Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Käsittääkseni Purolan, Nuppukylän tai Palopuron pysähdykset vaikuttaisivat hidastavasti kaikkiin noilla asemilla pysähtyviin juniin. Ei sitä kumminkaan olla tekemässä mitään linjaa, jonka pääteasemana olisi Palopuro, jolloin kauempaa tai kauemmas ei olisi matkustajia.

Realistisissa skenaariossa noilla asemilla pysähtyvä juna pysähtyisi ainakin Jokelassa, Hyvinkäällä, Riihimäellä ja osa jatkaisi myös Hämeenlinnan ja Toijalan kautta Tampereelle.

Eivät nuo uudet raiteet enää Järvenpään tai pohjoispuolella ole K-juna tyyppistä kaupunkirataa, vaan niitä rakennetaan lähinnä Regio Express - käyttöön ja osa Tampere -Helsinki pikajunista voisi käyttää niitä myös.
Mitään lopullista ei ole vielä päätetty, mutta HSL:n J-lähijunasta Jokelaan on ollut jotain puhetta, mikäli Järvenpää liittyy joskus. Toki jotain vuoroja pitäisi olla myös väliasemilta pohjoiseen, ja voi olla, että jatko Hyvinkäälle tai Riihimäelle tapahtuisi käytännössä samalla junalla, mutta Jokelasta eteenpäin teknisesti ostoliikenteenä.

Itse palauttaisin vanhan H/R -jaon, jossa H kulkisi kaupunkiraireita pysähtyen Keravan jälkeen kaikilla asemilla, ml. lakkautetut, mahdollisesti Ristinummellakin. R kulkisi luonnollisesti kaukoraiteita ja voisi ohittaa uusien asemien lisäksi Ainolan ja Saunakallion, mahdollisesti Jokelankin.

Molemmat linjat kulkisivat päivällä 30 minuutin välein ja hiljaiseen aikaan 60 minuutin välein (yhteinen vuoroväli 15/30). Jos Järvenpää liittyy HSL:ään, voisi tämän paletin lisäksi J- (tai S-)juna kulkea ruuhkassa 30 minuutin välein H-junan kanssa samoin pysähdyksin, mutta päättyen Saunakallioon.
 
Itse palauttaisin vanhan H/R -jaon, jossa H kulkisi kaupunkiraireita pysähtyen Keravan jälkeen kaikilla asemilla, ml. lakkautetut, mahdollisesti Ristinummellakin. R kulkisi luonnollisesti kaukoraiteita ja voisi ohittaa uusien asemien lisäksi Ainolan ja Saunakallion, mahdollisesti Jokelankin.

Molemmat linjat kulkisivat päivällä 30 minuutin välein ja hiljaiseen aikaan 60 minuutin välein (yhteinen vuoroväli 15/30). Jos Järvenpää liittyy HSL:ään, voisi tämän paletin lisäksi J- (tai S-)juna kulkea ruuhkassa 30 minuutin välein H-junan kanssa samoin pysähdyksin, mutta päättyen Saunakallioon.
Minä taas lähden siitä, ettei mitään H-maitojunia pidä palauttaa. 15-20 minuutin vuoroväli R-junille olisi sen sijaan hyvä. Suurehkon osa päivää 1-2 R-junaa tunnissa ajettaisiin myös Tampereelle saakka.
 
Viimeksi muokattu:
Minä taas lähden siitä, ettei mitään H-maitojunia pidä palauttaa. 15-20 minuutin vuoroväli R-junille olisi sen sijaan hyvä. Suurehkon osa päivää 1-2 R-junaa tunnissa ajettaisiin myös Tampereelle saakka.
Minä lähden siitä, ettei uutta rataa kannata rakentaa toisen rinnalle ilman asemia ja että lähijunien asemaväli ei olisi liian montaa kilometriä Uudellamaalla.

Miksi maitojunat edes haittaisivat ketään, kun R-junilla pääsisi edelleen nopeasti tärkeimpiin kaupunkeihin eivätkä kaukojunat jakaisi samoja raiteita taajamajunien kanssa?
 
Eivät nuo uudet raiteet enää Järvenpään tai pohjoispuolella ole K-juna tyyppistä kaupunkirataa, vaan niitä rakennetaan lähinnä Regio Express - käyttöön ja osa Tampere -Helsinki pikajunista voisi käyttää niitä myös.
Eiköhän ne IC:t mahdu ihan hyvin sinne, vaikka tulisikin muutama uusi pysähdys lähijunille, jotka pääsääntöisesti käyttävät eri raiteita. Raidekapasiteetti on kuitenkin tuplaantumassa, mutta tarjonta ei.

Minä taas lähden siitä, ettei mitään H-maitojunia pidä palauttaa. 15-20 minuutin vuoroväli R-junille olisi sen sijaan hyvä. Suurehkon osa päivää 1-2 R-junaa tunnissa ajettaisiin myös Tampereelle saakka.
Voisitko välillä perustellakin näitä heittojasi? Hausjärven kunta on ilmeisesti avaamassa Monninkin uudelleen lähitulevaisuudessa, joten H-juna-tyylinen ratkaisu olisi ihan järkevä ja toimiva, jos päädytään avaamaan uudelleen vaikka se Nuppulinnakin. Olen samaa mieltä, ettei R-junalle kannata lisätä uusia pysähdyksiä, mutta ei se kuitenkaan ole pätevä syy olla avaamatta asemia, kun uuden linjankin voisi tehdä.
 
Voisitko välillä perustellakin näitä heittojasi? Hausjärven kunta on ilmeisesti avaamassa Monninkin uudelleen lähitulevaisuudessa, joten H-juna-tyylinen ratkaisu olisi ihan järkevä ja toimiva, jos päädytään avaamaan uudelleen vaikka se Nuppulinnakin. Olen samaa mieltä, ettei R-junalle kannata lisätä uusia pysähdyksiä, mutta ei se kuitenkaan ole pätevä syy olla avaamatta asemia, kun uuden linjankin voisi tehdä.
Haluat lisää perusteluja. Tässä niitä tulee..

Minä lähden siitä, että junat sopivat paremmin joukkojen kuljettamiseen kuin yksittäisten henkilöiden kuljettamiseen. Jotta junaliikenteelle olisi järkevästi kysyntää lähiliikenteessäkin yhden aseman ympärillä lähietäisyydellä olisi syytä asua vähintäänkin useita tuhansia ihmisiä tai olla tuhansia työpaikkoja.

Myös ajatus, että siitä ei ole mitään harmia, että juna pysähtyy vähän useammin ja on vain vähän hitaampi on myös älytön. Se ei vaan pidä joukkoliikennetutkimusten mukaan ollenkaan paikkaansa. Onkin tärkeämpää, että kohtuullisen houkuttelevissa taajamissa on parempi joukkoliikenne kuin, että jossain periferiassa on asema käytössä.

Lisäksi kaikki joukkoliikenne maksaa sekä infrakustannuksina että liikennöintikustannuksina ja rajoitetut resurssit on syytä käyttää tehokkaasti. Onkin rajua tuhlausta ajaa junaa asemalle, jossa koululiikenteeseenkin perustuva bussiliikenne on kovin tyhjää.

Yksi tärkeä tekijä on yhdyskuntarakenteellinen, on paljon toimivampaa joukkoliikenteen kokonaisuuden kannalla, että joukkoliikennettä arvostavat ihmiset asuvat riittävän kokoisissa taajamissa eivätkä pitkin Uuttamaata siellä täällä. Purolan ja Nuppulinnan tapaiset asemahankkeet taas kannustaisivat hajaantuvaan yhdyskuntarakenteeseen, joka heikentää joukkoliikenteen edellytyksiä jo muutenkin hankalassa tilanteessa.
 
Viimeksi muokattu:
Haluat lisää perusteluja. Tässä niitä tulee..

Minä lähden siitä, että junat sopivat paremmin joukkojen kuljettamiseen kuin yksittäisten henkilöiden kuljettamiseen. Jotta junaliikenteelle olisi järkevästi kysyntää lähiliikenteessäkin yhden aseman ympärillä lähietäisyydellä olisi syytä asua vähintäänkin useita tuhansia ihmisiä tai olla tuhansia työpaikkoja.
Sitten varmaan myös kannattaa lakkauttaa pääradalta vaikkapa asemat Ryttylä, Iittala ja Viiala. Muualta lähiliikennealueelta Kymi, Tavastila, Kausala, Herrala, Järvelä, Lappila, Mommila, Oitti ja Hikiä.

