Helsingin kaupunkisuunnittelua

Kävelykeskustan ja keskustatunnelin yhteys on pelkkää poliittista retoriikkaa, jolla yritetään hämätä tunnelia vastustavat tahot suostumaan tunneliin tyhjillä lupauksilla.
Mielestäni kävelykeskustalla ja keskustatunneli ovat merkittävästi toisistaan riippuvaisia hankkeita. Kyse ei ole poliittisesta retoriikasta. Politiikassa joudutaan usein tekemään kompromisseja.

Minä olen kyllä lukenut suunnitelmista toteuttaa kävelykeskusta (oliko se nyt Hesarissa) kekustatunnelin rakentamisen jälkeen, jossa oli luonnosteltu katujärjestelyitä(mm. Kaivokadun ja Pohjois-Espan sulkemista). Ei tuo kai sitten ollut "vakava ehdotus", kun keskustatunnelistakaan ei ole vielä vakavaa ehdotusta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minä olen kyllä lukenut suunnitelmista toteuttaa kävelykeskusta (oliko se nyt Hesarissa) kekustatunnelin rakentamisen jälkeen, jossa oli luonnosteltu katujärjestelyitä(mm. Kaivokadun ja Pohjois-Espan sulkemista).
Niinpä. Antakaa valtuutetut nyt ENSIN meille autoilijoille 300 M€. Odottakaa sitten 10 vuotta kun louhimme ja valamme betonia. Katsotaan sitten, pannaanko Kaivokatu osittain kiinni ja ryhtyisikö joku siten pohtimaan Pohjois-Espan liikenteen rajoittamista.

Ei tuo kai sitten ollut "vakava ehdotus", kun keskustatunnelistakaan ei ole vielä vakavaa ehdotusta.
Ei ole vakavaa ollut mikään kävelykeskustaehdotus. Arkkitehti piirtää parissa tunnissa havainnekuvan, jossa muutama ihminen on sijoitettu maleksimaan ja hymyilemään aurinkoiselle Espalle. Keskustatunnelia varten valmistellaan asemakaavaa, joka on laillinen lupa alkaa tehdä tunnelia.

Olen itse vaatinut lautakunnassa, että ENSIN suunnitellaan kävelykeskusta ja tehdään sille asemakaava. Sitten voi katsoa vuosien päästä, onko jollekin tunnelille tarvetta. Ei, tämä ei käy, tunneli on tärkeämpi. Siitä on piirretty jo tarkat katupiirustukset ja tutkittu monet vaihtoehdot - ilman kävelykeskustaa, koska se ei ole tärkeä.

Kun keskustan huoltotunneli valmistuu, ydinkeskustassa ei tarvita edes jakeluliikennettä katutasossa. Yksityisautoilijoille on luolien ajorampit ydinkeskustan ulkopuolella. Ja läpiajoliikenteelle on yhtä lyhyet ja nopeat reitit Töölönlahden pohjoispuolitse - sellainen on Helsingin niemen muoto, kun eteläisin itäinen tuloväylä on pohjoisempana kuin Töölönlahden pohjoisranta.

Espat ja Aleksin sekä Yliopistonkadun ja Fabianinkadun voi sulkea autoilta kokonaan, Kaivokadulla voi sallia bussiliikenteen. Poikittaiset kadut paitsi Fabianinkatu ovat jo kävelykatuja. Siinä on meillä vihdoin kävelykeskusta, joka ei maksa 300 miljoonaa euroa ja on toteutettavissa heti.

Antero

PS: Voi käydä myös katsomassa www.kaupunkiliikenne.net/autoton.htm
 
Espat ja Aleksin sekä Yliopistonkadun ja Fabianinkadun voi sulkea autoilta kokonaan, Kaivokadulla voi sallia bussiliikenteen.

