EU-komission päätös: HelB:n palautettava 54,2 miljoonaa laitonta tukea

Vs: Koiviston Auto –konserni on ostamassa Helsingin Bussiliikenne Oy:n koko linja-autoliikenteen

kuukanko sanoi:
Kun kerran vastuut seuraavat perässä, niin mielenkiintoista on myös, missä kohtaa toiminnan siirto toiseen yritykseen on riittävä siihen, että vastuut eivät enää seuraa perässä. Jos HelB tekee konkurssin ja joku ostaa liiketoiminnan konkurssipesältä, niin pitääkö ostajan maksaa kaupungin lainat? Entä jos kukaan ei osta konkurssipesän liiketoimintaa yhtenä kokonaisuutena, vaan se jaetaan useammalle eri ostajalle? Entä jos joku ostaa vain kaluston?
Klikkaa laajentaaksesi...

Näitä samoja asioita minä mietin. Onkohan EU-komissiolle vasta se ok, että toiminta ajetaan kokonaan alas, ja linjat kilpailutetaan uudelleen ja autot myydään uudelleen? :lol:
 
Tämä kohta on syytä muistaa:
"Työ- ja elinkeinoministeriön kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen sanoo, että EU:n valtiontukisäännöt velvoittavat ripeään takaisinperintään.
– Peruslähtökohta on, että pitää ryhtyä toimenpiteisiin viipymättä ja laittaa täytäntöön tehokkaasti. Päätöksessä sanotaan, että kahden kuukauden kuluessa pitää ilmoittaa toimenpiteistä, joihin viranomainen on ryhtynyt. Neljän kuukauden kuluessa tuenperinnän pitäisi olla täytäntöönpantu, Hyvärinen kertoo".

viimeistään 2 kk:n kuluttua olemme viisaampia.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:44 ----------

"Koiviston Auton Norrlin sanoo, että konsernissa perehdytään päätökseen ja mahdollisesti valitetaan. Komission päätöksen voi viedä EU:n tuomioistuimen arvioitavaksi, mutta se ei lähtökohtaisesti vaikuta päätöksen täytäntöönpanoon".
Aika outoa, että voi "valittaa", mutta jo etukäteen tiedetään, että sillä ei juuri ole vaikutusta ?

Kun kerran vastuut seuraavat perässä, niin mielenkiintoista on myös, missä kohtaa toiminnan siirto toiseen yritykseen on riittävä siihen, että vastuut eivät enää seuraa perässä
Klikkaa laajentaaksesi...
Vastuiden siirtyminenkin on varmaan määritelty EU:n valtiontukisäännöt dokumentissä. Oma arvaus: niinkauan kun uusi yritys niistä hyötyy. worst case forever.

Kysynkin teiltä, jotka asioista paremmin selvillä olette, että MITEN IHMEEN VAHVA paperi tuo EU:n VALTIOTUKISÄÄNÖT oikein on ? Tuntuu, että se kävelee kaiken muun yli ?
 
MB1 sanoi:
Vastuiden siirtyminenkin on varmaan määritelty EU:n valtiontukisäännöt dokumentissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Etsinpä soveltuvan dokumentin netistä, nimeltään Komission tiedonanto — Sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokas täytäntöönpano jäsenvaltioissa

Sieltä löytyy vastauksia noihin esittämiini kysymyksiin. Tässä joitakin poimintoja ko. dokkarista:

33. Yhteisöjen tuomioistuimet ovat antaneet joitakin ohjeita siitä, millä perusteilla takaisinperintävelvollisuus on ulotettava muihin yrityksiin kuin sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen alkuperäiseen edunsaajaan. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan perusteettoman edun siirtämisestä voi olla kyse silloin, kun alkuperäisen tuensaajan omaisuutta siirretään kolmannelle markkina-arvoa alhaisempaan hintaan. Toisinaan kyse voi olla seuraajayrityksestä, joka on perustettu kiertämään takaisinperintämääräystä. Jos komissio voi osoittaa, että omaisuutta on myyty markkina-arvoa alhaisempaan hintaan, erityisesti takaisinperintämääräyksen kiertämiseksi perustetulle seuraajayritykselle, yhteisöjen tuomioistuin mukaan takaisinperintämääräys voidaan ulottaa tällaiseen kolmanteen. Tyypillisiä kiertotapauksia ovat tilanteet, joissa siirto ei perustu mihinkään muuhun taloudelliseen logiikkaan kuin takaisinperintämääräyksen mitätöintiin.

