Elvytys ja joukkoliikennehankkeet

Kolli · 30 Tammikuu 2009

Matti "sähköauto ja puutarhakaupunki" Vanhasen hallituksen elvytyspaketti julkistettiin tänään, tässä hankelista:

Valtioneuvoston tiedote 31/2009 30.1.2009 sanoi:
Tiestön ja rataverkon parannuskohteet

Perustienpitoon lisätään 50 miljoonaa euroa. Lisäraha käytetään siltojen korjauksiin, pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen, kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja muihin pienehköihin kohteisiin. Summaan sisältyy Kainuun kehittämisrahaa 4,2 miljoonaa euroa käytettäväksi muun muassa Tönölänsalmen sillan kunnostukseen.

Perusradanpitoon lisätään 21,5 miljoonaa euroa. Sitä käytetään mm. Kokemäki-Tampere rataosuuden parantamiseen, Kokkola-Ykspihlajan ratapihatoimintojen tehostamiseen, Harjavallan ratapihan muutostöihin sekä Kotkan Kotolahden satamaratapihan perusparantamiseen.

Väylähankkeita aiennetaan

Seuraavat väylähankkeet aiennetaan alkavaksi vuonna 2009:

Kt 51 Kivenlahti-Kirkkonummi, kokonaiskustannus 80 miljoonaa euroa
Vt 5 Päiväranta-Vuorela, kokonaiskustannus 90 miljoonaa euroa
Vt 14 Savonlinnan keskusta, kokonaiskustannus 135 miljoonaa euroa
Vt 6 Joensuun kohta, kokonaiskustannus 35 miljoonaa euroa
Porin Mäntyluodon väylän syventämistyö, kokonaiskustannus 9,2 miljoonaa euroa, käynnistää lisäksi Porin kaupungin 22 miljoonan euron investoinnin

Lisäksi toteutetaan Seinäjoki-Oulu -ratahankkeen jatkaminen. Lisäys 40 miljoonaa euroa rahoitetaan VR Oy:n rahoitusosuutena.

Lentoasemat, laajakaista ja vesistötyöt

Helsinki-Vantaan lentoaseman korjaustöihin kohdennetaan 10 miljoonaa euroa, investoinnin kokonaiskustannus on 24 miljoonaa euroa. Menot rahoitetaan pienentämällä Finavian tuloutusvaatimusta. Oulun lentoaseman matkustajaterminaalin laajennusinvestoinnin aloittamiseen vuonna 2009 esitetään 6 miljoonaa euron määrärahaa, investoinnin kokonaiskustannus on 21 miljoonaa euroa.

Laajakaistarakentamiseen osoitetaan 66 miljoonan euron sopimusvaltuus käytettäväksi valtionosuuden maksamiseen vuosina 2009-2015. Valtionosuus käynnistää yhteensä 198 miljoonan euron laajakaistainvestoinnit. Koko hankkeen vaikutus on 3000 htv.

Lisätään 4 miljoonaa euroa vesihuolto- ja vesistötöihin ja 0,2 miljoonaa euroa valtionapuna ns. Vesijärvihankkeeseen. Myös siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeisiin lisätään 2 miljoonaa euroa valtionapuna. Yhteensä näillä käynnistetään 24,4 miljoonan euron hankkeet.

http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=252588

Sen verran vielä, että aloitusrahat ovat tosi pieniä:
Kivenlahden motari saa 1milj tälle vuodelle
Kallansillat 3milj.
VT 14 saa 3milj
VT 6 saa 1milj
Seinäjoki-Oulu tulee VR:n kassasta (40milj)
ja Porin meriväylän aloitusraha 3milj

Lähde: http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2009/Lisabudjetti-300109/luottamuspaketti.pdf
(sivu 7) Saman paperin sivulla 7 todetaan myös:

Hallituksen luottamuspaketti 2009 30.1.2009 sanoi:
Perustienpito
Lisätään 50 milj. euroa, joka käytetään siltojen korjauksiin, pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen
edellytysten parantamiseen, kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja muihin
pienehköihin kohteisiin (välitön vaikutus 530 htv, välillinen mukaan lukien 930 htv).
Summaan sisältyy Kainuun kehittämisrahaa 4,2 milj. euroa.

Olisi kiva tietää, mitä joukkoliikennettä taas muka parannetaan. Lisää autotietä?

hylje · 30 Tammikuu 2009

Kolli sanoi:
Olisi kiva tietää, mitä joukkoliikennettä taas muka parannetaan. Lisää autotietä?