PS: Voi käydä myös katsomassa www.kaupunkiliikenne.net/autoton.htm
Hyvältä näyttää, raideliikenneosio kannatta päivittää Espoon Metrolla, se juna meni jo... Tämä saattaa olla suuruudenhullua, mutta laajentaisin aluetta Mannerheimintielle ja pohjoiseen. Eli Mannerheimintie autottomaksi Helsinginkadun risteykseen (Ooppera) saakka. Pohjoinen reitti voisi kulkea pohjoisempanakin, Teollisuuskatu - Nordensjöltinkatu - Mechelininkatu ei vaatisi oikeastaan juuri mitään investointeja, Teollisuuskadun levennyksen joka tehdään joka tapauksessa, ja mahdollisesti lyhyehkön tunnelin välille Mannerheimintie - Mechelininkatu, ehkä myös alikulun Jäähallin risteykseen Nordensjöltinkadulle. Toinen mahdollinen tunnelin paikka voisi olla Mechelininkadun eteläpää, koska sitä ei voi oikein mitenkään kiertää ja se on vaan harvinaisen huonossa paikassa.

Sturen/Helsinginkadun voisi kaventaa kaksikaistaiseksi, joka avaa aika mielenkiintoisia rakennusmahdollisuuksia. Paljonkohan kaupunki saisi pienkerrostalorivistöstä Töölönlahden rannalla Helsinginkadun pohjoiskaistojen paikalla, näin ihan hankkeen rahoituksen kannalta? Samaa kaksikaistaisuutta harkitsisin myös Töölöön Runebergin- ja Topeliuksenkadulle, tilaa vaikka pyörätielle Runeberginkadulla tai kiskoille Topeliuksenkadulle (vaikka kolmoselle reitti Topeliuksenkatu - Nordensjöltinkatu Mannerheimintien sijaan). Eli se ehdottamasi Pohjoisreitti säilyisi, mutta ihan normaalina katuna.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olen itse vaatinut lautakunnassa, että ENSIN suunnitellaan kävelykeskusta ja tehdään sille asemakaava. Sitten voi katsoa vuosien päästä, onko jollekin tunnelille tarvetta. Ei, tämä ei käy, tunneli on tärkeämpi. Siitä on piirretty jo tarkat katupiirustukset ja tutkittu monet vaihtoehdot - ilman kävelykeskustaa, koska se ei ole tärkeä.

Ymmärrän, että vastustat periaatteellisista syistä keskustatunnelia ja haluat tehdä sen rakentamisen tulevaisuudessakin hyvin hankalaksi.

Keskustatunnelista tulee voimakas poliittinen vääntö, mutta uskon, että se rakennetaan. Jos keskustatunneli rakennetaan, pitää samalla varmistaa, että kävelykeskusta toteutuu.

Kävelykeskustan suunnittelu on trivilaalitehtävä, kun keskustatunneli on toteutettu. Ei siihen kovin ihmeellisiä suunnitelmia tarvita. Muutama liikennemerkki , porsaita ja vähän kaistamuutoksia. Toki kävelykadut pitää jollain aikajänteellä parantaa, mutta ei sitä tarvitse tehdä hetkessä.

Hyvä kävely(joukkoliikenne)keskusta kun keskustatunneli on rakennettu on:

Vilhonkatu(kaksisuuntainen) - Kaisaniemenkatu -Unioninkatu(kaksisuuntainen) - Etelä-Espa(kaksisuuntainen) - Mannerheimintie -Postikatu, niin että noilla rajakaduilla saa liikkua henkilöautoilla.

Kampissa sitten Mannerheimintie - Arkadiankatu - Eteläinen rautatienkatu - Runeberginkatu - Fredrikinkatu(kaksisuuntainen) - Uudenmaankatu(kaksisuuntainen) - Erottajankatu - Mannerheimintie
 
Keskustatunneli on erittäin hyvä hanke ja on syytä toteuttaa, jotta Jätkäsaaren rakentaminen ei tukkeuta koko kantakaupungin katuverkkoa.

Tässä on täysin perusteettomia oletuksia.

Kaikilla henkilöautoon perustuvilla ratkaisuilla, myös keskustatunnelin sisältyvillä, Helsingin kantakaupungin liikenne ruuhkautuu.

Ruuhkautuminen aiheutuu henkilöautopohjaisesta liikennejärjestelmästä, ei siitä, että sille ei olisi tunneleita. Välttämätön ajoneuvoliikenne ei edellytä keskustatunnelin tyyppisiä moottoriväyliä.

Helsingin kantakaupungin suunnitellut laajennusalueet eivät voi toimia, jos niillä sallitaan Helsingin keskimääräinen autoliikenteen osuus.

Ruuhkautuminen johtuu henkilöautoliikenteen suuresta osuudesta, ei muusta.

Keskustatunneli mahdollistaa myös kävelykeskustan, jota ei muuten tule.

Tämä on täysin perusteeton oletus.

Kävelykeskusta ei edellytä keskustatunnelia seuraavista syistä:
- Helsingin ydinkeskustan läpi ei suuntaudu merkittäviä autoliikenteen läpikulkuvirtoja.
- Helsingin ydinkeskustan huoltoliikenteelle on jo rakennettu tunnelit
- Helsingin ydinkeskustan pysäköintilaitoksiin on jo sisäänajotunnelit ydinkeskustan ulkopuolelta.

Väitteesi on vain kävelykeskustan asettamista keskustatunnelin panttivangiksi.

Suomessa harrastetaan toistuvasti retoriikkaa, että satsaukset kevyeen ja julkiseen liikenteeseen "edellyttävät" kaupunkimoottoriteiden tai tarpeettomien pysäköintilaitosten rakentamista. Tätä samaa retoriikkaa jauhetaan Helsingin lisäksi tällä hetkellä Turussa, Tampereella ja Oulussa.
 
Hyvältä näyttää, raideliikenneosio kannatta päivittää Espoon Metrolla, se juna meni jo...
Kiitos kehuista, mutta metrojunan menemiseen Espooseen on vielä pitkä aika. Ja monta mutkaa.

Espoon metrosta ei ole vielä rakentamispäätöstä, eikä mitään muitakaan sitä edeltäviä päätöksiä, joista rahoituspäätös tullee olemaan vaikea. Viime syyskuun valtuustokokous päätti vain valita tunnelimetron Etelä-Espoon raideliikenteen periaateratkaisuksi, mikäli joukko valtuuston asettamia ehtoja myös täyttyy. Eikä tämäkään päätös ole vielä lainvoimainen.

Antero
 
Kiitos kehuista, mutta metrojunan menemiseen Espooseen on vielä pitkä aika. Ja monta mutkaa.

Espoon metrosta ei ole vielä rakentamispäätöstä, eikä mitään muitakaan sitä edeltäviä päätöksiä, joista rahoituspäätös tullee olemaan vaikea. Viime syyskuun valtuustokokous päätti vain valita tunnelimetron Etelä-Espoon raideliikenteen periaateratkaisuksi, mikäli joukko valtuuston asettamia ehtoja myös täyttyy. Eikä tämäkään päätös ole vielä lainvoimainen.
Poliittinen tilanne niin kuin minä sitä luen on, että vaihtoehdot jotka ovat pöydällä on metro tai ei mitään. Jotta pikaraide olisi uskottava vaihtoehto, se pitäisi ensin toteuttaa pienemmässä mittakaavassa jossain pääkaupunkiseudulla. Raidejokeri voisi olla yksi vaihtoehto, tai edes sen itäosa pääradalle yhtyvänä, eli vaikka Pasila - Oulunkylä - Viikki - Myllypuro- Itäkeskus.
 
Semmoinen kommentti vielä, että en usko keskustatunnelia rakennettavan. Syy on se että poliittinen kompromissi jolla hanke saattaisi mennä läpi on laaja kävelykeskusta, autoilun rajoittaminen katuverkostossa yleensä ja luultavasti tietullit, keskustatunnelin kylkiäisenä. Ja tätä ei taas tunnelia ajavat automiehet halua. Lisäksi on tietty joukko joka vastustaa, oikein, ihan vain kustannussyistä. Soininvaara summasi asian hyvin, jos tarvitaan yhteys etäämmältä keskustan parkkihalleihin niin kai ne parkkihallit voi vetää ne putket ihan itse.
 
