Helsingin raitioliikenteen kilpailuttaminen

Yksi merkittävä ongelma on, että elokuussa pyörivät vielä kuljettajien kesälomat samalla kun vuoromäärää lisätään syysaikataulujen takia. Vielä ennen viime vuotta Hakaniemen linjoilla oli tapana siirtyä talviaikatauluihin vasta noin syyskuun alusta, mikä helpotti elokuun lopun kuljettajatilannetta. Miksiköhän käytännöstä on luovuttu? Kai hieman harvempi vuoroväli olisi kuitenkin parempi kuin kokonaan ajamatta jäävät lähdöt ja sitä kautta vieläkin tukkoisemmat vaunut.
Vielä parempi olisi jos kuljettajien kesälomat sijoitettasiin samaan ajankohtaan kuin kesäaikataulut. Eli ei päätetä aikatauluja kuljettajien lomien mukaan vaan päinvastoin. Enpä ole kuullut että vaikkapa koulujen alkaessa olisi vain osa opettajista töissä, koska osalla on vielä kesäloma menossa...
 
Siispä kuljettajien lomien suunnittelijalle tästä lisähaastetta ja ikävää priorisointitarvetta.

Eikä priorisointikaan yksin auta: sekä HKL-Raitioliikenteellä että Helsingin Bussiliikenteellä on kunnallisina työnantajina selvästi pidemmät lomat kuin yksityisillä työnantajilla, joten kaikkia lomia ei saada pidettyä kesäliikenteen aikana. HKL-Metroliikenteellä liikenteen harvennus kesällä on raitio- ja bussiliikennettä vähäisempi, mutta siellä lomaongelma on hoidettu opiskelijakuljettajilla.

Ensi vuonna lomaongelma raitioliikenteessä on toivottavasti nykyistä vähäisempi, kun keskikesällä on vähemmän liikennettä.
 
HKL-Metroliikenteellä liikenteen harvennus kesällä on raitio- ja bussiliikennettä vähäisempi, mutta siellä lomaongelma on hoidettu opiskelijakuljettajilla.

Eikö tätä enää tehdä raitioliikenteessä? Ainakin vielä 2002 muistan sellaisen hakuilmoituksen lukeneeni.
 
Toki tiukempi kielitaitovaatimus vaikuttaa myös asiaan.:)
Tämähän ei mulle ole mikään ongelma ja tarpeentullen voin jonkinverrani opastaa myös kiinalaisia matkustajia heidän omalla kielellään. Englanti sujuu, kun se on perheemme ja tavallisin kommunikointikieleni täällä Kiinassa ja toki kouluruotsi sekä -saksakin ovat pohjaa antamassa, vaikka ei niinkään ole tarvinnut niitä tähänpaivaan mennessä käyttää.
 
ikärasismi

Ensi vuonna lomaongelma raitioliikenteessä on toivottavasti nykyistä vähäisempi, kun keskikesällä on vähemmän liikennettä.

Eikö tätä enää tehdä raitioliikenteessä? Ainakin vielä 2002 muistan sellaisen hakuilmoituksen lukeneeni.

Tänään YLEnaikaisessa HKL:n liikennemestari kertoi juurikin soittelevansa "opiskelijoita" töihin ympäri Suomea. Ei puhettakaan, että harkittaisiin ottaa töihin jo 50 vuotta täyttäneitä työnhakijoita vaikkapa tuollaisella samalla välipuheella kuin koulutetaan parikymppisiä hetken mielijohteesta kuskiksi rupeavia. Tulisivat kai hekin ajamaan sitten kun "nuoremmilla" on vaikkapa tämä nyt HKL:ssä miestä kaatava "sikainfuenssa". Joku sanoi myös radiossa "että kun on alkanut Berliinin Yleisurheilun MM-kisat, niin se olisi yksi syy kuljettajapulaan".
 
