-luvun alkupuolelta:
http://homepage.hispeed.ch/wittwerfbw/VerkehrsbetriebeNews.htm
Selatkaa hieman alaspäin, kunnes tulee kalustoluettelo. Katsokaa autoja 651-658: nehän näyttävät olevan samaa sarjaa, ainakin Zürichin aikaisten järjestysnumeroiden ja rekisterikilpien perusteella. Toki tuo Rattivaunun ottamassa kuvassa esiintyvä auto 589 voi olla "astetta uudempi".

Sveitsissä on ymmärretty, että asianmukaisesti huollettu (bussi)kalusto kestää käytössä pitkäääään.
 
Juu, samaa sarjaa näyttäisi todella olevan tuo trollikkaa tuuraava dieselmersu.

Toinen asia, minkä voi pistää merkille tästäkin kuvasta, on kaluston kunto. Jos tulkitsin oikein, niin kuvassa esiintyvä M-B O405G on joko 1980 -luvun loppupuolelta tai 1990-luvun alkupuolelta:
http://homepage.hispeed.ch/wittwerfbw/VerkehrsbetriebeNews.htm
Selatkaa hieman alaspäin, kunnes tulee kalustoluettelo. Katsokaa autoja 651-658: nehän näyttävät olevan samaa sarjaa, ainakin Zürichin aikaisten järjestysnumeroiden ja rekisterikilpien perusteella. Toki tuo Rattivaunun ottamassa kuvassa esiintyvä auto 589 voi olla "astetta uudempi".

Sveitsissä on ymmärretty, että asianmukaisesti huollettu (bussi)kalusto kestää käytössä pitkäääään.
Entäs se kuva 57: kaksi vasemmanpuoleista Hess/Volvo B58-niveltä ovat vuosimallia 1974, kuva on otettu niiden ollessa linjaliikenteessä vuonna 2001! Eräs tuntemani joukkoliikennealalla työskentelevä henkilö kertoi matkustaneensa noilla vielä vuosituhannen vaihteen tienoilla ja totesi niiden olleen kuin "pakasta vedettyjä".
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös