Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

Minulta löytyy Lotus, mutta sanoi, että ohjelmistoversioni on liian vanha voidakseni katsoa noita tiedostoja.
 
Resiina sanoi:
Yritetetäämpä nyt uudelleel mutta eri versiona (xls)
http://kotisivu.mtv3.fi/jyrki.langman/Seko.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos. Hyvää työtä olet tehnyt! Tuo Helsingin linjaston historia on todella mielenkiintoista luettavaa. Näitä tietoja ei HKL:ltä saa kovin helpolla.

Keravan linjastoehdotus on harkitsemisen arvoinen. Kunpa vain olisi Joukkoliikennefoorumilta kontaktia joihinkin ihmisiin, jotka päättävät näistä linjastoasioista, niin olisi mahdollisuus saada näitä ehdotuksia tutkittaviksi tarkemminkin linjastoja suunniteltaessa. Uskaltaisinpa veikata, että Keravalla joukkoliikenteen käyttö kasvaisi nykyisestä, jos otettaisiin käyttöön edes Vantaan sisäisiä linjoja vastaavat vuorovälit. Nämä linjat olisi luonnollisesti tahdistettu yhteen nopeiden R-, H- ja Z-junien kanssa. Miksihän muuten Kerava tarvitsee nopeat junayhteydet näillä junilla, mutta lähempää Korsosta saa körötellä Helsinkiin hitaalla K-junalla?
 
Viimeksi muokattu:
kemkim sanoi:
Kiitos. Hyvää työtä olet tehnyt! Tuo Helsingin linjaston historia on todella mielenkiintoista luettavaa. Näitä tietoja ei HKL:ltä saa kovin helpolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähteet
Yliopiston kirjasto HRO:n ja HKL:n "vuosikertomukset"
Suomen raitiotieseura ry Raitiot
Helsingin kaupunginkirjasto Mikrofilmatut sanomalehdet Pasilan pääkirjastossa
jne...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vantaa 1994 Linjakartta

YTV on suunnitelemassa vantaalinjastoon täysremonttia, muistin virkistämiseksi katsokaamme että miltä vantaanlinjasto näytti noin 13 vuotta sitten.
Eli tässä


Vantaan linjakartta vuodelta 1994
 
Vs: Vantaa 1994 Linjakartta

Resiina sanoi:
YTV on suunnitelemassa vantaalinjastoon täysremonttia, muistin virkistämiseksi katsokaamme että miltä vantaanlinjasto näytti noin 13 vuotta sitten.
Klikkaa laajentaaksesi...
Huomio kiinnittyi Espooseen. :) T on tarkoittanut hiukan laajempaa Lauttasaaren kierrosta kuin nykyisin. Tiesin kyllä Z-vuoroista, mutta tuo 143T/TS oli uutta.
 
Ja h52:n väliaikainen päätepysäkki Vanhassakaupungissa näyttää olleen aikaisemminkin käytössä?
 
Resiina sanoi:
Yritetetäämpä nyt uudelleel mutta eri versiona (xls)
http://kotisivu.mtv3.fi/jyrki.langman/Seko.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Mainiota tietokokoelmaa. ”Dinosaurusten aikaan” eläneenä näpyttelen hieman omaan muistiin perustuvia täydennyksiä Espoon taulukkoon. Ovat siis päästä kaivettuja lapsuusmuistoja Turuntien suunnan liikennöitsijöistä 60-luvun loppupuoliskolla ja 70-luvun alussa (suluissa oleva numero tarkoittaa linjalle myöhemmässä vaiheessa tullutta numeroa).

Leppävaaran Liikenne Oy ajoi linjoja Hki-Mäkkylä, Hki-Lintuvaara, Hki-Friisinmäki, Hki-Laajalahti (näillä oli myös Tarvontien kautta kulkeneita ruuhkavuoroja) sekä Hki-Leppävaara-Laajalahti-Tapiola-Hki. Mäkkylän ja Lintuvaaran linjat jatkuivat jossain vaiheessa Hämevaaraan asti, vaikka linjakilvitys säilyi entisenä. Mainittakoon, että lähtölaiturin kilvessä Helsingin linja-autoasemalla oli vielä Lintuvaaran alueen vanha nimi Harakka.