Vs: ikärasismi

Ei puhettakaan, että harkittaisiin ottaa töihin jo 50 vuotta täyttäneitä työnhakijoita vaikkapa tuollaisella samalla välipuheella kuin koulutetaan parikymppisiä hetken mielijohteesta kuskiksi rupeavia.

Todennäköisesti syy löytyy kuitenkin työvoimapolitiikasta: opiskelijoita on helpompi pätkätyöllistää yhdeksi kesäksi kerrallaan, ja vaikeus on ennemminkin saada heitä sitoutettua ajamaan kaksi tai kolme kesää. Kun taas vähän vanhemmilla voisi olla taipumus jäädä töihin pidemmäksikin aikaa, ja pätkätöitähän ei saa uudistaa monta kertaa peräkkäin, vaan täytyy palkata pysyvään virkaan. Ja näin kesälomasijaisen funktio ei enää olekaan samanlainen, koska sama henkilö pitää työllistää myös koko talveksi. En halua ottaa kantaa, onko tämä reilua, mutta epäilen, että sellainen ajatusmalli silti vaikuttaa.
 
Kuljettajakurssit ovat jatkuvasti täynnä. Ongelma on nähtävästi se, että aika moni vakinaiseksi valmistunut lopettaa työt vuoden-parin sisällä valmistumisesta. Opiskelijoilla taas tuppaavat elämäntilanteet muuttumaan.

Bussikuskitaustaustaisen keski-ikäisen ihmisen työnsaantimahdollisuuksia pitäisin lähtökohtaisesti erittäin hyvinä. Omalta kurssiltakin valmistui yksi vastaava tapaus. Lisäksi valmistui pari kolmekymppistä joista toinen ex. bussikuski ja toinen hädin tuskin osasi ajaa autoa. Mutta osa-aikaisuus ei työvoimapulaiselle HKL-raitioliikenteelle kyllä ole kovin tervetullutta. Mieluummin kouluttavat saman määrän täysipäiväisiä. Jos jaksaa tehdä pari vuotta täysipäiväisesti, niin sitten on paremmat asetelmat.

Vuosilomista voin sanoa sen verran, että haluaisin itsekin pitää ne kokonaan talvella, mutta ei kuulemma onnistu.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: ikärasismi

Todennäköisesti syy löytyy kuitenkin työvoimapolitiikasta: opiskelijoita on helpompi pätkätyöllistää yhdeksi kesäksi kerrallaan, ja vaikeus on ennemminkin saada heitä sitoutettua ajamaan kaksi tai kolme kesää. Kun taas vähän vanhemmilla voisi olla taipumus jäädä töihin pidemmäksikin aikaa, ja pätkätöitähän ei saa uudistaa monta kertaa peräkkäin, vaan täytyy palkata pysyvään virkaan. Ja näin kesälomasijaisen funktio ei enää olekaan samanlainen, koska sama henkilö pitää työllistää myös koko talveksi. En halua ottaa kantaa, onko tämä reilua, mutta epäilen, että sellainen ajatusmalli silti vaikuttaa.

Kysymys on kyllä ihan aikuisten-oikeasti siitä että 50 täytettyään ihminen ei kelpaa kaupungin tai valtion kiskoliikenneyhtiöön "uutena" työntekijänä töihin. Siis oikeisiin liikennetuotantotöihin, edes pätkätöihin. Kursseille ei vain yksinkertaisesti oteta, jos on yli 49 V. Ja voi olla tuo luku alempikin, sen tietävät vain salaisesti ne yli 50 V konttoripomot, jotka päätöksiä tekevät. Ja kieltävät samassa hengenvedossa nk. ikärasismista puhumisen, mutta kuitenkin toteavat rivienvälissä näin käytännön olevan.

Kertokoon siis nyt joku viisas kuinka "nuori" onkaan ollut vanhin liikennetuotantoon otettu henkilö, esim. tällä vuosituhannella. Hakijoita on kyllä tiettäväsi ollut, koska hallituskin työvoimapolitiikallaan edellyttää veronmaksajia työskentelemään eläkeikään saakka ja kannustaa asiaan, mutta kunnallinen/valtiollinen työnantaja pitää enemmän "klopeista ja pimuista", niinkuin termit muinoin olivat...
 
