Emoyhtiöhän (Finmeccanica) yrittää epätoivoisesti myydä Ansaldobredaa ulos. Yhtiössä olisi oltava edes jotain arvoa ja potentiaalia jäljellä, jotta menisi kaupaksi, toisaalta pitkittyvät ja yhtiötä väärällä tavalla julkisuudessa pitävät oikeusjutut ovat saatava nopeasti pois päiväjärjestyksestä myyntiponnisteluja häiritsemästä. Mutta helppoa ei myynnistä missään tapauksessa tule.
Pohjois-Euroopassa raitiovaunuja on myyty
- Osloon (toimitettu 1990/2000-luvuilla 12 tonnia ylipainoisina, hirvittävän energiasyöppöinä ja vuosia myöhässä),
- Göteborgiin (ruoste- ja rakenneongelmat),
- Birminghamiin (toimitus 1999, vaunujen sähkötekniikka katastrofaalista, vaunujen poisto meneillään paraikaa) ja
- Manchesteriin (toimitus 1990-luvun alussa, vaunujen ennenaikainen poisto menossa teknisten vaikeuksien vuoksi).
Eli neljä kaupunkia asiakkaina 1990-luvulta alkaen pohjoismaissa ja Brittein saarilla, joista Göteborgin kauppa menestynein, koska siellä vaunuja ei olla korvaamassa pois.
Rautatiepuolella tuotteita Alppien pohjoispuoliseen maailmaan ovat
- Alankomaiden NS:n ja Belgian NMBS/SNCB:n Fyra-junat (kauppa mitätöitiin neljä kuukautta käyttöönoton jälkeen, ja käyttöönottokin myöhästyi teknisten ongelmien vuoksi),
- Tanskan IC2/IC4-junat (toimitus toteutui noin kymmenen vuotta myöhässä, tekniset ongelmat valtavat mm. moniajoon liittyen. Viimeisten junien toimitus 2013, kaluston korvaamista valmistellaan jo - tämä on siis se sarja josta yhden junan valmistaja toimitti Muammar Gaddafille Libyaan lahjana Berlusconilta - Tanskan DSB:lle heidän tilaamansa ja maksamansa junan kohtalo selvisi lopulta google mapsin kautta, saivat sentään rahat takaisin)
- Norjan tyypin 72 lähijunat (toimitukset myöhästyivät pahasti teknisten ongelmien vuoksi, mutta nämä junat sentään toimivat nykyisin)
Aikamoinen track record yhdelle firmalle. Kannattaa valita aina hinnaltaan halvin, sillä tavalla saa laatua.