Vs: Koiviston Auto –konserni on ostamassa Helsingin Bussiliikenne Oy:n koko linja-autoliikenteen
En ole asiaan perehtynyt, joten tyhmiä kysymyksiä näin alkuun:
Onko tuota lainaa maksettu takaisin? Jos 50 miljoonaa on lainaa (jolle kuitenkin sovittu korot luokkaa 5-7%), niin onhan korkokulutkin aika miehekkäät. Nythän ymmärtääkseni komission moitteet ovat pääsääntöisesti kohdistuneet liian matalaan korkoon (riskitasoon nähden), mutta jos lainaa on lyhennelty (onko?) ja korkoja maksettu (?) niin epäreiluushan lähinnä koskee sitä koron määrää.
Jos taasen lainaa ei ole maksettu edes takaisin ja yritetty tehokkaasti unohtaa (lahja) niin kilpailijoiden suuttumuksen voi ymmärtää.
Se, että vaaditaan korvattavaksi koko lainasummaa, ei liian alhaisen koron aiheuttamaa epäreiluutta, kuulostaa kyllä siltä, että lainasumma olisi jotenkin unohdettu ja annettu kaupungin puolelta anteeksi. Mutta eihän se nyt niin voi olla? Eihän kaupunki voi olla niin hullu, että ensin kilpailuttaisi liikenteen ja sitten lahjoittaisi yhdelle kilpailevista yhtiöistä 50 miljoonaa ja toivoisi, että kukaan ei huomaa?
Eli miten tämä kokonaiskuvio nyt menee? Minkä verran lainaa oli jäljellä yrityskaupan aikaan ja minkälaisia saatavia Helsingin kaupungilla on tällä hetkellä yhtiöltä?
Tilanne oli ennen vuotta 2015 niin, että Helsingin kaupunki omisti 100 % Helsingin bussiliikenne Oy:n, jonka tappioita se rahoitti pääomalainoilla. Eivät nuo olleet oikeasti mitään lainoja, jotka olisi ollut tarkoitus maksaa takaisin, vaan oikeasti konserniavustuksia tappiolliselle kaupungin omistamalle yritykselle.
Sitten vuonna 2015 Helsingin kaupunki myi Helsingin bussiliikenteen liiketoiminnan Koiviston autolle. On kyllä komissiolta aika käsittämätön tulkinta, että Koiviston auto olisi saanut muka 54 miljoonaa tukiaisia Helsingin kaupungilta kun kaikki tukiaisrahaliikenne on tehty ennen kuin Koiviston autolla on ollut mitään tekemistä Helsingin Bussiliikenteen kanssa ja Koiviston auto on vielä ostanut vain aika kannattamattoman liiketoiminnan, ei mitään muuta ja toiminut ihan vilpittömässä mielessä.
Jos noita tukia peritään takaisin, Koiviston auto tai uusi vuonna 2015 Koiviston auton perustama yhtiö on juridisesti aivan väärä perinnän kohde, oikeasti nuo tuet pitäisi periä Vanhalta Helsingin kaupungin omistamalta osakeyhtiöltä, joka operoi Helsingin bussiiliikennettä ennen vuotta 2015, sehän ne tuet joskus saikin. Jos olisin Koiviston autossa johdossa hakisin oikeudelta viranomaisille kieltoa laittaa tuet perintään Koiviston Autolta, koska jos tukia peritään Koivisto Autolta, tukia vaan peritään juridisesti väärältä oikeushenkilöltä. Jos katsotaan eri säädösten hierarkiaa Suomen kauppalain, jossa säädetään irtaimen omaisuuden kaupasta pitäisi minun oikeustajuni mukaan olla lainkäytön hierarkiassa Komission hallinnollisten määräysten yläpuolella. Suomalaisessa oikeuskäytännössä liiketoimintakauppa on liiketoimintakauppa ja siinä ei siirry hallitsemattomasti aikaisempia vastuita, piste. Vaikuttaa siltä, että Euroopan komissio ei ole laillisesti ymmärtänyt millainen Suomalainen liiketoimintakauppa ja on sen seurauksena tehnyt virheen siinä miltä oikeushenkilöltä noita tukia olisi syytä takaisinperiä.
Mutta kun tämä on juridisesti hyvin sotkuinen tapaus Koiviston auto voi mennä silti nurin, jos vaan nuo kuvitteelliset tukieurot laitetaan hallinnossa perintään.
---------- Viestit yhdistetty klo 15:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:28 ----------
Onkohan komission päätös luettavissa jossain netissä? Siinä on varmaan perusteltu, miten uusi omistaja on hyötynyt aikaisemmista tuista. Voisin arvata, että kysymys liittyy siihen, maksoiko KA HelB:stä käyvän hinnan. Jos maksoi, niin KA ei sitten ole nähdäkseni hyötynyt aikaisemmista tuista. KA:n maksama käteishinta (10 Me) oli kuitenkin varsin alhainen siihen nähden, että HelB teki heti kaupan jälkeen tulosta 5 - 6 Me vuodessa (tosin kauppaehtojen mukaan puolet tuloksesta menee myyjälle lisäkauppahintana vuoteen 2020 asti).
Kyllä tuo minusta ihan käypä hinta oli. Käypä hinta on näet se minkä ostaja suostuu maksamaan silloin kun kohde on tarjolla riittävälle määrälle ostajia. Helsingin kaupunkihan yritti myydä Helsingin bussiliikennettä vuosia, mutta se ei millään näyttänyt menevän kaupaksi. Hintaa piti sitten tiputtaa niin alas, että Helsingin kaupunki pääsi siitä eroon.