61. Pääosassa maksukyvyttömiin tuensaajiin liittyvistä tapauksista sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen koko määrää (korkoineen) ei pystytä perimään takaisin, sillä tuensaajan varat eivät riitä kattamaan kaikkien velkojien vaateita. Tämän vuoksi aikaisemmin vallinneen tilanteen täydellinen palauttaminen ei ole mahdollista perinteisin keinoin. Koska takaisinperinnän tavoitteena on viime kädessä lopettaa kilpailun vääristyminen, tuensaajan selvitystilaa voidaan pitää yhteisöjen tuomioistuimen mukaan hyväksyttävänä takaisinperintätapana tällaisissa tapauksissa. Päätös, jossa jäsenvaltio määrätään perimään sääntöjenvastainen ja yhteismarkkinoille soveltumaton tuki takaisin maksukyvyttömältä tuensaajalta, voidaan siis komission mielestä katsoa asianmukaisesti täytäntöönpannuksi joko silloin, kun takaisinperintä on suoritettu kokonaisuudessaan, tai jos takaisinperintä on saatu suoritettua vain osittain silloin, kun yritys asetetaan selvitystilaan ja sen omaisuus myydään markkinaehdoin.

67. Jos velkojatoimikunnalle ehdotetaan suunnitelmaa tuensaajan toiminnan jatkamiseksi, takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset viranomaiset voivat tukea tällaista suunnitelmaa vain silloin, kun se varmistaa, että tuki maksetaan kokonaisuudessaan takaisin komission takaisinperintäpäätöksessä säädetyssä määräajassa. Jäsenvaltio ei etenkään voi luopua osasta takaisinperintävaateitaan, eikä se voi hyväksyä muuta ratkaisua, joka ei johtaisi tuensaajan toiminnan välittömään lopettamiseen. Jos sääntöjenvastaista ja yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea ei ole maksettu välittömästi kokonaisuudessaan takaisin, takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten olisi vastustettava kaikin käytettävissään olevin toimenpitein jatkamissuunnitelman hyväksymistä. Niiden olisi myös vaadittava, että tuensaajan toiminta lopetetaan takaisinperintäpäätöksessä asetetun määräajan kuluessa.

68. Selvitystilamenettelyssä ja niin kauan kun tukea ei ole peritty kokonaan takaisin, jäsenvaltion olisi vastustettava omaisuudensiirtoja, joita ei toteuteta markkinaehdoin ja/tai jotka toteutetaan takaisinperintäpäätöksen kiertämiseksi. Jotta omaisuudensiirto voitaisiin toteuttaa asianmukaisesti, jäsenvaltion on varmistettava, että tuen aikaansaamaa perusteetonta etua ei siirretä omaisuuserien ostajalle. Tästä voi olla kyse, jos alkuperäisen tuensaajan omaisuutta siirretään kolmannelle markkina-arvoa alhaisempaan hintaan tai seuraajayritykselle, joka on perustettu takaisinperintämääräyksen kiertämiseksi. Tällöin takaisinperintämääräys on ulotettava kyseiseen kolmanteen.
 
Nuo EU:n tuen takaisinperintäsäännöt taitavat olla osin ristiriidassa Suomen lainsäädännön kauppalain, lain yrityksen saneerauksesta sekä konkurssilain kanssa.

Samoin se, että valitus komission päätöksestä ei ilmeisesti missään oloissa keskeytä takaisinperintää on oikeusvaltioperiaatteen vastainen.