Tuskin paljoakaan lisää. Odotan sensijaan olemassaolevien katujen parantamista tasaisemmiksi ja leveämmiksi bussikaistoin: bussit ja muu raskas kalusto hyötyvät raskaammasta ja siis tasaisemmasta tiestä paljon enemmän kuin henkilöauto. Vantaalla merkittävätkin joukkoliikennekadut ovat karmean kuoppaisia.

Määrittelyyn sisältynee myös esimerkiksi liikennevaloetuudet, joita en kuitenkaan vannoisi tulevan.

ultrix · 30 Tammikuu 2009

Kolli sanoi:
Seinäjoki-Oulu tulee VR:n kassasta (40milj)

Jännää. Siis todella kassasta eikä osingoista?

teme · 2 Helmikuu 2009

Joo, tässä kävi vähän niin kuin pelkäsin. No, tuli sentään tuo Pohjanmaan radan sähköistys. Odotan aavistuksen optimistisena seuraava pakettia.

Taustalla tässä arvelen olevan sen että noiden tiehankkeiden toteutusvalmius on parempi, sekä autopuolueen vallan yleensä. Toinen vaikuttava tekijä se että lisäbudjetin investoinnit suuntautuvat isojen kaupunkien ulkopuolella. Tämä voi olla suhdanteiden kannalta perusteltua, vientiteollisuuden vaikeudet iskevät nimenomaan pienillä teollisuuspaikkakunnilla. Mutta siltikin, liikenneinfrahankkeet ovat huonoa syrjäseutujen elvytystä, ongelmat liikenteessä ovat isoissa kaupungeissa. Lisäksi rakennusalan, vientiteollisuuden ohella se toinen alalla joka täysjarruttaa, työttömät ovat siellä missä on rakennettukin, eli isoissa kaupungeissa.

Tämä kriisi olisi tilaisuus tukea Suomen kaupungistumista, mukaanlukien infrarakentaminen, joka myös jatkossa edistäisi talouskasvua. Mutta kun halutaan nimenomaan päinvastaista, eli jarruttaa kaupungistumista. Tästä saa syyttää keskustaa, mutta kyllä se todellisuudentajun puute on syvemmällä koko yhteiskunnassa ja useimmissa puolueissa.

Ville O. Turunen · 2 Helmikuu 2009

Kyseinen paketti on elvytyspaketti, ei mikään perusparannushanke tai kehittämishanke. Ja tästä näkökulmasta kohteet ovat luontevasti valittuja. Peruslähtökohtana on, että listalla ei ole lainkaan uusia hankkeita, vaan nyt yksinkertaisesti aikaistetaan hankkeita jotka käytännössä varmasti tultaisiin toteuttamaan lähitulevaisuudessa. Tällä tavalla pidetään myös huolta valtiontaloudesta: ei ne elvytysrahat mistään taivaasta tipu vaan ne on velkaa jonka valtion on maksettava takaisin. Ja takaisnmaksu hoituu siten, että tulevina vuosina investoidaan vähemmän. Kärjistäen hankkeet, jotka oltaisiin aloitettu tasaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana aloitetaan kaikki nyt ja loppuaikana ei aloiteta lainkaan uusia hankkeita. Näin kokonaisuutena käytetään sama määrä rahaa, summa jonka valtiontalous kestää, mutta se kaikki käytetään nyt heti. Varsinaiset lisäsatsaukset ovat asia erikseen ja niistä on sopivampi päättää omana aikanaan.

Käytännössä linjaksi on valittu, että putsataan tiehankepajatso tyhjäksi. Tulevina vuosina tienhallinto tuleekin saamaan rahaa vain ylläpitoon, kun kaikki tarpeelliset hankkeet on jo aloitettu. Tai ainakin näin sen pitäisi mennä. Kyllähän ratojen perusparannukseenkin annettiin rahaa, koska se on samanlainen juttu: jotain joka joka tapauksessa täytyy lähiaikoina tehdä kääntääpä asiaa miten päin tahansa.

Se on minusta selvää, että elvyttämistä ei saa käyttää tekosyynä aloittaa kaikenlaisia hankkeita ilman riittävää harkintaa. Raidehankkeitahan on ideoitu monenlaisia ja monia varmaan tullaan toteuttamaan, mutta monia taas ei. Kun näistä on päätöksenteko kesken ja muutenkin kokonaan linjaamatta missä mitassa raidehankkeita ylipäätään halutaan toteuttaa, niin ei niiden aloittamista voi oikein aikaistaa tässäkään tilanteessa.