Myös ajatus, että siitä ei ole mitään harmia, että juna pysähtyy vähän useammin ja on vain vähän hitaampi on myös älytön. Se ei vaan pidä joukkoliikennetutkimusten mukaan ollenkaan paikkaansa. Onkin tärkeämpää, että kohtuullisen houkuttelevissa taajamissa on parempi joukkoliikenne kuin, että jossain periferiassa on asema käytössä.
Junien käyttäjämäärät olisivat varmasti suurempia sen muutaman aseman kanssa, kuin ilman niitä. Ne pysähdykset vaikuttavat matka-aikaan yhteensä muutamilla minuuteilla. Jos yhdellä tai kahdella ylimääräisellä minuutilla saadaan reitille joka vuosi 60000 ylimääräistä käyttäjää, niin luulisi sen nyt olevan liiketaloudellisesti kannattavaa. Siirtyikö monikin ihminen junan pariin niiden parin pysäkin lakkauttamisen ansiosta?

Lisäksi kaikki joukkoliikenne maksaa sekä infrakustannuksina että liikennöintikustannuksina ja rajoitetut resurssit on syytä käyttää tehokkaasti. Onkin rajua tuhlausta ajaa junaa asemalle, jossa koululiikenteeseenkin perustuva bussiliikenne on kovin tyhjää.
Silloin, kun Nuppulinnassa meni juna, niin jokaiseen junaan riitti keskimäärin useampikin matkustaja. Ihan tehokkaasti tapetaan sieltä kaikki halu ja edellytykset käyttää joukkoliikennettä, kun sen jokatuntisen junan tilalle tulee pari kertaa päivässä menevä paku. Paljonko mahtaa edes seisakkeella pysähtyminen maksaa? Euron? Aseman valaistuksen sähkölaskusta varmaan tulee pari euroa siihen lisää vuorokauden aikana.

Yksi tärkeä tekijä on yhdyskuntarakenteellinen, on paljon toimivampaa joukkoliikenteen kokonaisuuden kannalla, että joukkoliikennettä arvostavat ihmiset asuvat riittävän kokoisissa taajamissa eivätkä pitkin Uuttamaata siellä täällä. Purolan ja Nuppulinnan tapaiset asemahankkeet taas kannustaisivat hajaantuvaan yhdyskuntarakenteeseen, joka heikentää joukkoliikenteen edellytyksiä jo muutenkin hankalassa tilanteessa.
Nuppulinnaan olisi erinomaiset edellytykset juurikin kehittää aluetta, josta olisi hyvät yhteydet julkisella liikenteellä, ja käyttäjämäärä oli mielestäni ennen lakkautustakin ihan tarpeeksi suuri.
 
Sitten varmaan myös kannattaa lakkauttaa pääradalta vaikkapa asemat Ryttylä, Iittala ja Viiala. Muualta lähiliikennealueelta Kymi, Tavastila, Kausala, Herrala, Järvelä, Lappila, Mommila, Oitti ja Hikiä.
Ilman muuta pääradalta kannattaisi lakkauttaa myös Ryttylä, Iittala ja Viiala. Samoin Lahden oikoradalta olisi syytä lopettaa liikenne Hennan asemalle. Ne hidastavat liikennettä ja niillä asemilla on matkustajia vähän.

Helsingin ja Tampereen välille saadaan paljon houkuttelevampaa Regio Express-tyyppistä liikennettä kun turhia pysähdyksiä vähennetään.

Junien käyttäjämäärät olisivat varmasti suurempia sen muutaman aseman kanssa, kuin ilman niitä. Ne pysähdykset vaikuttavat matka-aikaan yhteensä muutamilla minuuteilla. Jos yhdellä tai kahdella ylimääräisellä minuutilla saadaan reitille joka vuosi 60000 ylimääräistä käyttäjää, niin luulisi sen nyt olevan liiketaloudellisesti kannattavaa. Siirtyikö monikin ihminen junan pariin niiden parin pysäkin lakkauttamisen ansiosta?
Sujuvoittamalla merkittävien taajamien välistä liikennettä on saavutettavissa paljon parempia tuloksia kuin avaamalla tai ylläpitämällä pienten liikennemäärien asemia.

Silloin, kun Nuppulinnassa meni juna, niin jokaiseen junaan riitti keskimäärin useampikin matkustaja. Ihan tehokkaasti tapetaan sieltä kaikki halu ja edellytykset käyttää joukkoliikennettä, kun sen jokatuntisen junan tilalle tulee pari kertaa päivässä menevä paku. Paljonko mahtaa edes seisakkeella pysähtyminen maksaa? Euron? Aseman valaistuksen sähkölaskusta varmaan tulee pari euroa siihen lisää vuorokauden aikana.
Jos uuden aseman kustannuksen olisivat samaa luokkaa kuin arviolta Veikkolassa Lohjalle suunnitellulla radalla, uuden aseman rakentaminen Nuppulinnaan maksaisi arviolta 20 miljoonaa euroa.
 
