Helsingin KH haluaa puolittaa lipun hinnat

Tietysti pääsee bussilla suoraan. Mutta jos haluaa lipun jolla voi myös käydä vapaa-aikanaan Helsingin keskustassa esim kyldyyriä harrastamassa niin sen pitäisi kaiken järjen mukaan maksaa enemmän kuin sellainen jolla liikutaan vain lähiöstä lähiöön.
Tuo pätee kausilippuihin, joissa hinta ei nytkään ole ihan niin törkeä kuin arvo- ja kertalipuissa. Arvolipun käyttäjää ei paljon kiinnosta kulttuuri silloin, jos matka tosiaan on Helsingin ulkopuolisesta paikasta toiseen vastaavaan. Pääkaupunkiseudulla pystyy kyllä varsin hyvin elämään matkustelematta juuri milloinkaan Helsingin keskustaan.
 
Pääkaupunkiseudulla pystyy kyllä varsin hyvin elämään matkustelematta juuri milloinkaan Helsingin keskustaan.

Kannattaa huomioida, että ahkerien joukkoliikenteen käyttäjien matkustusprofiilit ovat paljon keskustapainotteisempia kuin seudun asukkailla keskimäärin. Keskustaan on joka puolelta seutua hyvät yhteydet.
 
Tuo pätee kausilippuihin, joissa hinta ei nytkään ole ihan niin törkeä kuin arvo- ja kertalipuissa. Arvolipun käyttäjää ei paljon kiinnosta kulttuuri silloin, jos matka tosiaan on Helsingin ulkopuolisesta paikasta toiseen vastaavaan. Pääkaupunkiseudulla pystyy kyllä varsin hyvin elämään matkustelematta juuri milloinkaan Helsingin keskustaan.

Arvolippuihin ollaan suunnttelemassa sellaista muutosta että hinta riippuu kokonaan matkan pituudesta. Se tarkoittaa että lippu on leimattava myös ulos noustessa, muuten peritään korkein mahdollinen hinta.

Kertaliput yritetään kaiken jäärjen mukaan jättää hyvin harvoin matkustavien lipuksi ja ne tulevat jäämään kalliiksi.

t. Rainer
 
Kannattaa huomioida, että ahkerien joukkoliikenteen käyttäjien matkustusprofiilit ovat paljon keskustapainotteisempia kuin seudun asukkailla keskimäärin. Keskustaan on joka puolelta seutua hyvät yhteydet.

Kumpikohan tässä on muna ja kumpi kana?

Matka esim. Simonkylästä Aurinkolahteen kestää autolla 15-20 min. Joukkoliikennettä käyttäen tulee useita vaihtoja ja alkaen noin tunti matka-aikaa. Useimmiten matka kiertää keskustan kautta, ilmeisesti juuri mainitsemastasi syystä. Se kyllä todella karsii haluja joukkoliikenteen ahkeraan käyttöön, jos muu vaihtoehto on olemassa.

Keskustan kautta tehtävät vaihdot ovat järkeviä normaalissa joka suuntaan kasvaneessa kaupungissa, jossa keskusta on keskellä (esim. Turku). Helsingissä keskusta on valitettavan syrjässä järkevää muualle kuin sinne suuntautuvan liikenteen hoitamista ajatellen.

Asiat kai voisivat olla toisinkin.
 
Kumpikohan tässä on muna ja kumpi kana?

......

Asiat kai voisivat olla toisinkin.


Toimiva joukkoliikenne voi olla olemassa vain silloin kun matkustajamäärät ovat riittävät. Ohuilla liikennevirroilla joukkoliikenne ei vain pysty kunnolla palvelemaan. Kantakaupungin ratikat, säteittäiset yhteydet keskustaan ja muutama poikittaislinja saavuttavat kriittisen palvelutason. Esimerkiksi Simonkylä - Aurinkolahti välillä auton kanssa kilpailuun ei ole mitään edellytyksiä kun liikkeellä yksi matkustaja silloin ja toinen tällöin.

Myös kaupunkirakenteella on merkitystä. Joukkoliikenteen käyttäjät pitävät erilaisesta ympäristöstä kuin autoilijat. Kävelyyn sopeutunut kaupunki on erilainen kuin autokaupunki. On luonnollista, että joukkoliikenteen käyttäjät asioivat enemmän keskustassa, jossa on kävellenkin mukava liikkua. Kun ruuhkat ja parkkipulmat eivät rajoita samallalailla asiointipaikkojen valintoja kuin autoilijoilla, liikkumisprofiilikin on erilainen.
 