Sääli sinällään, että meillä ei ole raitioteitä enempää, koska jokin raitiotien laajennushanke olisi oikein sopiva elvytyskohde. Jos vaikka Tampereen pikaraitiotien ensimmäinen vaihe olisi toteutunut, olisi helppo aikaistaa jonkin uuden linjan rakentamista. Samoin jos Helsingillä olisi tehtynä pitkän aikavälin suunnitelma raitiotieverkon kehittämiseksi, joka pitäisi sisällään niin linjalaajennuksia kuin ratojen tasonnostoja, olisi tällaisesta ohjelmasta helppo poimia hyviä hankkeita. Nyt tällainen ohjelma pitäisi ensin laatia ja se hyväksyttämisineen olisi monen vuoden projekti.

petteri · 2 Helmikuu 2009

Ville O. Turunen sanoi:
Kärjistäen hankkeet, jotka oltaisiin aloitettu tasaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana aloitetaan kaikki nyt ja loppuaikana ei aloiteta lainkaan uusia hankkeita. Näin kokonaisuutena käytetään sama määrä rahaa, summa jonka valtiontalous kestää, mutta se kaikki käytetään nyt heti. Varsinaiset lisäsatsaukset ovat asia erikseen ja niistä on sopivampi päättää omana aikanaan.

Tuo elvytyspaketti on kooltaan 2-3 vuoden uusien tiehankkeiden kokoinen, ei kymmenen vuoden.

walttu · 3 Helmikuu 2009

Ville O. Turunen sanoi:
Käytännössä linjaksi on valittu, että putsataan tiehankepajatso tyhjäksi. Tulevina vuosina tienhallinto tuleekin saamaan rahaa vain ylläpitoon, kun kaikki tarpeelliset hankkeet on jo aloitettu. Tai ainakin näin sen pitäisi mennä. Kyllähän ratojen perusparannukseenkin annettiin rahaa, koska se on samanlainen juttu: jotain joka joka tapauksessa täytyy lähiaikoina tehdä kääntääpä asiaa miten päin tahansa.

Tuskin suuret tiehankkeet mihinkään loppuvat. Suomi on luvannut EU:lle rakentaa E18-tien moottoritietasoiseksi vuoteen 2015 mennessä. Liikennepoliittisen selonteon mukaan Kehä III:n ja Vaalimaan yhteysvälin tienhankkeisiin tullaan seuraavina vuosina sijoittamaan 750M€. Saman verran sijoitetaan kuitenkin myös Pohjanmaan rataan joten turha näistä nyt väkisin on vääntää vastakkainasettelua.

kemkim · 3 Helmikuu 2009

walttu sanoi:
Tuskin suuret tiehankkeet mihinkään loppuvat. Suomi on luvannut EU:lle rakentaa E18-tien moottoritietasoiseksi vuoteen 2015 mennessä. Liikennepoliittisen selonteon mukaan Kehä III:n ja Vaalimaan yhteysvälin tienhankkeisiin tullaan seuraavina vuosina sijoittamaan 750M€. Saman verran sijoitetaan kuitenkin myös Pohjanmaan rataan joten turha näistä nyt väkisin on vääntää vastakkainasettelua.

Mitä hyötyä on rakentaa moottoritie Vaalimaalle, jos Venäjän puolella ei ole moottoritietä? Vai onko Vaalimaalta Pietariin minkä tasoinen tie nyt?

petteri · 4 Helmikuu 2009

kemkim sanoi:
Mitä hyötyä on rakentaa moottoritie Vaalimaalle, jos Venäjän puolella ei ole moottoritietä?

Paremminkin voisi kysyä, mitä hyötyä rakentaa moottoritie Vaalimaalle, jos Venäjän tullissa kuluu kuitenkin tunti- tai päivätolkulla? Toki tuo lähinnä rekkaongelma, mutta kuitenkin.

R.Silfverberg · 4 Helmikuu 2009

petteri sanoi:
Paremminkin voisi kysyä, mitä hyötyä rakentaa moottoritie Vaalimaalle, jos Venäjän tullissa kuluu kuitenkin tunti- tai päivätolkulla? Toki tuo lähinnä rekkaongelma, mutta kuitenkin.

Siksi että EU jakaa rahaa vain moottoritien rakentamiseen, ei mihinkään muuhun.

t. Rainer

petteri · 4 Helmikuu 2009

Helsinki - Hamina moottoritiellä on sentään paljon sisäistäkin käyttöä, varsinkin jos Hamina - Lappeenranta välille rakennetaan uusi tie, mutta Hamina - Vaalimaa on hyvin marginaalinen osuus.

