Dubain metro

Pylväiden päissä se välttää kaikki yhteydet matkustaviin ihmisiin, mutta jättää alleen hyvin tilaa 6-kaistaiselle moottoritielle.

Videon perusteella pari matkan varrella olevaa asemaa (ei vielä käytössä) näyttävät lisäksi kovin pieniltä vieressä olevien massiivisten asuntotornien kokoon nähden. Näytäisi olevan hissit ylös ratojen välissä olevalle laiturille. Palmun 'lehtien' kohdalla juna ei pysähdy ollenkaan, eli tyyriiden rantahuviloiden asukkaiden ei ilmeisesti oletetakaan sekaantuvan julkisiin.

Metro näköjään avataan tänään aikataulussa, tosin tänään kuskataan vain sheikkiä ja julkinen liikenne alkaa huomenna aamukuudelta. Toimivia asemia on ensimmäisessä vaiheessa kymmenen. Suurimman automaattimetrojärjestelmän tittelin pitäis siirtymän Vancouverilta Dubaille jossain vaiheessa.

Gulfnews.com-sivuilla on tämmöinen kuvasarja, jonka lopussa on kuvat Shaikh Zayed Roadista ennen ja jälkeen metron.

http://archive.gulfnews.com/indepth/dubaimetro/sub_story/10346889.html
 
Viimeksi muokattu:
Dubaissa joukkoliikenteen järjestämisessä sellainenkin haaste, että myös odotustilojen pitää olla ilmastoituja.
 
Tarkoittanet kai autoilijoita?

Sen tarkemmin tuntematta monorailin tai metron rahoitusta, noin yleisesti ottaen Dubai on öljynviejänä aika pieni ja öljyä käytetään aivan kaikkeen, siis suuria määriä myös muuhun kuin autoiluun. Välillisesti raha on tietysti öljytuloja, koska Dubaihin ovat investoineet sen naapurimaat. Osittain on vissiin kyse siitä, että öljyrikkaat naapurit haluavat parkkeerata ylimääräiset rahansa ideologisista syistä mieluummin Arabian niemimaalle kuin länsimaihin. Kiinteistökuplan puhjettua sijoitukset eivät ehkä näytä enää kovin hehkeiltä. Videossa näkyvä monorailin asema keskellä tyhjää kenttää tais olla Trump Towerin asema, mutta tornin rakentaminen on monen muun lailla pantu jäihin.

Joku amerikkalainen arkkitehtuurikriitikko varoitti ilakoimasta liiaksi Dubain kuplan puhkeamisella. Hän arveli Dubain pidemmän päälle selviävän romahduksesta naapureidensa rahoituksella, ja Dubain tyylisiä rakennusprojekteja on myös ilmaantunut enenevässä määrin länsimaihin. Tällä hän siis tarkoitti hankkeita, joissa kokonainen kaupunginosa rahoitetaan kerralla ja annetaan yhden toimiston suunniteltavaksi (toisin kuin talo kerrallaan hitaasti rakentuva vanhanmallinen kaupunki). Tuloksena on toisistaan erillisiä ja valmiiksi sliipattuja asuinalueita, bisnesparkkeja, huvipuistoja, kampuksia jne. Dubai ei olekaan romahtamassa vaan "coming to a city near you".
 
Osittain on vissiin kyse siitä, että öljyrikkaat naapurit haluavat parkkeerata ylimääräiset rahansa ideologisista syistä mieluummin Arabian niemimaalle kuin länsimaihin. Kiinteistökuplan puhjettua sijoitukset eivät ehkä näytä enää kovin hehkeiltä.

On Dubaissa kyllä muitakin etuja kuin pelkkä mahdollisuus parkkeerata öljymiljoonia kiinteistösijoituksiin. Käsittääkseni myös naapurimaissa kuten Saudeissa on kiinteistöhankkeita, mutta silti Dubai on monesta näkökulmasta parempi kohde.

Länsimaisen yrityksen kannalta Arabiemiraatit yleensä ja Dubai erityisesti ovat houkutteleva sijoittumiskohde, koska paikallinen lainsäädäntö on suhteellisen maltillinen, olot ovat stabiilit sekä elintaso ja palvelut ovat hyvät. Tämä siis maailmankolkassa, jossa tällaiset olot ovat poikkeus (vrt. Iran, Irak, Pakistan, Saudi-Arabia jne.). Lisäksi ympärille on klusteroitunut suuri määrä muita länsimaisia yrityksiä, joiden Lähi-Idän alueen pääkonttori tyypillisesti sijaitsee Dubaissa.

Käsittääkseni Dubain on tarkoitus olla "seuraava Singapore". Singaporehan oli vielä toisen maailmansodan jälkeen melko vähäpätöinen Englannin kruununsiirtomaa, joka sitten siirtyi Malesian hallintaan, kunnes itsenäistyi vuonna 1965. Singaporen menestyksen takana on se, että se on vakaa, siisti ja keskeinen businesshubi alueellaan Kaakkois-Aasiassa, jossa normi ovat olleet epästabiilit olot. Juuri tällaiseksi Singaporen johto halusi kaupunkivaltionsa kehittää, ja tämä onnistui.