Leppävaaran Liikenteen katketessa kuin kanan lento linjat siirtyivät ensin kolmen koplalle Suomen Turistiauto Oy, Oy Pohjolan Liikenne Ab ja Oy Lohjan Liikenne Ab. Pohjolan Liikenteen kaluston seassa vilahti joku kerta myös Napapiirin Turistiauton auto. Tässä vaiheessa linjoille tuli myös numerot.

Pikapuoliin linjat jaettiin uudestaan. Turuntien pohjoispuolelle päätyvät linjat menivät STA:lle:
228 Hki-Mäkkylä-Hämevaara
231 Hki-Jääskeläntie-Hämevaara
232 Hki-Lintuparventie-Hämevaara
sekä viimeksi mainittujen Tarvontien kautta kulkeneet vuorot 201 ja 202.
Turuntien eteläpuolelle päätyvät linjat menivät Espoon Auto Oy:lle, joka liitti ne ensin omaan linjanumerointiinsa:
20 ja 20Ta Hki-Friisinmäki (myöhemmin 235 ja 205)
26 ja 26Ta Hki-Laajalahti (myöhemmin 236 ja 206)
rengaslinja 12 (myöhemmin 101).

Espoon Auto Oy:llä oli siis oma linjanumerointi:
1 (191) Tapiola,Oravannahkatori-Munkkiniemi-Hki
1A (194) Tapiola,Louhentie-Munkkiniemi-Hki
1B (195) Olari-Tapiola-Munkkiniemi-Hki
2 (102) Otaniemi-Hki
2M (192) Otaniemi-Munkkiniemi-Hki
3 oli joskus aiemmin ajanut Tapiolasta Kimmeltien suunnalta Helsinkiin
4 (104) Tapiola,Louhentie-Hki
5 (105) Tapiola,Oravannahkatori-Hki
6 (106) Laajalahti-Tapiola-Hki
7 (107) Juhanila-Mankkaa-Tapiola-Hki
8 (108) Mankkaa-Tapiola-Hki
9 (109) Kauniainen-Mankkaa-Hki
10 (110) Hki-Pitäjänmäki-Leppävaara-Kilo-Tapiola-Hki
11 (209) Kauniainen-Tarvontie-Hki
13 Otaniemi-Munkkiniemi-Etelä-Haaga-Leppävaara-Tapiola-Otaniemi
14 Otaniemi-Tapiola
15 Tapiola-Lähderanta (ajoi aluksi Kilontien kautta, vasta myöhemmin Kauniaisten kautta)
16 Tapiola-Olari.

Kaarlo E. Kallio (loppuvaiheessa Tauno Kallio) ajoi Helsingistä Kauniaisiin omalla linjanumeroinnilla:
1 (261) Hki-Viherlaakso-Kauniainen
2 (262) Hki-Viherlaakso-Kauniala
3 (263) Hki-Viherlaakso-Kauniainen-Södrik
4 (212) Hki-Tarvontie-Kauniala
5 (213) Hki-Tarvontie-Kauniainen-Södrik.
Södrik ei tarkoita nykyistä Suvelaa, vaan Kuurinniittyä. Espoon Autolla oli välillä käytössä myös nimi Henttaa.
Kallion lopettaessa linjat siirtyivät Espoon autolle. En ole varma, ehtikö Kallio koskaan ottaa uusia linjanumeroita käyttöön. Espoon Auto kuitenkin yhdisteli linjat omiin Kauniaisten suunnan linjoihinsa niin, että jäljelle jäivät 109 (entinen EAO 9), 212 (yhdistelmä entisistä EAO 11 ja KEK 4) sekä 261 (yhdistelmä entisistä KEK 1, 2 ja 3).

Hämeenkylän Liikenne Oy oli jo 40-luvulla liikennöinyt linjaa Hki-Hämeenkylä-Jupperi (314). Sittemmin se oli aloittanut myös linjat Hki-Hämeenkylä-Linnainen (313), Hki-Pitäjänmäki-Leppävaara-Rastaala (242) ja Hki-Pitäjänmäki-Leppävaara-Sveinsintie (243). Lähiörakentamiosen myötä syntyivät 60-luvulla Hki-Pitäjänmäki-Leppävaara-Karakallio (241) ja 70-luvulla Hki-Pähkinärinne (363). Hämeenkylän Liikenteellä oli 60-luvulla myös linjat Hki-Keimola-Kivistö, Hki-Kannisto ja Hki-Vantaanpuisto, jotka sittemmin siirtyivät Suomisen Liikenteelle. Suomisen Liikenteellä oli myös oma linjanumerointinsa ennen yhtenäistä seutunumerointia. Näitä en muista ihan tarkasti, mutta jotain tämänsuuntaista: 1 Seutula-Hki, 2 Kannisto-Hki, 3 Kivistö-Hki, 4 Vantaanpuisto-Hki.

