Sepä onkin toinen juttu, mitä hyötyä puna-armeijalle ohjusradoistaan olisi. Mutta se on eri juttu kuin se, että sellaisten rakentamista vaaditaan tai että niitä rakennettiin Baltiaan. Syystä tai toisesta neukku vaan tahtoi.
Samaa sarjaa lienee Porvoon moottoritiekin. Onhan se vähintäänkin omituinen suunta niin varhaisessa vaiheessa tehdylle ja pitkälle moottoritieosuudelle. Ja sitten voi kysyä, että entäs Porvoon itäpuolella, miten ne joukot sinne motarin alkuun pääsevät. Mutta jossain järjestyksessähän täytyi edetä, kun ei realistisia mahdollisuuksia ollut rakentaa saman tien Leningradiin asti.
HELI-radan osuus Juurikorpi-Hamina ei liity varsinaisesti suurvaltapolitiikkaan, vaan oli vaihtoehtoinen ratkaisu vanhan Haminan radan perusparannukselle. Aika luontevaa on, että se pätkä tehtiin sitten siten, että se voisi olla HELI-radan osuus.
Rautateiden asemaa NL:n sotastrategioissa voi ihmetellä monella tavalla. Esimerkiksi siltä kannalta, että NL piti Kiinan vastaisella rajalla varastossa käyttövalmiita 1435 mm:n höyryvetureita kai satapäin. Muun muassa Tr2:n sisarvetureita. Voisi kuvitella, että jos he valloittaisivat Kiinan, niin jäisi heidän käyttöönsä jokunen kiinalainenkin veturi. Mutta eihän näin tarvinnut aloittaa kaluston valtaamisella, kun voi tulla omallakin.
Antero