Viimeksi muokattu:
- Lippujen hinnat helsingissä ovat jo nykyään todella edulliset verrattuna muihin Suomen kuntiin

- Nykyisilläkään lipunhinnoilla ei henkilöauton valintaa helsingissä voi perustella ainakaan taloudellisilla syillä, ainakaan vakavalla naamalla

Lippujen hinnat ovat jo nyt Helsingissä muuta Suomea edullisemmat. Esimerkiksi Helsingin sisäinen arvolippu maksaa 1,65 euroa ja ratikkalippu 1,24 euroa ja kun sitä vertaa muun suomen 2,90 euron hintaisiin lippuihin niin Helsingissä liput ovat naurettavan halpoja. Helsingissä ei myöskään ole sunnuntailisää (niin kuin Kuopiossa) eikä vaihto-oikeudesta lisämaksua (niin kuin Hämeenlinnassa).

Niin, ja vielä enemmän ihmettelen että miksi Vihreä Liitto meni mukaan tukemaan hinnanalennusta.

Ehkä tässä on syynä se että halutaan miellyttää äänestäjiä. Kansalaisten mielestä lippujen hinnan alennuksen vastustaminen on joukkoliikenteen vastustamista.

Lipunhintojen puolittaminen on täysin typerää ja siitä tulee vain yksi rasite lisää joukkoliikenteen kehittämiselle.

Valinta auton ja joukkoliikenteen välillä ei perustu hintaan vaan palveluun. 2–3 vaihdon epäluotettavien aikataulujen joukkoliikenteellä ei kuljeta, jos autolla pääsee 1/3 ajassa.

Lippujen hintojen puolittaminen on typerää mutta ilmainen joukkoliikenne olisi vielä typerämpää.

Kuluttaja tekee päätöksensä mielikuvien perusteella. Mielikuva autoilun hinnasta on yleensä täysin väärä. Bensa-asemalla käyntiä ei pohdita ja kerran viikossa hurautetaan 60 eurolla ”matkalippurahaa” ilman tunnontuskia. Jos edes kaikki työmatkat tekisi seudulla joukkoliikenteellä – mikäli se palvelutason puolesta on kohtuudella mahdollista – maksaa se 80 € mutta säästäisi luultavasti 3 tankillista polttoainetta eli 180 €.

Mutta kun näin ei ajatella. Auton kaikki kulut, luokkaa 250–350 €/kk ovat itsestäänselviä eikä niitä kyseenalaisteta ja auton käyttö on ilmaista, kun tankissa oleva menovesikin on jo ostettu. Sen sijaan joukkoliikennelippu on ylimääräistä kulua ja jos se ei ole niin vähän, ettei se enää tunnu suhteessa vaikka kaljalasilliseen tai elokuvalippuun, niin sitten se on liian kallista.

Juuri näin. Valitettavasti mielikuva kansalla on että joukkoliikenne on kallista ja autoilu halpaa ja tähän mielikuvaan SDP ja Vihreät vastaavat että alennetaan lippujen hintoja.
 
Toki lippujen hinnoissa on tarkistamisen varaa, sillä etenkin opiskelijoille hinnanalennus on aina tervetullut. Mielummin kuitenkin pannaan lipunhintojen alennuksen rahat siihen joukkoliikenteen kehittämiseen sekä palvelutason parantamiseen.

Kuitenkin ennen kuin voidaan edes haaveilla hinnanalennuksista, pitäisi olla takaus siitä, ettei seuraavaan kymmeneen vuoteen kitistä joukkoliikenteen pakollisista kustannuksista. Siis linjoja ei lopeteta eikä vuoroja karsita. Samalla kehittämistä ei tule pysäyttää. Toki kaikkia (kuten eräitä oranssiin väriin ja tunneleihin liittyviä) hankkeita ei tule päättömästi tunkea joka pikkaan, mutta kitiseminen esim. jonkin raitiolinjan jatkamisen kalleudesta tulisi unohtaa. Mutta lupaukset kuitenkin unohtuisivat, koska "rahaa olisi vähemmän". Siksi lippujen hinnat tulee pitää korkeammalla.

Lippujärjestelmää on kehitettävä sekä aluetta laajennettava, mutta mm. lippun leimaaminen kahdesti on aivan älytöntä.

Jos lippujen hintoja alennetaan, on subventointi ensisijaisesti otettava tietulleista sekä autoliikenteen edistämiesetä (tiehankkeet, työmatkaedut).

Kuitenkin lippujen kalleus on suhteellista. Yli 11-vuotias maksaa Lahdessa 30 päivän näyttökortista alle kuudelle kilometrille vain 53,00€. Tai 6-12 km matkoista näppärästi 40 matkan erillisellä kortilla 84,90€. Vastaavasti kertalipusta yli kuudelle kilometrille ilman vaihto-oikeutta 3.40€. Halpaa ja helppoa, eikö?!

Mutta joukkoliikenteen ongelmien poistaminen on helppo hukuttaa keskusteluun halvemmasta tai ilmaisesta joukkoliikenteestä. Ja se mitä joukkoliikenteen taso tai hinnat muualla Suomessa on, ei tarvitse korviaan lotkauttaa. Se on vain sitä niiden maalaisten jatkuvaa narinaa. Pääsenhän käteväsit virka-autollani päivittäin Nurmijärvelle.
 
Matka esim. Simonkylästä Aurinkolahteen kestää autolla 15-20 min.
Jos Kehä III ei ole ruuhkaa...

Ohuilla liikennevirroilla joukkoliikenne ei vain pysty kunnolla palvelemaan. Kantakaupungin ratikat, säteittäiset yhteydet keskustaan ja muutama poikittaislinja saavuttavat kriittisen palvelutason. Esimerkiksi Simonkylä - Aurinkolahti välillä auton kanssa kilpailuun ei ole mitään edellytyksiä kun liikkeellä yksi matkustaja silloin ja toinen tällöin.
Nuo ohuet virrat on toki ongelma, mutta asiaa ei yhtään auta lyhyet liityntälinjat.
Aurinkolahdesta Vuosaaren metroasemalle kulkee h90, vuoroväli n. 8 minuuttia.
Vuosaaresta Mellunkylän metroasemalle ja edelleen Malmille kulkee h78, vuoroväli n. 8 minuuttia.
Tikkurilasta Vuosaareen kulkee v62, vuoroväli 10 minuuttia.
Kulomäestä Simonkallion kautta Tikkurilaan kulkee v72, vuoroväli 20 minuuttia.

Tyhmempi voisi kuvitella että näitä voisi jotenkin yhdistää. h78 ja h90 tosin kai muuttuu kakkosjokeriksi, mutta miksesi tuota v62:sta voi jatkaa kummastakin päästä liityntälinjoille?
 
Lippujärjestelmää on kehitettävä sekä aluetta laajennettava, mutta mm. lippun leimaaminen kahdesti on aivan älytöntä.
No jaa... Estäneeköhän mikään tekemästä ulosleimausta vaikka heti kohta. Halvaksi tulee.
 
Kuitenkin lippujen kalleus on suhteellista. Yli 11-vuotias maksaa Lahdessa 30 päivän näyttökortista alle kuudelle kilometrille vain 53,00€. Tai 6-12 km matkoista näppärästi 40 matkan erillisellä kortilla 84,90€. Vastaavasti kertalipusta yli kuudelle kilometrille ilman vaihto-oikeutta 3.40€. Halpaa ja helppoa, eikö?!

Lahden paikallisliikenteen hintataso on toki korkeampi kuin Helsingin, mutta oiotaanpa nyt kuitenkin esittämiäsi virheellisiä faktoja. Lahden sisäisessä liikenteessä noudatetaan koko kaupungin alueella alempaa tasataksaa, joten kertalipun hinta on kilometreistä riippumatta 2,90€. Myöskään matka- ja näyttökorteissa ei ole kaupungin alueella mitään kilometrirajoja, vaan esim. 40 matkan kortin hinta on aina 77,70€. Lisäksi 11-19 vuotiaat kuuluvat nuorisoalennuksen piiriin, joten heille 40 matkan kortti maksaa vain 50 euroa (kuten myös opiskelijalippu 20-25 vuotiaille).
 
Lahden paikallisliikenteen hintataso on toki korkeampi kuin Helsingin, mutta oiotaanpa nyt kuitenkin esittämiäsi virheellisiä faktoja.

Tarkennetaanpa nyt kuitenkin vielä sen verran, että hinnoittelu Lahdessa muuttui 1.8.2009. Siihen asti tilanne oli se, ettei kaupungissa ollut esim. nuoriso- ja opiskelijalippuja ja liput hinnoiteltiin kilometritariffin mukaan. Tosin kilometritariffikin oli 6 - 9 km:n matkoilla korkeampi kuin muualla maassa, koska 6 km:n taksaportaasta hypättiin suoraan 12 km:n taksaportaaseen.
 
Demarien Päivi Lipposen jutut ilmaisesta joukkoliikenteestä lienevät onneksi unohtuneet. Mutta entäs joukkoliikenteen lipunhintojen reilu laskeminen? Kuulostaa ainakin ensi ajattelemalta oikein hyvältä jutulta, mutta onhan siinäkin omat miinuspuolensa.

Tällä hetkellä lipputulot ovat sillä tavoin tasapainossa kulurakenteeseen nähden, että jos suuri kysyntä aiheuttaa paineita vuorovälien tihennykseen tai uuden asuinalueen joukkoliikenne vaatii lisävuoroja eli lisäkustannuksia, niin lipputuloilla voidaan kattaa tällaiset menot. Esim. Jätkäsaaressa ennustettu matkustajamäärä on niin suuri, että mitä todennäköisimmin Jätkän vuoksi lisättävät ratikkavuorot tuottavat jopa voittoa. Jos jatkossa lippujen hinnat ovat selkeästi matalammat, ollaan tilanteessa, jossa kysynnän kasvu lisää aina vaan tappioita. Ja ainakin nykymuotoinen HKL ei siinä tilanteessa ole halukas lisäämään tarjontaa eli tappioita, mikä tietysti ei matkustajan kannalta ole hyvä asia.

Toinen juttu on se, että nykyistä selkeästi halvempi joukkoliikenne saattaa houkutella matkustajia jalankulkijoista ja pyöräilijöistä, mikä ei välttämättä ole hyvä asia.

Itse näkisin, että hyvä ja vähemmän radikaali tapa laskea lipunhintoja olisi sopia, että hinnat lukitaan esim. viideksi vuodeksi nykytasolleen ja että koko nykyisestä YTV-alueesta tehdään yksi ainoa vyöhyke, jossa hinnat ovat Helsingin sisäisten lippujen nykytasolla. Tällöin kaupungin sisäisten matkojen hinnat eivät nyt muuttuisi, mutta viidessä vuodessa ne reaalisesti laskisivat. Kaupunkien sisällä joukkoliikennematkojen määrä ei välttämättä juuri muuttuisi nykyisestä, mutta kaupunkien väliset matkat varmasti lisääntyisivät. Se vähentäisi myös yksityisautoilua enemmän, koska kaupunkien väliset matkat lienevät keskimäärin pidempiä kuin kaupunkien sisäiset.

Bonusta tulisi myös siitä, että matkustaminen olisi nykyistä paljon selkeämpää ja mietinnät checkin-checkout -järjestelmistä voitaisiin lopettaa.

Tosin kaikki tämä pohdiskelu on tietysti sikäli turhaa, että kuten Albert osuvasti huomautti, lippujen hinnathan eivät enää ole Helsingin itsensä päätettävissä, eivät sen paremmin poliittisten päättäjien kuin virkamiestenkään. Päätösvalta ulkoistuu vuodenvaihteessa HSL:lle, joka ilmeisesti aikoo jatkaa aika lailla YTV:n linjalla eli viis veisata kunnalispoliitikkojen toiveista.
 
Tosin kaikki tämä pohdiskelu on tietysti sikäli turhaa, että kuten Albert osuvasti huomautti, lippujen hinnathan eivät enää ole Helsingin itsensä päätettävissä, eivät sen paremmin poliittisten päättäjien kuin virkamiestenkään. Päätösvalta ulkoistuu vuodenvaihteessa HSL:lle, joka ilmeisesti aikoo jatkaa aika lailla YTV:n linjalla eli viis veisata kunnalispoliitikkojen toiveista.

Päätösvalta lippujen hinnoista siirtyy tosiaan HSL:lle, mutta en usko, etteikö siellä jouduttaisi keskustelemaan jäsenkuntien päättävien elinten kanssa näistä asioista. Jäsenkunnat kuitenkin rahoittavat toiminnan ja vanhan sananlaskun mukaan "sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto".
Yhteistyötä ja yhteisymmärrystä varmasti tarvitaan ja tullaan näkemään.
 
Yhteistyötä ja yhteisymmärrystä varmasti tarvitaan ja tullaan näkemään.

Keskusteluja varmaan käydään, mutteivät ne johda mihinkään. Jo nyt on useamman kerran nähty se tosiasia, että kun helsinkiläiset poliitikot ovat saaneet HKL:n taakseen jossakin asiassa, ja HKL on yrittänyt keskustella siitä YTV:n kanssa, niin lopputulos on poikkeuksetta, että ratkaisu on YTV:n tahdon mukainen (sellaisissa asioissa, joissa päätösvalta jo nyt on YTV:llä). Esimerkkeinä kantoliinat, lastenvaunut, alennukset, matkakortin väri...

Yksi huolenaiheistani on se, että YTV:ssä ja HSL:n tulevassa johdossakin ilmeisesti nähdään uusi organisaatio suurin piirtein niin, että HKL:stä nyt muuttaa jonkunverran porukkaa tänne Pasilaan meidän yksikköömme. Sellaiselta pohjalta ei synny tasapainoista yhteistyötä, kun kyseessä pitäisi olla kokonaan uuden viranomaisen perustaminen puhtaalta pöydältä eikä vanhan YTV:n laajentaminen.
 
Takaisin
Ylös