Vuosilomista voin sanoa sen verran, että haluaisin itsekin pitää ne kokonaan talvella, mutta ei kuulemma onnistu.

Tuohan taitaa olla ihan laissa tms. sopimuksissa että vuosilomasta pitää pitää suurin osa välillä toukokuu - syyskuu.
 
Vs: ikärasismi

Joku sanoi myös radiossa "että kun on alkanut Berliinin Yleisurheilun MM-kisat, niin se olisi yksi syy kuljettajapulaan".

Mulla on sellainen mielikuva että yleisurheilukilpailujen seuraaminen ei kiinnosta pääkaupunkiseudun nuoria erityisemmin, eikä kaikkia vanhempiakaan.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 10:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:29 ----------

Kysymys on kyllä ihan aikuisten-oikeasti siitä että 50 täytettyään ihminen ei kelpaa kaupungin tai valtion kiskoliikenneyhtiöön "uutena" työntekijänä töihin. Siis oikeisiin liikennetuotantotöihin, edes pätkätöihin. Kursseille ei vain yksinkertaisesti oteta, jos on yli 49 V. Ja voi olla tuo luku alempikin, sen tietävät vain salaisesti ne yli 50 V konttoripomot, jotka päätöksiä tekevät. Ja kieltävät samassa hengenvedossa nk. ikärasismista puhumisen, mutta kuitenkin toteavat rivienvälissä näin käytännön olevan.
Ikärasismiahan tuo on, mutta jotenkin ymmärrän kyllä miksi. Liikennelentäjäksi jos haluaa kouluttautua pitää olla vielä nuorempi, samoin poliisiksi tai upseeriksi, onkohan se ikäraja 35? Kiskoliikennepuolella asiasta pitäisi vain kertoa selvemmin ettei tule turhia pettymyksiä.

Muuten, jos pääsee esim veturinkuljettajakurssille juuri ennenkuin täyttää 50, niin onko edes mitään takeita että hommia löytyy?

t. Rainer
 
Vs: ikärasismi

Ikärasismiahan tuo on

Asian vierestä varsin rankasti, mutta rasismi = rotusyrjintä. Ikärasismi siis tarkoittaa ikärotussyrjintää, mikä ei liene tuon virheellisen sanan käyttäjien tarkoitus. Oikea ja JLF:n korkeaan kirjalliseen tasoon paremmin istuva sana on yksinkertaisesti: "ikäsyrjintä".

---------- Viesti lisätty kello 18:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:11 ----------

Muuten, jos pääsee esim veturinkuljettajakurssille juuri ennenkuin täyttää 50, niin onko edes mitään takeita että hommia löytyy?

Ainakin tällä hetkellä VRKK kouluttaa veturinkuljettajia vain tarpeeseen, ja tarve on lähivuosina verrattaen suuri eläkepoistumien vuoksi.
 
Muuta kuin kuljettaja- ja huoltopalveluita ei kannata kilpailuttaa, koska kalusto- ja infrakustannukset ovat verkoston kokoon nähden hullun isoja. Asiaan sopii palata laajemmin kunhan verkosto yltää vähintään Espoon ja Vantaan kauempiin osiin.
 
Muuta kuin kuljettaja- ja huoltopalveluita ei kannata kilpailuttaa, koska kalusto- ja infrakustannukset ovat verkoston kokoon nähden hullun isoja.
Kalusto ja rataurakat kilpailutetaan. Molempia voitaisiin ”tehdä itse”, kuten on tehtykin. Rata rakennettiin koko lailla itse noin sata vuotta. Matalalattiaväliosat ”tehdään itse” siten, että HKL on tilannut suunnittelun ja komponenttien valmistuksen ja kokoaa välipalat ja asentaa ne vaunuihin.

Meneillään olevalle vaunuhankinnalle oli vakavasti harkinnassa samanlainen menettely kuin välipalojen kanssa. Mutta päädyttiin kilpailuttamiseen.

Sitten kun HSL ostaa raitioliikennettä johonkin muuhun kuntaan kuin Helsinkiin, HSL ei voi kilpailuttaa kalustoa ellei se kilpailuta sitä ostaakseen kalustoa itselleen. Näinhän on jo tehty junakaluston kanssa, joten ei sekään mahdotonta ole. Mutta sellaista kilpailutusta ei voi olla, että kysytään, kuka tuo tänne ratikoita tai junia samaan tapaan kuin joku voi tuoda tänne kuljettajia. Koska sellainen alkaa olla teknisesti vaikeata – tällä hetkellä. Mutta senkin asian voi kiertää sillä, että kilpailutetaan sen teknisesti pakollisen kaluston omistusta samaan tapaan kuin kilpailutetaan sitä, kuka maksaa kuljettajien palkan. Eli eihän ratikoita ole pakko ostaa omalla rahalla. Voi myös tehdä rahoituslaitoksen kanssa sopimuksen. Se voi olla määräaikainen ja kilpailutettavissa uudelleen ennen kuin kalusto on ajettu loppuun.

Antero
 
Kalusto ja rataurakat kilpailutetaan. Molempia voitaisiin ”tehdä itse”, kuten on tehtykin. Rata rakennettiin koko lailla itse noin sata vuotta.

Näin on. Kalusto on hankittu hevosraitiotien ajoista asti vertailemalla eri valmistajien tarjouksia. Tämänhän osoittaa selkeästi seikka, että kalustoa on hankittu aikojen saatossa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Yhdysvalloista sekä tietenkin myös Suomesta eri valmistajilta, kun meille syntyi alan osaamista. Toisen maailmansodan jälkeen valmistus keskittyi kotimaahan, hankintapolitiikan ja valuuttasääntelyn johdosta ja tietenkin siksi, että on järkevää suosia suomalaista työtä. Pitkästä aikaa ensimmäiset ulkomaiset hankinnat ovat EU-ajalta, Variotramit. Sitä aikaisempi ulkomaantoimitus oli 1930-luvun lopun ASEA-tilaus, Munkkiniemen boggievaunut. Käytettyjä vaunuja on lisäksi hankittu aikojen kuluessa Tanskasta ja Saksasta.

Radanrakennus oli alkujaan tiukasti sidoksissa kalustohankintaan. Siten varmistettiin, että tilatut vaunut myös kulkevat moitteettomasti radoilla. Hevosraitiotie rakennettiin tanskalaisten johdolla (Scandia), hevosraitiotien sähköistäminen tehtiin saksalaisten johdolla (Kummer) ja sähköraitiotien täydelleen uudestirakentaminen tehtiin ruotsalaisten johdolla (ASEA). Vuoden 1913 jälkeen, kun punainen linja 6 oli pidennetty Kajaaninkadulle, HRO totesi, että tietoa ja taitoa olisi itselläkin rakentaa uusia rataosia. Sen jälkeen niin ryhdyttiinkin tekemään. Nyt EU-aikaan on tullut käytäntöön antaa rataprojekteja myös ulkopuolisille kilpailutuksen seurauksena.

Nykyisen ratainfran voidaan sanoa olevan pohjimmiltaan suoraa jatkoa ASEA:n pikkuruotsalaisajalle vuosille 1908-09, jolloin sähköistetty hevosraitiotieverkko myllättiin nykyaikaiseksi kaksiraiteiseksi. 1950-luvulla kaksoisraiteen raideväli suurennettiin leveitä telivaunuja ajatellen, mutta muuten pidettiin vanha käytäntö voimassa. Olisikohan Variotramien tullessa pitänyt ottaa käyttöön sama politiikka kuin oli sata vuotta sitten: eli vaunuvalmistaja toimii myös rataverkon uudelleenrakentajana vastaten samalla, että uudet vaunut suoriutuvat rataverkostolla tehtävästään moitteettomasti.
 
Takaisin
Ylös