Mitä lakeja, päätöksiä ja sopimuksia noudatetaan jos ne ovat keskenään ristiriidassa? Aikamoinen juridinen sotku tämä on.
 
petteri sanoi:
Samoin se, että valitus komission päätöksestä ei ilmeisesti missään oloissa keskeytä takaisinperintää on oikeusvaltioperiaatteen vastainen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa komission tiedonannossa on kerrottu, millä edellytyksillä kansallinen tuomioistuin voi määrätä välitoimia:
59. Jos tuensaaja hakee myös takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettuja kansallisia toimenpiteitä koskevia välitoimia (koska komission takaisinperintäpäätöksen väitetään olevan lainvastainen), kansallisen tuomioistuimen on arvioitava, täyttääkö tapaus yhteisöjen tuomioistuimen asioissa Zuckerfabrik (Yhdistetyt asiat C-143/88 ja C-92/89, Zuckerfabrik Süderdithmarschen A.G. ym., Kok. 1991, s. I-415, 23 kohta ja sitä seuraavat kohdat) ja Atlanta (Asia C-465/93, Atlanta Fruchthandelsgesellschaft mbH ym., Kok. 1995, s. I-3761, 51 kohta) vahvistamat edellytykset. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallinen tuomioistuin voi määrätä välitoimia vain seuraavissa tapauksissa:

1) jos sillä on vakavia epäilyjä yhteisön säädöksen lainvoimaisuudesta eikä kiistanalaisen säädöksen lainvoimaisuutta vielä käsitellä yhteisöjen tuomioistuimessa, ja tuomioistuin vie itse asian yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi;

2) jos kyseessä on kiireellinen tapaus, jossa välitoimet ovat tarpeen, jotta voidaan estää vakavien ja peruuttamattomien vahinkojen aiheutuminen välitoimia hakevalle osapuolelle;

3) jos tuomioistuin ottaa asianmukaisesti huomioon yhteisön edun; ja

4) jos se noudattaa kaikkia näitä edellytyksiä arvioidessaan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamia ratkaisuja, jotka koskevat yhteisön säädöksen lainmukaisuutta tai vaikutuksiltaan vastaavia välitoimia yhteisön tasolla koskevaa hakemusta.

petteri sanoi:
Mitä lakeja, päätöksiä ja sopimuksia noudatetaan jos ne ovat keskenään ristiriidassa? Aikamoinen juridinen sotku tämä on.
Klikkaa laajentaaksesi...

EU:n ns. etusijaperiaatteen mukaisesti noudatetaan EU-lainsäädäntöä, jos se on ristiriidassa kansallisen lainsäädännön kanssa.
 
Eiköhän tätä sitten seuraavaksi käsitellä kansallisen oikeuden täytäntöönpanon keskeytyksen jälkeen EU tuomioistuimessa. Kyllä noiden kaikkien ehtojen pitäisi täyttyä. Kun vielä nuo mainitut edelliset EU tuomioistuimen päätökset ovat hamasta muinaisuudesta eivätkä yhtään samalta toimialalta kyllähän tästä pitää saada EU tuomioistuimen ennakkopäätös.
 
Onko Koiviston Autolla mahdollisuus perua kauppa siten että HelB päätyisi takaisin kaupungin omistukseen? En ainakaan nopealla selauksella löytänyt vastausta tähän.
 
petteri sanoi:
Eiköhän tätä sitten seuraavaksi käsitellä kansallisen oikeuden täytäntöönpanon keskeytyksen jälkeen EU tuomioistuimessa. Kyllä noiden kaikkien ehtojen pitäisi täyttyä. Kun vielä nuo mainitut edelliset EU tuomioistuimen päätökset ovat hamasta muinaisuudesta eivätkä yhtään samalta toimialalta kyllähän tästä pitää saada EU tuomioistuimen ennakkopäätös.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri näin näen itsekin tilanteen juuri nyt. Aikaa kuluu, voi tulla 10 vuotta täyteen prosessin alkuhetkestä !
Kiitokset foorumin asiantuntijoille. Saatiin ihan hyvän oloinen ratkaisu asialle.

Mitenköhän muuten HSL suhtautuu HelB:iin tulevissa kilpailutuksissa, jos näin iso juttu on vielä open case ?
 