Mielestäni on hyvä, että on monenlaisia eri tyyppisiä asuinalueita. Olisi kurja, jos koko kaupunki olisi saman tyylisesti rakennettu. Jokaisessa asumismuodossa on omat hyvät ja huonot puolensa. En itse ymmärrä sellaisia kommentteja, joissa johonkin tiettyyn rakennustyyppiin ihastuneena valitellaan sitä, ettei koko kaupunki ole rakennettu samalla tyylillä, kuten vaikka tiiviiviitä ja matalia asuinalueita tai pelkkiä umpikortteleita suosien.

Umpikorttelit niitä kiertävine katuineen ei ole mikään täydellinen ja ainoa oikea ratkaisu. Itseäni Kalliossa asuessani häiritsee se, että jalankulkija ei juurikaan omaa rauhaa saa. Koko ajan vieressä jyllää autolauma. Kyllä siinä alkaa kaipaamaan kävelyraitteja Kuitinmäen tyyliin. Jos kaikki parkkipaikat sijoitetaan pelkästään katujen varteen, ei kovin paljon kävelykatuja välttämättä pysty perustamaan. Jos asunnosta on näkymä pelkästään kadulle, ikkunasta voi näkyä pelkästään autoja pursuava katu ja vastapäinen talo. Avokortteleiden hyvänä puolena on se, että asunnoista voi olla avarammat näköalat. Avokorttelit voivat myös aikaansaada vehreämmän yleisilmeen. Tietenkin jos alueella on rauhatonta, voi avokorttelit tuntua turvattomilta ja tietenkin avokorttelit päästävät liikenten melun pihalle asti, jos kortteli aukeaa vilkkaasti liikennöidylle kadulle päin.

Itse tykkään siitä, että asunnosta avautuu avarat näkymät. En myöskään ymmärrä, mitä erityisen hienoa on asua maan tasolla. Jos haluaa pihan hoidettavakseen, niin silloin sen ymmärtää. Mutta entä silloin, kun omaa pihaa ei käytännössä ole ja kun vielä asuntokin jakautuu useampaan kerrokseen. Onko jotenkin mukavampaa kävellä omia portaita asuntonsa sisällä, kun siirtyy makuuhuoneesta keittiöön, kun se, että joutuu asuntoonsa tullessaan kivuta portaita pitkin ylös? Ei minulla ole mitään erityistä halua muuttaa tiiviin ja matalan rakentamisen alueelle.

Minusta 60-luvulla esimerkiksi Itä-Helsinkiin rakennetuista lähiöistä löytyy myös hyviä puolia. 60-luvulla rakennettu kerrostalo on parhaimmillaan tyylikkään näköinen, toki karun oloinen, mutta kuitenkin omalla tavallaan kaunis. Ei kaiken tarvitse olla kuin pitsiröyhelöillä koristeltua. Metsäisessä yleisilmeessä on myös jotain, mikä miellyttää minua. Olen monta kertaa miettinyt, että olisi joskus mukava muuttaa tuollaiselle alueelle, kunnon "metsälähiöön".

Kaupunkisuunnittelussa pitää ottaa joukkoliikenne mukaan jo alusta alkaen. Joukkoliikenne pitää laittaa kulkemaan mahdollisemman keskeltä asuinaluetta ja mielellään pelkästään joukkoliikenteelle varattuja väyliä pitkin. Autot voisi laittaa kulkemaan syrjemmälle. Asuinalueille täytyy saada myös kävelyraitteja. Näinhän Jätkäsaaressa tunnutaan tehtävän ainakin sen perusteella, mitä olen saanut lukea Jätkäsaaren aloituskortteleiden suunnitelmista. Uskon, että siitä tulee vielä todella viihtyisä alue.
 
Umpikorttelit niitä kiertävine katuineen ei ole mikään täydellinen ja ainoa oikea ratkaisu. Itseäni Kalliossa asuessani häiritsee se, että jalankulkija ei juurikaan omaa rauhaa saa. Koko ajan vieressä jyllää autolauma. Kyllä siinä alkaa kaipaamaan kävelyraitteja Kuitinmäen tyyliin.