Samat lainalaisuudet pätevät Lähi-Idässä ja Dubain hallitsija haluaa hyödyntää tätä mahdollisuutta, samoin kuin globaalisti keskeistä sijaintia Euroopan, Afrikan ja Intian niemimaan puolivälissä.

Arabeille taas Dubai on ikkuna länteen (ja vielä fyysisesti lähellä), vähän kuin joku disneyland. Saudeista tullaan käsittääkseni mielellään ostoksille ja vapaa-aikaa viettämään Dubaihin, missä ovat edustettuina tärkeimmät länsimaiset muotiketjut, luksusliikkeet, tavaratalot ja vastaavat: Debenhams, Harvey Nichols, DKNY, Dolce & Gabbana, Esprit, Mango, Next, Villeroy & Boch, Zara, Carrefour, Borders, Virgin Megastore jne. jne. Myös huvitteluun on ihan erilaiset mahdollisuudet kuin olisi jossain Riadissa (miljoonakaupunki mutta kuulemani mukaan armottoman tylsä paikka, kun säännöt kieltävät lähes kaikenlaisen julkisen huvielämän).

Muuten, kuulostaa tutuhkolta: Suomikin on ainakin ollut venäläisille ikkuna länsimaihin sekä monelle länsiyritykselle stabiili ja turvallinen tukikohta lähellä Leningradia/Pietaria. Edelleen eräät yritykset pitävät Venäjän-varastonsa Suomen puolella rajaa stabiileissa oloissa ja kuljettavat tavarat rekalla Pietariin. En osaa sanoa kuinka yleistä tämä nykypäivänä on, mutta jostain syystähän ne rekkajonot siellä itärajalla ovat.
 
Viimeksi muokattu:
On Dubaissa kyllä muitakin etuja kuin pelkkä mahdollisuus parkkeerata öljymiljoonia kiinteistösijoituksiin.

Eipäilemättä on. Toisaalta kuplassa oli myös ilmaa aikamoinen määrä, minkä voi nyt todeta tyhjilleen tai puolivalmiiksi jääneiden tornien määränä.

'Vapaakauppa'- tai 'erityistalousalueen' konseptia on Singaporen lisäksi hyödyntänyt Kiina, joka Hongkongin mallin mukaan perusti monia alueita ja kaupunkeja, joissa kommunistisesta systeemistä luovuttiin ensimmäisenä ja joihin houkuteltiin ulkomaisia investointeja. Tämä oli Kiinan tapa vaihtaa jättimaan talousjärjestelmä vaiheittain ja pyrkien välttämään koko maan laajuinen riskaabeli kertarysäys (vrt. Venäjä). "Elintaso ja palvelut ovat hyvät" -toteamus on siinä mielessä suhteellinen, että ainakin kehityksen alkuvaiheessa nämä paikat käyttävät kaunistelematta sanottuna orjatyövoimaa. Willian Gibsonin viisauden mukaan tulevaisuus on jo täällä, se vaan ei ole jakautunut tasaisesti. Toivottavasti joskus jakautuu.
 
Tarkoittanet kai autoilijoita?
Kyllä, ja erityisesti Euroopan ja USA:n autoilijoita.

Dubain tulevaisuutta pohtiessa epäilykseni kohdistuu siihen, ettei Dubaissa mikään perustu kestävyydelle tai uusiutuvuudelle. Siksi minun on vaikea nähdä sille tulevaisuutta sitten, kun ilmastosyistä öljyn käytöstä polttoaineena on luovuttu ja maapallon tarjoamaa hyvinvointia jaetaan myös väestön nykyiselle köyhälistöenemmistölle.

Dubain rahoitus siis perustuu öljytuloihin ja toteutus Hmikon mainitsemaan orjatyövoimaan. Molemmat ovat katoavaista ja todennäköisesti nopeammin kuin kukaan osaa kuvitella. Ihmettelen, mistä löytyy maksaja dubailaisen elämän ylläpitoon tulevaisuudessa. On näet helppoa lopettaa rakentaminen kun rahantulo loppuu, mutta elämä Dubaissa kuluttanee energiaa ja palvelutyötä enemmän kuin missään. Millä se maksetaan, kun öljy ei mene kaupaksi ja palvelija haluaa palkaksi muutakin kuin hökkeliasunnon aavikolla tunnin bussimatkan päässä. Eli elämän vapaa-aikoineen ja elintasoineen.

Antero
 
Dubain tulevaisuutta pohtiessa epäilykseni kohdistuu siihen, ettei Dubaissa mikään perustu kestävyydelle tai uusiutuvuudelle. Siksi minun on vaikea nähdä sille tulevaisuutta sitten, kun ilmastosyistä öljyn käytöstä polttoaineena on luovuttu ja maapallon tarjoamaa hyvinvointia jaetaan myös väestön nykyiselle köyhälistöenemmistölle.