Ilman muuta pääradalta kannattaisi lakkauttaa myös Ryttylä, Iittala ja Viiala. Samoin Lahden oikoradalta olisi syytä lopettaa liikenne Hennan asemalle. Ne hidastavat liikennettä ja niillä asemilla on matkustajia vähän.

Helsingin ja Tampereen välille saadaan paljon houkuttelevampaa Regio Express-tyyppistä liikennettä kun turhia pysähdyksiä vähennetään.
Menen usein R-junalla Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin. En koe pysähtymistä Ryttylässä kovin häiritsevänä tai aikaavievänä, etenkin kun Riihimäellä odotellaan joka ikinen kerta molempiin suuntiin noin kymmenen minuuttia ohittavaa IC-junaa. Ruuhka-aikoihin Ryttylässä purkautuu massiivinen määrä matkustajia, ja matkustajia olisi varmasti enemmänkin, jos juna menisi useammin kuin kahden tunnin välein.

Minulla ei myöskään oikein ole mitään aavistusta, mitä Regio Express tarkoittaa. Helsingin ja Tampereen väliä palvelee R-junan lisäksi nopeat IC-junat.

Pidän ajatustasi siitä järjettömänä, että moni taajama pitäisi ohittaa saadakseen jotain Regio Express-tyylistä liikennettä. Hennan asema avattiin alle kymmenen vuotta sitten, joten se olisi ihan täydellistä järjenköyhyyttä lakkauttaa niin uusi asema. Silläkin on vuosittain n. 60000 käyttäjää, ja viereen ollaan kaavoitettu paljon asuinaluetta.

Ryttylässä, Iittalassa ja Viialassakin kaikissa riittää keskimäärin useampi matkustaja jokaiseen junaan. Miksi ei palvella niitä asemia, jos infrastruktuuri on valmiina ja yksikään pysähdys ei ole turha?

Miksi sitä Regio Express-tyylistä liikennettä pitää saada vain pää- ja oikoradalle? Miksi ei Riihimäki-Lahti-väli esimerkiksi tarvitse sitä? Miksi niillä on erityisoikeus pysähdyksille vähän pienemmässäkin paikoissa?

Sujuvoittamalla merkittävien taajamien välistä liikennettä on saavutettavissa paljon parempia tuloksia kuin avaamalla tai ylläpitämällä pienten liikennemäärien asemia.
Ei sen liikenteen sujuvuus merkittävästi muutu poistamalla yksi pysähdys joka toiselta junalta.

Jos uuden aseman kustannuksen olisivat samaa luokkaa kuin arviolta Veikkolassa Lohjalle suunnitellulla radalla, uuden aseman rakentaminen Nuppulinnaan maksaisi arviolta 20 miljoonaa euroa.
En tiedä, mistä Veikkolan aseman hinta oikein muodostuu, mutta ainakin Nuppulinnassa on jo valmiina alikulku tai silta, jolloin vain pitäisi rakentaa kaksi parin sadan metrin pituista asfalttiliuskaa muutamalla katoksella. En usko, että sen hinta yltäisi kymmeniin miljooniin.
 
Näin pääradan varressa asuvana, osaatko Petteri avata konkreettisesti, minkä aseman käyttäjät kärsisivät tuosta R+H(+J)-järjestelystä ja millä tavalla? En keksi yhtään yhteysväliä, jolle syntyisi liian harvoja tai hitaita yhteyksiä.

Jos olisin itsekäs, en hyvinkääläisenä edes ehdottaisi uusia asemia matkani varrelle. Pidän niitä silti tarpeellisena nykyisten ja tulevien asukkaiden sekä joukkoliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kannalta.

Jos asuisin Nuppulinnassa, menisin mielellään junalla Helsinkiin. Sen sijaan jos pitäisi odottaa harvoin ja vain arkisin kulkevaa, klo 18 liikennöinnin päättävää liityntäbussia joka ajaa väärään suuntaan Jokelaan päin (nykytilanne), menisin kaikki matkat autolla.
 
Takaisin
Ylös