Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Kannattaisiko Hämeenkatu muuttaa joukkoliikennekaduksi?

  • Kannattaisi

    Äänet: 77 90.6%
  • Ei kannattaisi

    Äänet: 8 9.4%

  • Äänestäjiä yhteensä
    85
Vs: Havainnot paikallis- ja lähiliikenteestä - elokuu 2015

Kyllä se Hämeenkadun epätasainen nupukivipinnoitus varmasti työllistää monia ihmisiä varikoilla. Kuitenkin tällaisella säästämisen aikakaudella Hämeenkadun tasoittaminen jollain tapaa varmasti maksaisi itsensä takaisin muun muassa säästettyinä linja-autojen huoltokuluina.

No, jatketaan kivien suojelua ja kolinan kuuntelemista. Onhan se historiallisesti arvokasta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Havainnot paikallis- ja lähiliikenteestä - elokuu 2015

Hämeenkadulla tuskin tapahtunee enää mitään radikaalia ennen ratikkaa eli muutamaan vuoteen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Havainnot paikallis- ja lähiliikenteestä - elokuu 2015

Kyllä se Hämeenkadun epätasainen nupukivipinnoitus varmasti työllistää monia ihmisiä varikoilla. Kuitenkin tällaisella säästämisen aikakaudella Hämeenkadun tasoittaminen jollain tapaa varmasti maksaisi itsensä takaisin muun muassa säästettyinä linja-autojen huoltokuluina.

No, jatketaan kivien suojelua ja kolinan kuuntelemista. Onhan se historiallisesti arvokasta.

Muistaakseni TKL arvioi muutama vuosi sitten, että Hämeenkatu tuottaa heille noin kahden miljoonan euron lisäkustannukset vuosittain. Hämeenkadun uusimisen hinta on noin 25 miljoonaa euroa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Havainnot paikallis- ja lähiliikenteestä - elokuu 2015

Muistaakseni TKL arvioi muutama vuosi sitten, että Hämeenkatu tuottaa heille noin kahden miljoonan euron lisäkustannukset vuosittain. Hämeenkadun uusimisen hinta on noin 25 miljoonaa euroa.

Nupukivet pois ja asfalttia tilalle. Ei maksa 25 miljoonaa. Ja jos ne on niin olennaisia kaupunkikuvalle, niin voihan ne kivet säästää Hämeensillalta Keskustorille.

Nupukivissä ei kannata tuijottaa pelkästään yhden liikennöitsijän korjauskuluihin. Olennaisempaa on haitta kokonaisuudessaan. Joukkoliikenteen käyttöastetta, sujuvutta ja matkustusmukavuutta on edistetty mm. liikennevaloetuuksin, joukkoliikennekaistoin ja jäähdytysilmastoiduin autoin. Samoin ympäristöön on panostettu pitämällä Tampereen liikenteen päästöluokitusten vaatimukset korkealla. Eli haitoista on pyritty systemaattisesti eroon. Jostan syystä tämä yksi haitta, eli nämä nupukivet, nauttii erityissuojelua. Tärinärata on ja pysyy, vaikka se on huomattava haitta kaluston huollolle ja kunnossapidolle, joukkoliikenteen matkustusmukavuudelle ja jopa matkustusturvallisuudelle. Lisäksi silläkin on oma huomattava ympäristöhaittansa melusaasteen muodossa.
 
On kai tuossa muitakin muuttujia kuin linja-autojen korjauskustannukset. Miten esim. katujen korjaus, onko asfaltti kunnossapidon kannalta halvempi vai kalliimpi kuin nupu? Ratikan tullessa bussit Hämeenkadulla vähenevät ja ainakin itäosan voisi historiallisista syistä jättää nupukivelle. Kosken länsipuoli pitäisi muutenkin miettiä kokonaan uusiksi ja sinne voisi vetää Hämeenkadullekin asfaltin.
 
Tokihan asfalttikin kuluu ja painuu, mutta on huomattavasti helpompi paikata kuin nupukivi, jossa joutuu käytännössä korjauksen tekemään aina repimällä katu auki ja tehdä pohjustaa uusiksi. Aina tämäkään ei auta, esimerkiksi Sokoksen edustan suojatiellä paikattiin muutama vuosi sitten bussikaistalla olleet nypyt, nyt ne ovat jo pulpahtaneet uudelleen pinnalle. Puhumattakaan siitä, miten liukas alusta nupukivi on sateella, puhumattakaan muutaman asteen pakkaskeleistä.

Jos se jossain pitää säilyttää, niin Keskustorin alue olisi hyvä pätkä siihen, pitää vauhdit kurissa aiheuttamatta 400 metrin matkalla turhaa tärinää. Sähköovia on jouduttu useassa autossa korjaamaan tämän kadunpätkän takia.
 
Nupukivien ja asfaltin lisäksi yksi vaihtoehto Hämeenkadulle olisi betonikiveys. Nupukivien tyylinen ulkonäkö, mutta ilman nupukivien pinnan epätasaisuuden (pinta yleensä lohkottu tai ristipäähakattu) aiheuttamia tärinä- yms. haittoja. Betoni ei tosin ole teoriassa yhtä kestävää kuin luonnonkivi etenkään suolarasituksen suhteen, joten tämä vaatisi ehkä lisäselvityksiä.
 
Ratikkaprojektihan on nyt siinä vaiheessa, että kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan muita vaihtoehtoja ei ole eikä suunnitella, paitsi jos syksyllä 2016 päätetään toisin. Hämeenkadun pintakin on siten tällä hetkellä kokonaan ratikkaprojektin käsissä. Ratikan katuympäristöohje oli alkukesällä lausuntokierroksella. Luonnosta ei saanut julkaista, mutta uskaltautunen lainaamaan sieltä katupinnoitetta käsittelevää kappaletta, niin saadaan tällekin keskustelulle faktapohjaa.

Luonnonkivi. Kiskoalueella käytetään luonnonkiveä Tampereen ydinkeskustan alueella, jossa koko katu on päällystetty luonnonkivellä, kuten hämeenkatu tai jalkakäytävät ja raitiotien välikaistat on päällystetty luonnonkivellä, kuten itsenäisyydenkadun länsipäässä rautatieaseman tunnelin ja yliopistonkadun välisellä alueella.

Hämeenkadun kiskoalueilla käytetään sileäpintaiseksi kuluneita vanhoja nupukiviä kadun historiallisen luonteen korostamiseksi. ne mahdollistavat jalankulun kiskoalueen yli koko katujaksolla, mutta eivät houkuttele ylityksiin. suojateiden kohdalla kiskoalueella käytetään pinnaltaan ristipäähakattuja mittatarkkoja nupukiviä suojatieraidoituksen mukaisesti. itsenäisyydenkadun länsipäässä ajoradan ylitys on mahdollista vain suojateillä, joten siellä voidaan käyttää kiskoalueella ja raitiotien välikaistoilla lohkopintaisia noppakiviä (90 x 90 x 90).

Luonnonkivipäällysteiden värit ovat pääosin ruskean ja harmaan sävyisiä Tampereen ydinkeskustan alueella. muualla värit voidaan määritellä kunkin alueen luonteen ja muiden päällysteiden värien mukaan niihin sopeutuviksi. Värisävyt määritellään aluekohtaisesti katujen yleis- ja rakennussuunnitelmien yhteydessä.

Betonikivi. Kiskoalueella käytetään betonikiviä alueilla, joilla on betonikiviä myös kiskoalueen ympäristössä, esim. pysäkkilaitureilla tai jalkakäytävillä. Betonikiviä voidaan käyttää myös korotetuilla kiskoalueilla yhdessä kiskojen välissä käytetyn valubetonin kanssa.

Kiskoalueilla käytetyt betonikivet ovat pääsääntöisesti suorakaidekiviä (138 x 278 x 80) ja noppakiviä (138 x 138 x 80). Betonikivien väri on pääsääntöisesti vaalean harmaa erotuksena tumman harmaista laituripäällysteistä ja laiturin reunan valkoisista varoitusraidoista. Vaalean harmaa väri liittää betonikivet myös luontevasti kiskojen välisellä alueella mahdollisesti käytettävään valubetonipäällysteeseen. Vaihtoehtoisesti kiskoalueella voidaan käyttää ruskean sävyisiä betonikiviä silloin, kun harmaa soveltuu huonosti ympäristön muiden materiaalien väreihin.
Betonikiveä ei käytetä kiskoalueella kulttuurihistoriallisesti merkittävissä arvoympäristöissä, kuten hämeenkadun ympäristö, jossa pyritään käytetään pääsääntöisesti luonnonkiveä.

Valubetoni. Valubetonia voidaan käyttää kiskojen välisillä kaistoilla lähes koko rataverkon alueella. ainoastaan ydinkeskustan historiallisilla alueilla, kuten hämeenkadulla tai muutoin kaupunkikuvallisesti merkittävillä historiallisilla alueilla valubetonin käyttö ei ole toivottavaa. Valubetonia voidaan käyttää kiskojen välisellä alueella yhdistettynä asfaltti-, betonikivi- ja nurmipäällysteisiin. Valubetoni soveltuu kiskoalueille myös suojateiden ylityskohtiin tai risteysalueille sekä alueille, joilla päällystettävät alueet ovat pieniä ja epäsäännöllisiä esim. risteävien kiskojen ja vaihteiden takia.
Valubetoni on värisävyltään harmaata
 
Takaisin
Ylös