JSL · 4 Helmikuu 2009

Vt7:lla on ongelmallinen kohta Haminan keskusta. Kyllä se ansaitseekin tulla korjatuksi. Samaten Koskenkylä-Loviisa täydennetään moottoritieksi ja siitä Kotkaan uusi konetie. En sitten tiedä kuinka tarpeellinen uusi tie olisi Haminasta itään, sen voisi lykätä tulevaisuuteen. Aiemmin se piti tehdä aluksi vain moottoriliikennetieksi, mikä varmaankin olisi aivan riittävää. Vaalimaalta itään on suomalaisten 1980-l alussa rakentama tie Viipurin kehätielle asti. Kehätie on uusi ja hyvä. Vanha tie Viipurin läpi on kelvoton, varsinkin se "Kekkosen"-silta kaupunkiin tullessa on miltei romahtamispisteessä. Viipurin ja Pietarin välillä ei mitään moottoritietä ole alotettu ja tuskimpa alotetaankaan, vaikka suunnitelmia on. Eli perunapeltoa siellä riittää, nykymenolla Suomen tiet menee samaan kuntoon.

petteri · 4 Helmikuu 2009

JSL sanoi:
. Viipurin ja Pietarin välillä ei mitään moottoritietä ole alotettu ja tuskimpa alotetaankaan, vaikka suunnitelmia on. Eli perunapeltoa siellä riittää, nykymenolla Suomen tiet menee samaan kuntoon.

Viipurin ja Pietarin välillä on ihan hyvä sekaliikennetie, joka vastaa tasoltaan suomalaisia valtateitä. Parempi kuin tie tuo on kuin esimerkiksi VT4 Lusi-Jyväskylä välillä nyt ennen remonttia. Ei tuo väli ole mitään perunapeltoa.

walttu · 4 Helmikuu 2009

kemkim sanoi:
Mitä hyötyä on rakentaa moottoritie Vaalimaalle, jos Venäjän puolella ei ole moottoritietä? Vai onko Vaalimaalta Pietariin minkä tasoinen tie nyt?

JSL sanoi:
Viipurin ja Pietarin välillä ei mitään moottoritietä ole alotettu ja tuskimpa alotetaankaan, vaikka suunnitelmia on.

Käsittääkseni myös Venäjä on "luvannut" EU:lle rakentaa osuutensa E18-tiestä moottoritietasoiksi, ja tällä tavalla saavutetaan yhtenäinen palvelutaso välillä Turku-Pietari. Tämän projektin aikataulusta itselläni ei ole mitään tietoa, vähän epäilen että venäläiset mitään tarkkoja aikamääreitä ovat luvanneetkaan. Ratapuolellahan tuo Helsinki-Pietari-yhteyden kehittäminen on ilmeisesti sujunut varsin hyvässä yhteistyössä, nopean liikenteen alkaessa ensi vuoden puolella.

R.Silfverberg sanoi:
Siksi että EU jakaa rahaa vain moottoritien rakentamiseen, ei mihinkään muuhun.

No on sitä rahaa nyt muuallekin jaettu Pohjolan kolmiota kehitettäessä. (Esimerkiksi tämän esitteen http://www.rhk.fi/tietopalvelu/esitteet/pohjolan_kolmion_liikennejarjest/ viimeiseltä sivulta selviää karkeasti millaisia summia ja minne on jaettu/jaetaan.) Tämän hetkisillä liikennemäärillä moottoritie Hamina-Vaalimaa -välille ei ole tarpeellinen, mutta ilmeisesti koska tavoitteena on E18-tien yhtenäinen palvelutaso, ja lisäksi Suomella/EU:lla tarve edesauttaa E18-hankkeen etenemistä Venäjällä, hanke on päätetty toteuttaa moottoritienä.

petteri sanoi:
Helsinki - Hamina moottoritiellä on sentään paljon sisäistäkin käyttöä, varsinkin jos Hamina - Lappeenranta välille rakennetaan uusi tie, mutta Hamina - Vaalimaa on hyvin marginaalinen osuus.

Näin juuri. Helsinki-Hamina -moottoritiellä on myös tärkeä joukkoliikenteellinen merkitys, sillä Kotkan ja Haminan yhteydet Helsinkiin hoidetaan bussiliikenteellä ei junalla. Moottoritie nopeuttaa ja luo turvallisuutta sekä varmuutta Helsingin ja eteläisen Kymenlaakson välisille joukkoliikenneyhteyksille.