Design-pysäkkikatokset Hakaniemeen

Liikennelaitoksen johtokunta sanoi:
Pilottikohteesta saatavien käyttökokemusten perusteella HKL voi harkita samanlaisen pysäkkikatosratkaisun toteuttamista myös muilla vilkasliikenteisimmillä pysäkeillä. Luonteva jatkokohde olisi Hakaniemi sen jälkeen, kun torialueen kehittämislinjat on ratkaistu ja pysäkkialue voidaan suunnitella lopullisen kokonaisuuden osaksi. Mahdolliset jatkohankinnat tuodaan johtokunnan hyväksyttäviksi erikseen.
Eli Kamppi on nyt kohde ja jatkosta päätetään myöhemmin.
Hakaniemeen on tulossa vuosiksi mylläystä. Siksi kohde vaihdettiin.
 
Merkitseekö tämä nyt myös sitä, ettei Hakaniemen pysäkkialuetta myllerretä eikä Siltasaarenkadulle tehdä muutoksia?
 
Merkitseekö tämä nyt myös sitä, ettei Hakaniemen pysäkkialuetta myllerretä eikä Siltasaarenkadulle tehdä muutoksia?

HS 12.10. Kaupunki osiossa kerrotaan noin, lainaus:
"Konsultti Mikko Kettusen mukaan parkkihallin rakentamistyöt katkaisevat Hakaniementorin länsipuolelta Siltasaarenkadulta ainakin yhden kaistan. Liikenteelle syntyy haittaa siitäkin, että HKL remontoi itse Hakaniemen metroaseman katon ääni- ja vesieristystä sekä torin ohi kulkevia raiteita vuonna 2013."

Ehkä niitä raiteita pitää korjata vaikkei parkkihallia toteuteta.
 
Tässähän saattaa käydä niin että pelkästään Halli peruskorjataan, mutta maanalaiset huoltoliikenteen vaatimat tilat jätetään hamaan tulevaisuuteen odottamaan jos ja kun toriparkki taas otetaan suunnittelupöydälle. Itsestäni ainakin tuntuu että kaupunki ei lähde toteuttamaan huoltotunnelia ilman toriparkkia, kyllähän nuo kummatkin olisi järkevintä toteuttaa samanaikaisesti.
 
Helsinkiä vuonna 1988. Videolla näkyy toki muutakin joukkoliikennettä, mutta siitä tuskin on haittaa. ;)
http://www.youtube.com/watch?v=xFqdlvYHhYM&NR=1

Vanhaa kunnioittaen Hakaniemeen ei pitäisi tehdä Stefan Lindforsin dekonstruktivistisia pysäkkikatoksia tai mitään muitakaan uudenaikaisia hömpötyksiä, vaan sinne pitäisi palauttaa tuossa videollakin vilahtavat nykyisiä katoksia edeltävät (ja nykyisiä isommat) pysäkit.
 
Isommille pysäkeille tuskin on Hakaniemessä tarvetta, mutta koko pysäkkialue ansaitsisi kyllä olla katettu.
 
Arkkivahti kirjoittaa blogissaan Lindforsin pysäkkikatoksista:

http://arkkivahti-arkkivahti.blogspot.fi/2012/09/kampin-pysakit-oolalaa.html

Itse en ollut aiemmista kuvista tajunnut, että kaikki metalliosien välit on lasitettu ja myös katukiveykseen rajautuva väli. Alan ymmärtää, että asennuskustannuksia ja muuta hintaa moiselle kertyy, kun lasi asennetaan suoraan katukivien väliin. Sinänsä vaikuttavaa yksityiskohtiin panostamista, mutta onko tässä nyt järjen hiventä? Kuten Arkkivahtikin epäilee, niin nuo lasit taitavat hajota heti jos joku voima vääntää katukiviä.
 
Jaahas, pysäkkien laseista eivät näemmä olleetkaan ensimmäisenä ongelmallisia katukiveykseen kiinnitetyt, vaan lasit nähtävästi hajoilevat ihan spontaanisti kehyksissään mm. katossa. Ks. kuvat Arkkivahdin blogipostauksessa, jossa hän on palannut aiheeseen:

http://arkkivahti-arkkivahti.blogspot.fi/2012/09/kampin-pysakit-oolalaa-2.html

Aika ihmeellistä menoa tämä minusta. Luulisi, että tuommoinen materiaaliongelma olisi havaittu ennen kuin pysäkit asennettiin paikalleen, kun tuo lasi ei nähtävästi montakaan hetkeä noissa kehyksissä kestänyt.
 
Luulisi, että tuommoinen materiaaliongelma olisi havaittu ennen kuin pysäkit asennettiin paikalleen, kun tuo lasi ei nähtävästi montakaan hetkeä noissa kehyksissä kestänyt.

En tiedä olisiko havaittu. Lindfors ei ehkä tiedä edes protoa tehdessään, millaisia dynaamisia kuormituksia pysäkin betoniin tulee. Itse voisin nimittäin arvailla, että jarruttava ja kiihdyttävä raitiovaunu välittää betoniin aikamoiset jännitykset ja venymät (noin betonin mittakaavassa). Betoni ja teräs kestävät sen kyllä helposti, mutta jos välissä onkin karkaistua lasia, ehkä sitten ei. Tosin pitää sen isoihin lämpömuutoksiinkin varautua, mutta en tiedä missä suhteessa karkaistu lasi ja teräs lämpenevät.

Tämä siis puhtaasti valistunutta arvailua.
 
Takaisin
Ylös