Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Minusta olennaisin ero on, että sekä Budapestistä että Prahasta puuttuu lähiövyöhyke hesalaiseen hajanaiseen tapaan. Kaupunki jatkuu reunalleen asti yhtenäisempänä, vaikka rakentamistapa muuten onkin samaa betonimeininkiä kuin meillä. Ja sitten tietenkin se, että sekä ratikka että metro ajavat sinne reunalle asti myös. Wienissä hajautumien on minusta vahvempaa kuin Budapestissä ja Prahassa.Olen lukenut kyllä Budapestin sivun ja tunnen Wienin järjestelyt. Mutta se mitä piti kysyä että onko noilla kaupungeilla oikeastaan kovin paljon yhteistä Helsingin kanssa? Muuta kuin että ne ovat vanhoja kaupunkeja ja niissä on isoja kivitaloja ja ratikoita ja autoja ja metro. Ja niistä tuli kansallisvaltioiden pääkaupunkeja vasta 1. maailmansodan jälkeen. Ovatko liikennejärjestelyjen onnistuminen Prahassa seurausta "niukkuudesta" vai jostain muusta erityispiirteestä. Ja viimeisenä: Kokeeko keskivertoprahalainen olevansa tyytyväinen järjestelmään vai haaveilevatko he autosta, ja haaveilevatko he jostain omakotitalosta 30 km päässä keskustasta ennemmin kuin kivikaupunkiasunnosta?
Minusta vaikuttaa siltä, että prahalaisten neuvostovastaisuus on siinä sivussa tuottanut terveen asenteen myös metroon. Ehkä jopa niin, että nyt kun länsimainen gryndaus lieveilmiöineen on päässyt voimiinsa, on tilaa myös tarpeettomalle metrorakentamiselle. Kalliit metrourakat ovat kiinnostavampia kuin taloudelliset ratikkalaajennukset. Niukkuus voi olla hyvä syy suosia ratikoita, mutta hyvä syy on myös terve järki ja halu ylläpitää erinomaisesti toimiva joukkoliikenne.
Budapestissä näkyy rahan puute edelleen. Mutta siellä ratikkaverkko tuhottiin silloin, kun neukut pakottivat tekemään metron. Sitä mukaa kun metroa saatiin toimimaan - aluksi ei saatu, vaikka oli osin tehty, rahat kun loppu - lakkautettiin ratikkaa ”tarpeettomana”. Nyt sitten ajetaan busseilla. Ratikka tuhottiin myös trollien vuoksi, kun Stalinin kunniaksi piti tehdä niitäkin. Sosialismin ajan perinne tuntuu jatkuvan yhä, ja joukkoliikenne onkin sillisalaatti jonka talous on kuralla. Metron modernisointi vie vähätkin rahat. Uudet Combinot ja sisäkehän saneeraus ovat metrolautaselta varisseita murusia.
Wienissä metropolitiikka on hyvin samanlaista kuin Budapestissä, vaikka neukut eivät tietenkään ole olleet pakottamassa. Taustat lienevät samantyyppiset kuin Helsingissä. Ja lopputulos on Budapestillä, Wienillä ja Helsingillä samantapainen: metroon menee rahat, pintaliikenne on eriasteisella rappiolla.
Mutta vain Helsingissä ratikka on rajattu kantakaupunkiin. Vaikka näiden kaikkien kaupunkien metrot ovat suunnilleen samanikäisiä, vain Helsingissä ratikan kehittäminen pysähtyi totaalisti jo 1950-luvulla odottamaan metron tuloa - 30 vuodeksi. Hesassakin autoilu oli kuitenkin sännösteltyä, joten ei autolla pelkästään voitu kehityksen pysäytystä paikata.
Henkilöautoja on eniten Prahassa (enemmän kuin Hesassa), mutta se ei estä joukkoliikenteen käyttöä. Budapestissä autoja on suunnilleen saman verran kuin meillä. Budapestissä on käynnissä keskustan rappeutuminen ja ihmisten pako kaupungin laidoille ja ulkopuolelle, kuten Hesassa 1970-luvulla.
Antero