Käsittääkseni Dubaissa kyllä tiedostetaan öljyn rajallisuus ja tulevaisuuden haasteet ainakin jollakin tasolla. Mitä olen lukenut aiheesta, olen ymmärtänyt että juuri näillä rakennushankkeilla siellä yritetään pedata öljyn jälkeistä tulevaisuutta. Siis niin että kun öljyä ei enää ole, on ainakin tämä disneylandmäinen palvelu- ja elämystalous.

On kyllä totta että matka kestävään kehitykseen on huima, kenties suurempi kuin missään muualla. Toisaalta potentiaalisia energianlähteitä kyllä riittää: kun aurinko paistaa lähes vuoden jokaisena päivänä, aurinkoenergiaa on lähes loputtomiin. Ja metro on rakennettu jotta autolle olisi vaihtoehtoja. Ehkä objektiivisesti ajatellen paremminkin olisi voinut tehdä, mutta ainakin yritystä on.
 
kun ilmastosyistä öljyn käytöstä polttoaineena on luovuttu ja maapallon tarjoamaa hyvinvointia jaetaan myös väestön nykyiselle köyhälistöenemmistölle.

Sanoisin, että 'jos' pikemminkin kuin 'kun'. Ilmastosyyt eivät tähän mennessä ole tehneet öljyn käyttöön minkäänlaista mutkaa eikä mun mielestä sellaista ole näköpiirissäkään. Öljy poltetaan loppuun suunnilleen niin nopeasti kuin nykytekniikalla suinkin pystytään.

Paikallisten kommentteja metrokyydistä sivulla

http://archive.gulfnews.com/indepth/dubaimetro/sub_story/10347206.html

Useamman tunnin viivästyksiä teknisten ongelmien takia ja ruuhkaa kun uutuutta tulivat kokeilemaan kaikki kerralla.
 
Willian Gibsonin viisauden mukaan tulevaisuus on jo täällä, se vaan ei ole jakautunut tasaisesti. Toivottavasti joskus jakautuu.
Aivan: Dubain lisäksi erittäin gibsoniaanisia "tulevaisuuden kaupunkeja tänään" ovat mm. Honkkari ja Tokio. Lähimmät kyberpunk-tyyliset kaupunginosat taas lienevät Saksassa, Hampurin HafenCity (rakenteilla) ja Berliinin uusi Potsdamer Platz.

Koskahan tänne Pohjoismaihinkin tulisi tulevaisuus? :)
 
Koskahan tänne Pohjoismaihinkin tulisi tulevaisuus? :)

No juu, lähinnä tosin tarkoitin kommentilla sitä, että Dubaissa köyhin osa vierastyövoimasta asuu jäähdyttämättömissä betonilaatikoissa, joiden ulkovessat ei toimi ja porukkaa yöpyy yhdessä huoneessa perin monta. Jopa juomakelpoisesta vedestä on pulaa. Tulevaisuus ei taida koskaan jakautua tasan (mikä lieni Gibsonin pointti), mutta asiat eivät toisaalta ole ihan niinkään heikosti kun usein luullaan, ks. http://www.ted.com/talks/hans_rosling_at_state.html
 
En ennusta suurta suosiota joukkoliikenteelle

Syyskuun tietojen mukaan punaisella linjalla olisi n. 6 miljoonaa matkustajaa kuussa ja uudemmalla vihreällä linjalla n. 3 miljoonaa matkustajaa kuussa: http://www.breakingtravelnews.com/news/article/rta-184m-riders-used-dubai-metro/ Eihän noilla luvuilla pääse lähellekään maailman isoimpia metrojärjestelmiä, mutta punainen linjakin jo yksinään on ihan vertailukelpoinen esim. Helsingin metron kanssa.

Nyt junia ajetaan ruuhka-aikaan 3 min 45 s välein ja ruuhka-ajan ulkopuolella 7 min välein. Nettikirjoittelun perusteella varsinkin punaisella linjalla on ahdasta (kaikki eivät mahdu aina kyytiin) myös ruuhka-aikojen ulkopuolella.
 
Syyskuun tietojen mukaan punaisella linjalla olisi n. 6 miljoonaa matkustajaa kuussa ja uudemmalla vihreällä linjalla n. 3 miljoonaa matkustajaa kuussa:
Olen mielelläni väärässä tällaisen ennusteen kanssa. Valitettavasti linkattu artikkeli ei kerro mitään siitä, mistä tämä matkamäärä on peräisin. Kuten miten nämä ihmiset liikkuivat ennen vai onko kyse uusista matkoista, joita ei aiemmin tehty. Dubaissa kai oli ennen metroa bussiliikennettä. Mutta eikö siellä ole naisilta autolla ajo kielletty, joten varmaankin nyt on naisten liikkuvuus metron alueella parantunut. Olen kuullut Dubain metroa käyttäneeltä, että junissa on erilliset naisten osastot.

En tunne Dubaita, mutta kun pelkästään punainen linjan on 52 km pitkä, osa matkamäärästä selittynee pelkästään pituudella. Eli tuskin tällä linjalla ajetaan päästä päähän, vaan meidän raitioliikenteen tai Jokerin tapaan keskimatkapituus on huomattavasti lyhyempi kuin 52 km. Mutta pituutensa vuoksi kattavuus linjalla vain on laaja.

Antero
 
Takaisin
Ylös