Minä asun myös Kalliossa umpikorttelissa. Tämä on minusta mukavin kaupunkisuunnitteluratkaisu. Umpikorttelien ansiosta kadut muodostavat kauniita kokonaisuuksia ja talot ovat jykeviä muurimaisia rakennelmia, kauniisti ja koristeellisesti rakennettuja vanhan ajan tyyliin. Talojen sisäpihoille voidaan tehdä kauniita istutuksia, keinuja ja pöytiä ajanviettoa varten, kun pysäköinti on parkkiluolissa. Lapset voivat leikkiä sisäpihoilla turvallisesti, koska sinne ei pääse ulkopuolelta. Umpikortteleissa tuuli ei pääse mellastamaan vapaasti, koska talot vähentävät tuulen voimakkuutta.

Tehokkuudeltaan umpikortteli taitaa olla paras mahdollinen asumisratkaisu, joten kivijalkakauppojen palvelut ja kulkuyhteydetkin ovat parhaat mahdolliset kivikaupungissa, kävelyetäisyydellä. Liikennettä ei ole liiaksi useimmilla kantakaupungin kaduilla, se on keskittynyt Kalliossa parille pääkadulle ja lopuilla on hyvinkin rauhallista. Kaupungin betonisuuden näen hyvänäkin asiana. Talvisin puistot ja muut vihreät alueet ovat ankeita, kun lehdet ovat tippuneet. Kaupunki taas on samannäköinen kesällä kuin talvella, jos ympärillä on vain betonia. Kauniisti väritettynä betonikin on kaunista. Tulee urbaani tunnelma kun kaikkialla on betonia, rakennuksia, kulkuvälineitä, ihmisiä. Tällainen ei ole tyypillistä suomalaista asuinaluetta.

Lähiöissä minua inhottavat kantakaupunkia pidemmät kävelymatkat, harvemmin kulkevat kulkuvälineet ja se, että aina jotain ruokaa erikoisempaa saadakseen on lähdettävä jonnekin matkustamaan ja siihen kuluu aikaa. Kerrostalot lähiöissä eivät ole edes kauniita ja persoonallisia. Ainoa hyvä asia on edullisempi hinta lähiöissä asumiselle, joka kertoo vähäisemmästä haluttavuudesta.

Lähiömäistä ja pientalorakentamista on muutenkin jo maa täynnä, kyllä tätä kantakaupunkia saisi lisää rakentaa. Umpikorttelialueilla taitavat olla Suomen korkeimmat asuntojen hinnatkin, se kertoo jotain arvostuksesta!
 
Viimeksi muokattu:
Aikaisemmin puhuttiin siitä, mitä suomalaiset haluavat ja annetaanko sitä heille. Tässä erään aikoja sitten näytetyn tv-ohjelman sisältö lyhyesti: http://www.yle.fi/ajanhenki/ohjelma25042005_2.html

Minusta tuo Tukholman St. Ekrikskvarteren, sekä aiemmin linkattu Hermannin kortteli tulisivat ottaa kantakaupunkiin ja sen laitamille tapahtuvan täydennysrakentamisen lähtökohdiksi. Arabianrannassa on menty muutama askel oikeaan suuntaan, mutta aluetta vaivaa silti yhä Suomessa sinnittelevä ajatus siitä, ettei talossa saa olla muita värejä kuin mustaa, valkoista ja ehkä punaista. Myös kaikkien palveluiden keskittämisen yhteen ostoskeskukseen katson jokseenkin vanhanaikaiseksi ajatteluksi.