Onko kukaan analysoinut mistä HelBin tappiot kaupungin omistuksessa aikoinaan johtuivat?
- Annettiiko sille liian pieni alkupääoma kun se yhtiöitettiin?
- Noudattivatko kuskit ja henkilökunta alkuvaiheessa kunnallista TES:iä?
- Olivatko varikot vanhat ja huonokuntoiset?
- Oliko HelB.in ajamista linjoista suurempi osa kuin kilpailijoilla sellaisia jotka kulkivat kantakaupungissa ja kuluttivat busseja ja polttoainetta enemmän kuin lähiöissä ajettavat linjat?

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Onko kukaan analysoinut mistä HelBin tappiot kaupungin omistuksessa aikoinaan johtuivat?
- Annettiiko sille liian pieni alkupääoma kun se yhtiöitettiin?
- Noudattivatko kuskit ja henkilökunta alkuvaiheessa kunnallista TES:iä?
- Olivatko varikot vanhat ja huonokuntoiset?
- Oliko HelB.in ajamista linjoista suurempi osa kuin kilpailijoilla sellaisia jotka kulkivat kantakaupungissa ja kuluttivat busseja ja polttoainetta enemmän kuin lähiöissä ajettavat linjat?

t. Rainer
Klikkaa laajentaaksesi...

Enemmän kuin mainitsemasi seikat, tappioihin taisivat vaikuttaa alihintaiset tarjoukset, joita tehtiin hintatason pitämiseksi alhaalla.
 
huusmik sanoi:
Enemmän kuin mainitsemasi seikat, tappioihin taisivat vaikuttaa alihintaiset tarjoukset, joita tehtiin hintatason pitämiseksi alhaalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pääsyy tappioihin on tuo. Olen useasti todennut, että näin toimittiin poliittisten typerien päästösten ( sisältäen myös epäviralliset päätökset) vuoksi, vaikka jotkut ovatkin eri mieltä. Joka tapauksessa tämä tapaus on esimerkki siitä, että ei seuraa mitään hyvää, jos yhteiskunnan järjestämään kilpailutukseen osallistuu yhteiskunnallinen toimija ja vieläpä hintatason manipulointitarkoituksessa. Luulisi EU:n jossain vaiheessa kieltävän tällaisen toiminnan, Suomessa sitäkään ei osata tehdä ihan itse.
 
Helsingin Bussiliikenteestä olisi pitänyt ilmiselvästi tehdä aikanaan in house-yhtiö, Turun Kaupunkiliikenne Oy:n sekä Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitoksen tapaan. Tällöin se ei olisi osallistunut kilpailutuksiin ja kaupunki/kuntayhtymä (HSL) olisi voinut tilata yhtiöltä liikennettä suorahankintana. Yksi perusteluista, miksi tätä (nyttemmin laittomaksikin osoittautunutta) tukea alihintaisten tarjousten muodossa HelBille annettiin oli nimenomaan, että tulee veronmaksajille/liikenteen tilaajalle halvemmaksi maksaa HelBin tappioita kuin maksaa kaikesta kilpailutetusta liikenteestä markkinahintaa. HelB oli siis työkalu pitää kilpailutetun liikenteen hintatasoa alempana. Pääasiassahan tämä koski aikanaan Suomen Turistiauto Oy:n tekemiä tarjouksia, sittemmin ymmärtääkseni alihintaisten tarjousten tietoisesta tekemisestä vähitellen luovuttiin.

Tampereellahan TKL:lle annettiin muodollisesti valtuuston päätöksellä oikeus osallistua kilpailutuksiin, mutta siellä tiedettiin, että tämä EU-lainsäädännön takia käytännössä estäisi liikelaitoksen toimimisen sisäisenä tuottajana. Nythän TKL on toiminut kaupungille joustavana toimijana, jolta voidaan nopeastikin tilata lisäliikennettä tai vähentää suoritetta vaikka kesken liikennöintikauden ilman kilpailutusta. Tuotantohinnatkin on saatu tehostamisen myötä painettua kilpailijoiden tasolle, joten järjestely on kaupungin sekä veronmaksajien kannalta hyvä.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös