< Tämän keskustelun voisi kuukanko, vko tms. mode siirtää asianmukaiseen ketjuun. >
Mitä sitten tulee katuratikoihin, niin toivottavaa olisi, että niitä ei hankittaisi ollenkaan. Ei uutena, ei käytettynä... Eiköhän rahaa tarvitsevia tahoja löydy kaupungista runsaasti muitakin, joita katuratikan kustannusarvion summalla rahoitettaessa lisättäisiin veronmaksajain hyvinvointia huomattavasti tehokkaammin.
Olemme samaa mieltä, tosin eri perustein. Mitään katuratikoita ei tänne kaivata, sen sijaan elegantteja, mannermaisia 30 metrin raitiovaunuja, jotka kulkevat kiskoillaan paitsi kadulla, myös omalla väylällään puistossa, rautatien ja moottorikadun vierellä tänne kyllä kaivataan. Noin 15 miljoonan euron vuosittaisen kuluerän lisäys yhdyskuntalautakunnan hallinnonalalla on lähinnä paluuta muutaman vuoden takaiseen. Kulujen vastineeksi saa myös tuottoakin, kun liikennöinti tulee nykyistä bussirallia halvemmaksi, matkustajamäärä kasvaa ja yhdyskuntarakennetta tiivistetään kiskojen läheisyydessä (Lentävänniemi, Niemenranta, Santalahti, Amuri, Pohjois-Hervanta, Vuores).
Mitä sillä bussin värillä on niin väliä?
Minulle on ihan sama minkä värinen bussi sieltä tulee kunhan pääsee kyytiin. En voi ymmärtää niitä ihmisiä jotka valitsevat kyytinsä sen perusteella minkä värinen ja mallinen bussi siellä on. Antaa niiden ihmisten jäädä sitten pois kyydistä jos ovat niin tyhmiä. Kyllä ne ihmiset sitten jollain muulla bussilla tulee joten sen ei pitäisi rasittaa kassaakaan ellei ne rupea kulkemaan jollain muulla kuin bussilla mutta se taas on sitten matkustajan omaa tyhmyyttä.
Minullekin on sinänsä samantekevää, minkä värinen bussi on, kunhan ikkunoista näkee ulos ja pääsen perille. Itse asiassa harrastajan ominaisuudessa olen aivan mehuissani, jos vaikka seiskalla on "joku viidakkolinjan bussi", ja jos en ole vapaamatkustajana (=rattaiden kanssa) liikkeellä.
Joukkoliikennejärjestelmän kannalta on eduksi, jos kokonaisuudella on selkeä brändi. Brändi on enemmän kuin liikemerkki, se kattaa koko asiakkaalle näkyvän kokonaisuuden "yrityksestä" (Tampereen joukkoliikenne ei ole yritys, mutta sama pätee myös julkisiin laitoksiin). Brändi antaa mielikuvan yrityksen palvelusta, esimerkiksi S-Market ja SOKOS Herkku ovat aivan eri henkisiä kauppoja, vaikka omistaja on sama ja myymälöiden tarjonta on ainakin 90-prosenttisesti samanlaista. Yhtenäinen väritys on joukkoliikenteessä tärkeä brändityökalu, se viestii, että kyseessä on tietty joukkoliikennekokonaisuus. Jos linjoja ajettaisiin ties millaisilla kuvioilla, kärsisi joukkoliikenteen imago, eikä se herättäisi luottamusta. Koska Tampere on perinteisesti ollut varsin punainen kaupunki, olisi bussiliikenteen "yksityistäminen" väritystä myöten herättänyt huomattavasti nykyistä enemmän vastustusta.
Vaikka entinen työnantajani vaihtoi nimensä Itellaksi, pysyivät toimipaikat silti Posteina; tavikset eivät olisi löytäneet enää postitoimipaikkoja, jos tutun lähipostin ovessa olisi lukenut yhtäkkiä joku ihmeen itella.
Jos käytössä ei olisi tilaajaväritystä, se olisi vähän sama kuin jos postinkantaja kulkisi omissa siviilivaatteissaan. Välillä (liian usein) näitäkin näkee, ja tämä synnyttää suuren epäluottamuksen: onko tuo postikärryjen työntäjä pöllinyt rapun edestä kärryt, vai mikä hän on miehiään/naisiaan? Sitä monet ajattelevat varmaan silloinkin, kun odotetaan kakkosen bussia ja ihmetellään, miksi Länsilinjojen väreissä oleva auto väittää olevansa kakkosella.
"Käyks tää bussikortti täällä?" –– J_J tai joku muu Paunun kuljettaja, oletteko ajaneet linjoja 10 tai 15 ja kuulleet tällaisia kysymyksiä?
Tyhmyydestä sakotetaan paitsi matkustajaa, myös liikenteen rahoittajaa. Pysäkille ymmärtämättömänä jäänyt matkustaa todennäköisemmin ensi kerralla omalla autolla tai taksilla kuin se, joka on noussut tutun sinisen bussin kyytiin.