Ihan mutu-tuntumalta uskoisin, että suomalaisten nuivat asenteet kaikkea uutta kaupunkirakentamista kohtaan johtuvat siitä, ettei meillä ole nimeksikään kokemusta viihtyisästä kaupunkirakentamisesta viime vuosikymmenten ajalta. Kuitenkin hieman ihmettelen sitä, että Koivusaaren rakentamista vastustava lauttasaarelainen asukasyhdistys saa sympatioita täälläkin. Koivusaaren kovan rahan asuntoihin muuttaisi mitä luultavimmin paljon hyvätuloisia kävelymatkan päähän metrosta, jotka muuten pakenisivat Kirkkonummelle ja Nurmijärvelle. Yksi tapa hillitä hyvätuloisten pakenemista kehyskuntien urban sprawleihin on nimenomaan tarjota korkeatasoisia kaupunkiympäristöjä kaupungin sisältä, mieluiten sujuvan raidejoukkoliikenteen varrelta, ja juuri tähän tarjoaisi Koivusaari oivallisen mahdollisuuden. Sellaisista on nyt Helsingissä huutava pula. Esimerkkiä viihtyisästä veden ääreen rakentamisesta voisi ottaa vaikkapa Tukholman Hammarby Sjöstadista tai Malmön Västra Hamnenista.

Ja keskustatunnelia piti vielä kommentoida. Vastustan sitä ehdottomasti. 300 miljoonaan tuhlaaminen siihen, että kantakaupunkiin saadaan lisää autoja, ei kuulosta hyvältä. Autoilun rajoittaminen onnistuu paremmin tietulleilla ja verotuksella, joka on verrannollinen päästöihin. Joukkoliikennekaupunkia saadaan rakentamalla joukkoliikennekaupunkia, moottoriteitä rakentamalla saadaan autokaupunkia. 1+1=2.

Sitten vielä eräs kävelykeskustaan liittyvä kysymys. Yliopistokatu oli taannoin pitkähkön ajan suljettuna autoilta remontin vuoksi. Jalankulkijan näkökulmasta se ei kuitenkaan näyttänyt tekevän minkäänlaista haittaa keskustan autovirroille. Miksi sitä ei siis lopullisesti voisi sulkea ja muuttaa kävelykaduksi? Autoille se ei liene lainkaan merkityksellinen, mutta kävelykeskustan lisänä se olisi hyvinkin merkittävä.
 
Viimeksi muokattu:
300 miljoonaan tuhlaaminen siihen, että kantakaupunkiin saadaan lisää autoja, ei kuulosta hyvältä.

Muutama viikko sitten kokouksessa KSV:llä taidettiin sivulauseessa mainita, että 500 miljoonaa on nykyään lähempänä totuutta. Kustannusarvio on tarkentunut suunnittelun edetessä ja pintatunnelin rakentaminen on erityisen vaikea ja häiriötä aiheuttava projekti. Onko missään mainostettu, että pintatunnelin rakentamiseksi pitää avata päältä jokseenkin koko väli Mechelininkadulta Kaisaniemen puistoon?

Yliopistokatu oli taannoin pitkähkön ajan suljettuna autoilta remontin vuoksi. Jalankulkijan näkökulmasta se ei kuitenkaan näyttänyt tekevän minkäänlaista haittaa keskustan autovirroille. Miksi sitä ei siis lopullisesti voisi sulkea ja muuttaa kävelykaduksi?

Tästä aiheesta tehtiin myös valtuustoaloite jokseenkin samoin sanoin. Vastuksessaan virkamiehet kirkkain silmin sivuuttivat käytännön havainnot ja väittivät sulkemisen olevan katastrofi autoliikenteen kannalta. Näin se homma etenee.
 
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Olen yrittänyt perehtyä, mutta en ole saanut järkeviä selityksiä kuin että jotkut ihmiset kivenkovaa vastustavat korkeita rakennuksia , ja siinä samassa vastustavat kaikkea muutakin.
En oikein ymmärrä miksi päättäjät ja kaupunkisuunnittelijat pelkäävät juuri näitä niin paljon, etteivät uskalla toteuttaa omia ajatuksiaan, koska pilvenpiirtäjähankkeita on toistuvasti ollut esillä Helsingissä, mutta joka kerta ne ovat kaatuneet.
Syy miksei jakseta innostua on että näillä leveysasteilla varjostusvaikutus on hyvin voimakas, joten korkeat talot pitää sijoittaa etäälle toisistaan. Tällöin haettu tehokkuus häviää.

