Bussien numerointijärjestelmiä

Minulle jäi omien tutkimusten myötä epäselväksi, numeroitiinko Jyväskylän alkuperäistä 100-sarjaa koskaan uudestaan, vai kulkiko kalusto ysärille poistumiseensa saakka niillä numeroilla.
Jyväskylän Liikenne tuli osaksi KA-konsernia keväällä 1984. Ensi alkuun järjestysnumeroille ei tapahtunut mitään. Vuonna 1985 yksikköön tuli uusi tilausajoauto numerolle 100, vaikka se oli Kabus-merkkinen ja ilmeeltäänkin täysin kaikesta muusta poikkeava.

Vuosina 1987 - 88 Jyväskylän Liikenteelle tuli enemmän Kabus-merkkisiä autoja, nyt lähiliikennemallia. Ne numeroitiin ensimmäisinä JyLi-autoina 400-sarjaan, saaden numerot 441 - 452. Sen jatkeena tuli tilausajoauto (Kabus) numerolle 440. Samalla 100 siirtyi toiseen yksikköön (ja sai siellä uuden numeron ja muutakin uutta).

Enemmän 400-sarjalaisia tuli talvella 1989 - 90, kun JyLi sai Vantaalta käytettynä hankittuja Volvo / Wiimoja. Nekin maalattiin konsernin ilmettä vastaavaan asuun. Tuossa vaiheessa kaikki AREn aikana hankitut jäljellä olevat (niitä oli paljon) autot olivat edelleen alkuperäisissä väreissään ja alkuperäisillä numeroillaan 1 - 119, välistä puuttui tietenkin aika laillakin autoja, ja auto 120:kin oli siirretty Kuopioon.

1990-luvulla vasta alkoi tapahtua enemmän. Kalustoa tuli taloon konsernin sisäisinä siirtoina, uudelleenkoritettuna tai muulla tavoin. 400-sarjalasia alkoi näkyä katukuvassa nopeasti hyvin paljon perinteisien punaisten bussien vähetessä dramaattisesti. Tätä kehitystä vahvisti paljon sekin, että AREn aikana hankittu 1980-luvulla tullut kalusto alkoi saada uusia numeroita samalla kun niitä maalattiin konsernin väreihin. Tässä viittaan XEC-kilpisiin hetku-Scanioihin ja sitä uudempiin AREn aikana hankittuihin autoihin. eemeli113:n kysymykseen voi siis vastata, että 100-sarjalaisia ei numeroitu uudelleen eikä maalattukaan, ne olivat jo niin vanhoja. Ne kulkivat alkuperäisillä numeroillaan ja alkuperäisissä väreissään myös 1990-luvun alkuvuosina. Esim. yhtään Scania BR111M:ää ei numeroitu uudelleen eikä maalattu konsernin väreihin.
 
Nämä järjestelmät voisivat olla hyviä:

- Parittomilla ja parillisilla luvuilla voisi olla jokin merkitysero. Esim. parittomat kaksiakselisia ja parilliset telejä.
- Tai sitten esim. kolmella, neljällä tai viidellä jaolliset luvut tarkoittaisivat muita hienompia busseja.
- Numeroiden sijasta voitaisiin käyttää kirjaimia kuten Excelin sarakkeissa, siis A, B, C…Z, AA, AB…AZ, BA…ZZ, AAA…ZZZ.
- Tai sitten ei olisi numeroita lainkaan ja numeroiden sijasta autot tunnistettaisiin vain rekisteritunnuksen perusteella.
 
Nämä järjestelmät voisivat olla hyviä:

- Parittomilla ja parillisilla luvuilla voisi olla jokin merkitysero. Esim. parittomat kaksiakselisia ja parilliset telejä.
- Tai sitten esim. kolmella, neljällä tai viidellä jaolliset luvut tarkoittaisivat muita hienompia busseja.
- Numeroiden sijasta voitaisiin käyttää kirjaimia kuten Excelin sarakkeissa, siis A, B, C…Z, AA, AB…AZ, BA…ZZ, AAA…ZZZ.
- Tai sitten ei olisi numeroita lainkaan ja numeroiden sijasta autot tunnistettaisiin vain rekisteritunnuksen perusteella.
Parittomien ja parillisten merkitysero olisi aika sekava. Tällöin 1121 olisi erilainen auto, kun 1122, mutta 1123 saattaisi olla samanlainen kun, 1121.

Rekkarit on taas hankalia muistaa.

Tietty yks mitä ainakin KLOY ja Paunu on harrastanut on nimetä ajoneuvot ihan nimillä.
 
Parittomien ja parillisten merkitysero olisi aika sekava. Tällöin 1121 olisi erilainen auto, kun 1122, mutta 1123 saattaisi olla samanlainen kun, 1121.

Rekkarit on taas hankalia muistaa.

Tietty yks mitä ainakin KLOY ja Paunu on harrastanut on nimetä ajoneuvot ihan nimillä.
Tai entä jos rekisteritunnukset olisivat peräkkäisiä koko sarjassa? Tai entä jos yhtiön busseisssa olisi erityiskilvet, joiden numero-osa toimisi kylkinumeron tavoin? Tällöin busseja ei saa olla yli 100, koska muuten tulisi konflikteja normaalien kilpien kanssa.
 
Takaisin
Ylös