Otto Nyberg ajoi ennen liikenteen siirtymistä Paikallislinjoille reittejä Hki-Viherlaakso-Lipparanta (246) ja Hki-Viherlaakso-Petas (247). Nybergin kalustosta siirtyi Paikallislinjoille ja uusiin väreihin muistaakseni vain yksi auto: uudehko, Nybergin muuhun kalustoon verrattuna kookas ja ehjä Kutter 7. Nybergin vanhoja autoja seisoi pitkään Viherlaaksontien varressa.

Paikallislinjat Oy:llä oli linjat Hki-Kolmperä-Siikajärvi (288), Hki-Brobacka-Siikajärvi (287) sekä Laaksolahti-Lähderanta-Viherlaakso-Hki (248). Yhtiö aloitti myös linjan Hki-Viherlaakso-Viherkallio (245). Siikajärven linjoilla oli jotain yhteisiä taustoja (joku linja-autohistorioitsija varmaan tietää) Åbergin Linja Oy:n linjan Hki-Koivula (285) kanssa. Muistan jonkun puhuneen, että ne olisivat olleet joskus samalla yhtiöllä. Linja-autoasemallakin lähtölaiturit olivat 30 ja 30b.

Åke Wickströmin linjoja ei ollut numeroitu, mutta aikatauluissa niillä oli kirjaintunnukset. Valitettavasti minulla ei ole vanhoja aikatauluja, mutta sen muistan, että Gammelgård-Lähderanta-Viherlaakso-Hki (249?) oli aikataulussa linja A niin kuin Anfallintie. Linjakilvistä muistan myös linjat Gammelgård-Träskända-Petas-Hki, Laaksolahdentie-Viherlaakso-Hki, Högnäs-Träskända-Petas-Hki (258?), Rödskog-Träskända-Petas-Hki (257?), Sorvalampi-Gunnars-Hki (267, osa vuoroista jatkoi Sorvalammelta Velskolaan: Vällskog-Gunnars-Hki), Espoo as-Morby-Hki (270?). Åke Wickströmillä oli myös yhteisliikennettä Åbergin Linjan ja Laurilan Linjan kanssa rengaslinjalla Tapiola-Suomenoja-Espoo as-Leppävaara-Tapiola (myöhemmät Espoon linjat 17, 18 ja 19) sekä Espoon kauppalan koulukyytejä. Wickströmin linjoja ja kalustoa siirtyi myöhemmin Paikallislinjat Oy:lle.

Muita Turuntien liikennöitsijöitä siihen aikaan olivat mm. Someron Linja Oy, Posti, Särkisalon Linja Oy, M.Tervo ja Toreniuksen Liikenne Oy.

Pitäjänmäeltä kääntyivät Konalantielle Friherrsin Auto Oy:n ja Friherrsin Linjat Oy:n autot linjalla Hki-Nybacka-Friherrs (numeroinnin tultua ensin 227, sitten 362 ja nykyisin 360). Samat yhtiöt muuten aloittivat 70-luvulla Mechelininkatua ja Vihdintietä ajaneen linjan Hki-Munkkiniemi-Myyrmäki-Louhela. Linja jatkettiin myöhemmin Martinlaaksoon ja sai numeron 361. Sittenhän se lyhennettiin Munkkiniemeen ja lopulta sen perilliseksi tuli 539. Mutta tuosta Vihdintien ja Nurmijärventien suunnasta lisää joku toinen kerta.

Näitä en siis väitä absoluuttisiksi totuuksiksi, mutta en nyt usko muisitini ihan hirveästi pettävän.
 