Käytännössä siis aika marginaalihommaa, mutta hyvä selitys sille miksi maamerkkirakentamista vastustetaan löytyy Soininvaaran blogista (http://www.soininvaara.fi/wordpress/2007/09/02/tiivista-ja-matalaa/#more-114):
Osmo Soininvaara sanoi:
Kaupunkiin mahtuu kyllä korkeita torneja - ne jopa ehkäisevät eksymistä toimiessaan maamerkkeinä - mutta tuolloin tornin ulkoasulle on asetettava poikkeuksellisia vaatimuksia. Vuosaaressa tätä yritettiin, mutta rakennuttaja ei halunnut rakentaa sellaista taloa, joka kaavaan oli merkitty ja rakennuslautakunta anoi rakennusluvan rumalle tornille. Jos säännöt ovat tällasisia, ei torneja oikein uskalla sallia.
Ja toinen postaus aihetta sivuten (http://www.soininvaara.fi/wordpress/2007/09/12/arkkitehtipoliittinen-ohjelma/)
Osmo Soininvaara sanoi:
Jokin perälauta on kuitenkin oltava, jos teemme asemakaavoista väljempiä ja sälytämme enemmän vastuuta rakennuttajille. Luontevaa olisi, että rakennuslupavaiheessa rakennuslautakunta tarkistaisi suunnitelmien laadun ja hylkäisi huonot suunnitelmat. Helsingissä rakennuslautakunta tulkitsee kuitenkin lakia niin, että hakemus on aina hyväksyttävä, ellei se ole ristiriidassa asemakaavan kanssa. Jos näin on, kaavoitusta ei voi väljentää vaan joudumme tyytymään kaupunkisuunnitteluviraston virka-arkkitehtien suunnittelumonopoliin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Syy miksei jakseta innostua on että näillä leveysasteilla varjostusvaikutus on hyvin voimakas, joten korkeat talot pitää sijoittaa etäälle toisistaan. Tällöin haettu tehokkuus häviää.
Itse näkisin asian niin, ettei tornirakentamisella haettaisi tehokkutta vaan näyttävyyttä. Ehkä olen sellainen parantumaton torni-fetisisti joiksi tornien vastustajat meitä haukkuvat, kaikkine painokelvottomine lisänimityksineen.

Käytännössä siis aika marginaalihommaa, mutta hyvä selitys sille miksi maamerkkirakentamista vastustetaan löytyy Soininvaaran blogista.
Soininvaara nyt ei ole ainoa totuuden torvi näissä asioissa. Hän on, vaikka usein puhuu ihan asiaakin, aika kiistelty henkilö, eikä läheskään kaikkien mieluinen edes Vihreän Liiton sisällä.

Pitää tosin paikkansa että yksi epäonnistunut torni pilaa muidenkin tornien maineen pitkäksi aikaa. Olen seurannut tänä vuonna Leppävaaran Sellon viereen nousevan yli 70-metrisen konttoritornin rakennusvaiheita, ja aluksi näytti hyvältä, mutta nyt olen kauhukseni huomannut että julkisivua on alettu osittain peittää jollain halvan näköisellä alumiinifolion tapaisella kiiltävällä pinnalla, joka heijastaa valoa ikävästi. Jos torni jää tuollaisen näköiseksi, niin en ihmettele ollenkaan jos pistetään hanttiin.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Minne metroa voisi jatkaa?

Soininvaara nyt ei ole ainoa totuuden torvi näissä asioissa. Hän on, vaikka usein puhuu ihan asiaakin, aika kiistelty henkilö, eikä läheskään kaikkien mieluinen edes Vihreän Liiton sisällä.
Ei ollut tarkoitus lainata Soininvaaraa auktoriteettina, minusta vain selitys on hyvä. Jos ei ole keinoja varmistaa että maamerkki on ulkomuodoltaan tasokas, niin on ihan luonnollista ettei niitä kaavoiteta.

Tämä on näitä kaupunkikultturiin kasvukipuja, eli lainsäädäntö laahaa perässä.
 
Takaisin
Ylös