Ilmari Syrjälä sanoi:
Muita Turuntien liikennöitsijöitä siihen aikaan olivat mm. Someron Linja Oy, Posti, Särkisalon Linja Oy, M.Tervo ja Toreniuksen Liikenne Oy.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lisätään vielä Knut Berglund. Hege Berglund, Lohjan Liikenne, M.Palmunen, Matka-Autot, Vainio, Laineen Liikenne, Pohjolan Liikenne, Yhdysliikenne. Kallion Kauniaisten linjalla oli jossain vaiheessa päättärinä myös Olssonin taimisto. Otto Nybergin Petaksen linja oli virallisesti "Helsinki - Vahlstedtin kauppa". Offtopic: Otto Nybergistä ja hänen vanhoista Bedfordeista ja Büssingeistä oli aikoinaan monenlaisia juttuja liikkeellä. Esimerkiksi Otto itse oli ajamassa, ja huomatessaan ettei Bedfordin jarrut pidä ja auto liukui edessä olleen kuorma-auton perään, huutanut matkustajille "katsokaa se peruuttaa päälle" ja vielä voittanut rosiksessa saatuaan asialle jonkun todistamaan. Toinen stoori oli kun Otto ajoi melkein tyhjää bussia Petakseen päin ja oli huomannut Leppävaarassa oli pysäkki mustanaan Helsinkiin menijöitä. Oli ajanut asiakkkaat jollain autonhajoamissyyllä ulos ja sitten kääntänyt bussin ja vienyt täyden lastin Helsinkiin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minulla on muistikuva että Espoon linjaa 261 Helsingistä Leppävaaran kautta Kauniaisiin olisi 70-luvun lopulla liikennöinyt Pohjolan Liikenne OY, ja se olisi myynyt tämän linjan Espoon Auto OY'lle 80-luvun alkupuolella. Muistanko väärin?

Onko Ilmari Syrjälän mainitsema Suomisen Likenne tunnettu myöhemmin nimellä Vantaan Linja OY?
 
Hape sanoi:
Minulla on muistikuva että Espoon linjaa 261... olisi 70-luvun lopulla liikennöinyt Pohjolan Liikenne... Muistanko väärin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Muisti voi kyllä joskus pätkiä enkä mene valalle tästä. Minun muistini mukaan 261 meni jo Kallion lopettaessa Espoon Autolle. Pohjolan Liikenne on kyllä myöhemmin ajanut Granin läpi Espoon linjaa 35, joka muuten oli alun perin Juhanilan Linja Oy:llä (joka meni Espoon Auton haltuun mukanaan 120-sarjan linjat Olarin suunnalla).

Pohjolan Liikenteellä on ollut seudulla muita aika erikoisia linjoja 70-luvun alussa. Muistan ainakin linjat Myyrmäki (päättäri oli Virtatiellä silloisen yhteiskoulun kohdalla) - Tikkurila ja Hämevaara - Tikkurila. Niiden liikenne loppui, kun PL aloitti Helsinki-Maaseutu-Liikenteen kanssa linjan Pitäjänmäki - Hakunila (sai myöhemmin tunnuksen 541). Hämevaaran linjaa korvasi myös rengaslinja Hämevaarasta Hämeenkylän kautta Vantaankoskelle. Vähän myöhemmin Oy Liikenne Ab aloitti linjan Pitäjänmäki - Fazerila (myöhempi 542), joka jossain vaiheessa jatkui Vuosaareen saakka.

Sen verran tässä vuosikymmenten takaisten asioiden muistelussa olen alkanut epäillä omiakin muistikuviani, että toivoisin jonkun kertovan oliko Leppävaaran Liikenteen linjojen siirryttyä STA:lle ja PL:lle ajossa todella myös NTA:n kalustoa. Tiedän, että STA hankki tähän käyttöön Someron Linjalta vinoikkunaisia (Autokori) busseja ja takataskupsykologialla voisi kuvitella niiden sekaantuneen mielessäni. Silti jotenkin mielikuva on vahva samalaisista busseista kuin Lapissa oli NTA:lla.

Hape sanoi:
Onko Ilmari Syrjälän mainitsema Suomisen Likenne tunnettu myöhemmin nimellä Vantaan Linja OY?
Klikkaa laajentaaksesi...

Nurmijärven suunnalta ajoi Helsinkiin jo ennen minun muistiani, ainakin jo 40-luvulla, V. Suominen. Sittemmin siitä tuli Suomisen Liikenne (vihreät bussit keltaisin ja mustin raidoin), joka muistaakseni jakautui 70-luvulla Luhtajoen Liikenne Oy:ksi (Helsingistä Nurmijärven puolelle päätyvät linjat) ja Vantaan linja Oy:ksi (Helsingistä Vantaalle päätyvät linjat). Sittemmin Luhtajoen Liikenne päätyi Nurmijärven Linjalle ja Vantaan Linja osaksi Vantaan Liikenne -konsernia. Jos en ihan väärin muista, niin Suominen taisi olla mukana myös Nurmijärven Liikenne -nimisessä firmassa (valkoiset autot, leveä sininen raita), jonka liikennekenttä ulottui Nurmijärveltä Hyvinkäälle. Sekin päätyi sittemmin Korsisaaren haltuun ja väreihin.

Suomisen Liikenne / Vantaan Linja hankki 80-luvun alussa Vantaan sisäistä syöttölinjaa 86 (Linnainen - Myyrmäki - Martinlaakso - Reuna) varten pitkän, muuta (Wiima-voittoista, jos en ihan väärin muista) kalustoaan hieman kaupunkimaisemman Lahti-korisen auton. Joka kyllä erottui katukuvassa ja varsinkin Vantaan maalaismaisemissa muista busseista.
 
Ilmari, kiitos vastausesta. Oma muistikuvani voi myös olla väärä.En nimittäin ole löytänyt yhdestäkään lähteestäni vahvistusta tiedolle linjasta 261.
 
Minulla on kartta linjastoluonnoksesta vuosille 1997-2001.

Tässä luonnoksessa esiintyy jo nykymuotoinen linja 51 Kuurinniitystä Leppävaaraan, eli linjaa 261 on suunniteltu lopetettavan jo aiemminkin.
261:n korvaajaksi Mäkkylän suunnalla tässä on ehdotettu linjaa 23K, joka olisi kulkenut Leppävaarasta ensin Turuntietä ja olisi käväissyt Helsingin puolella mennessään omalle palvelualueelleen Mäkkylässä.

Myös 270 on suunnitelmassa korvattu sisäisellä linjalla 27. Kuurinniittyyn tässä on merkattu kulkevan linjan A-vuorot. 27 kulkee suunnitelmissa Karakallion kautta.

Tässä luonnoksessa esiintyy jo bussi-jokeri linjanumerolla 555. Sen reitti on suunnitelmissa sama kuin millä se nykyään kulkee eli sitä ei tuossa ole laitettu kulkemaan Keilaniemen kautta. Minulla ei ole tallessa kaikille alueille suunnitelman selitysosaa, mutta Espoonlahden osiossa kerrotaan, että linjalla 555 on viiden minuutin vuoroväli, eli sama kuin sillä on nykyään ruuhka-aikaan.

Silloin kulkenut linja 128, joka syksyllä 2006 korvattiin linjalla 158 aiottiin tässä suunnitelmassa lopettaa kokonaan. Syyksi sanottiin, että kyseinen linja palvelee liian pientä aluetta ja sen takia sen liikennöintikustannukset ovat liian korkeat. Tilalle olisi tullut linja 44, joka olisi kulkenut näin: Kivenlahti - Nöykkiö - Puolarmetsä - Olari - Kehä II - Karamalmi.

Tässäkin suunnitelmassa on merkattu 195 lopetettavaksi. Sillon sitä ei aiottu korvata linjan 13 reittimuutoksella kuten nykysuunnitelmissa, vaan sen tilalle olisi tullut linja 16 Latokaski - Puolarmetsä - Olari - Tapiola. 13:lle ei ehdoteta tässä suunnitelmassa muutosta, eli se kulkee tässä välillä Otaniemi- Eestinlaakso.

Tässä luonnoksessa on 85 merkattu jatkavan vielä Leppävaaraan, kuitenkin jo vuonna 1999-2000 talviaikatauluissa 85:n päättäri on Espoon keskus. Tämän mukaan linjoja 249 ja 323 ei olisi lopetettu. Tuossa 1999-2000 talviaikataulussa ne on jo korvattu linjalla 29.

Lopuksi voi vielä mainita suunnitelmasta linjan 537, Joka lähtee Sinimäestä ja kulkee Karamalmin ja Lähderannan kautta Martinlaaksoon.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös