Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

Kuinka monta vaunua on enimmillään samanaikaisesti liikenteessä Hgin raitioteillä joulukuussa 2019?


  • Äänestäjiä yhteensä
    36
  • Äänestys suljettu. .
Vuoromäärän väheneminen ei johdu esimerkiksi liikenteen nopeutumisesta – aikataulunmukainen nopeus on pikemminkin ollut laskemaan kuin nousemaan päin.

Tämä kaipaa hiukan korjausta. Vuoden 2010 pohjan (13,70 km/h) jälkeen raitioliikenteen aikataulunmukainen keskinopeus on ollut tasaisessa, joskin hyvin maltillisessa kasvussa. Tämänhetkinen luku on 14,74 km/h.

Tuo merkitsee sitä, että esimerkiksi linjan 4 kierroksesta (16,8 km) tippuu aika tarkkaan 5 minuuttia pois. Se siis jo itsessään perustelee yhden ruuhkavuoron vähennyksen – jos vuoroväli vielä olisi tuon 5 min.
 
Kyllikinportti aivan samalla korkeudella kuin Rautatieläisenäkatu (vahingossako?). Paikalle onkin tulossa katuyhteys radan ali. Jos tuolla kadulla olisi raitiotie, rengaslinja voisi kulkea sen kautta. Yhteys asemalle säilyisi pohjoiskautta, asema ja kaukojunathan ovat vaikka miten pitkiä ja yhteys tuolta asemalaitureille on jo olemassa. Messukeskus ei enää tuntuisi niin sakkolenkiltä ja Länsi-Pasila Pasilanraitioineen tulisi palveltua kuin itsestään.

Tämä olisi tietenkin ideaalista, mutta tarvitseeko sitä sanoa ääneen, että ei taida asenneilmapiiri ratikalle olla niin lämmin, että sille varataan tilaa tunnelista, varsinkin kun on jo tuo olemassa oleva yhteys Pasilan siltaa ja sen levennyssuunnitelma.

Toinen vaihtoehto on kai, jos joskus jonku suora linjan (tiederatikka?) tarvitsee päästä nopeasti Pasilan läpi, Asemapäällikön katua ja siitä nurmikon yli loikkien Mäkelänkadulle ja Radanrakentajantiestä luovuttaisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä olisi tietenkin ideaalista, mutta tarvitseeko sitä sanoa ääneen, että ei taida asenneilmapiiri ratikalle olla niin lämmin, että sille varataan tilaa tunnelista, varsinkin kun on jo tuo olemassa oleva yhteys Pasilan siltaa ja sen levennyssuunnitelma.

Enhän mä hurjimmissa unissanikaan kuvittele, että Helsinki kykenisi toteuttamaan jotain tuollaista. Mutta onhan se silti hyvä miettiä ja ymmärtää, mikä olisi ideaali ratkaisu. Tietää sitten, mistä on jääty paitsi ja ymmärtää, minkätasoista on se, mihin on tyydyttävä.
 
Sikäli kun luonnosta https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/luonnos_liikennointisuunnitelma_2014_2015_1.pdf oikein tulkitsin, niin syksy 2014 tuo Helsinki-otsikon alla liikennöiville linjoille kahden raitiovaunuvuoron vähennyksen ja kahdeksan bussin lisäyksen. Kertonee jotain HSL:n painopisteistä.

Jos joku jaksaa, olisi kiva nähdä vastaavat luvut muutaman viime vuoden liikennöintisuunnitelmista. Trendihän on ollut sama jo vuosia ja todennäköisesti käynnissä oleva ratikkalinjastosuunnitelma sitä vielä kiihdyttää entisestään.
 
lautakunta sanoi:
HKL:n, HSL:n ja kaupunkisuunnitteluviraston tämän hetken yhteinen näkemys on, että raitiovaunuverkoston laajentumisen jälkeen huipputunnin vaunutarve on 136 vaunua, jolloin kokonaisvaunumääräksi muodostuu 160 vaunua (käyttöaste 85%). HKL:llä on tällä hetkellä 129 liikennöitävää raitiovaunua.
Tässä siis kaavaillaan tulevan Koskelan varikon laajuutta.
No näistä "suunnitelmistahan" tiedämme mitä ajatella. Ja varmasti ennen vuotta 2019 ei ole toteutunut yhtään mitään. Aikajana tuossa ns suunnitelmassa on 20 vuotta, eli no joo...?
Nykyisellä kalustolla samalla käyttöasteella kai päästäisiin johonkin 105 vaunuun. Vai laskenko aivan pieleen? Vuoroja ei huipputunnilla liene läheskään noin monta. Eli vaunujako on sitten ihan liikaa nyt?
 
Nykyisellä kalustolla samalla käyttöasteella kai päästäisiin johonkin 105 vaunuun. Vai laskenko aivan pieleen? Vuoroja ei huipputunnilla liene läheskään noin monta. Eli vaunujako on sitten ihan liikaa nyt?

Nykyisin vaunutarve on enimmillään 93, jolloin samalla prosentilla laskettaessa pitäisi olla 110 vaunua. Vuoden kuluttua tuo vähenee 91 vaunuun, jolloin tarve on n. 107 vaunua. Kahden vuoden kuluttua, kun linjastouudistus todennäköisesti astuu voimaan, tarve lie vielä pienempi.

Tämänhetkisen tiedon valossa en pidä todennäköisenä, että rataverkko laajenisi 2010-luvun aikana. Jos joku rata mahdollisesti saataisiinkin rakennettua, sillä tuskin on vaikutusta vaunumäärään. Helsingissä on myös pitkät perinteet sillä, että uudisradan käyttöönotto vähentää vuoroja jostain muualta, jolloin ne ikään kuin kumoavat toisensa. Oikeastaan vain Laajasalo ja Jokeri olisivat hankkeina niin suuria, ettei tällainen kompensointi enää onnistuisi.

Mutta onko vaunuja nyt liikaa? Ei varsinaisesti. Ylimääräisiä kun on tarvittu ensin huonon vario-käytettävyyden vuoksi, sitten kakkossarjan välipaloituksen ja nyt vielä hetken aikaa ykkössarjan välipaloituksen vuoksi. Tuo 85% olettaa, että koko kalusto on käytettävissä rutiinihuoltoja ja yllättäviä (kolari)korjauksia lukuunottamatta. Jos on varauduttava siihen, että vaunuja on poissa rivistä esimerkiksi peruskorjausten vuoksi, niin sitten on oltava myös lisää varakalustoa.

Nythän kaluston määrää ollaan vähentämässä, kun 150-sarja on jo poistettu ja 160-sarja on vuorossa seuraavana. Ilman niitä päästään 121 vaunuun plus kahteen Artic-esisarjan vaunuun. No, 85% käyttöasteella siinäkin on vielä löysää.
 
Kaikista puheista ja "suunnitelmista" huolimatta Helsingin raitiotieverkko on siis kuitenkin hiipuva joukkoliikennemuoto ainakin kuviteltavissa olevassa tulevaisuudessa.
On turhaa missään viestiketjuissa kuvitella linjastoa "2015" ainakaan paremmaksi. Se on kuitenkin riisutumpi ja vähävaunuisempi kuin nykyinen.

On se hassua, että kaupungin hallinnossa yhdet ja toiset päättävät yhtä ja kolmannet ja neljännet toteuttavat aivan jotain muuta. (päättäjät - virkamiehet).
Demokratia ei oikein toteudu näin. Mielessäni on muutakin kuin raitiotie!
 
Kaikista puheista ja "suunnitelmista" huolimatta Helsingin raitiotieverkko on siis kuitenkin hiipuva joukkoliikennemuoto ainakin kuviteltavissa olevassa tulevaisuudessa.
On turhaa missään viestiketjuissa kuvitella linjastoa "2015" ainakaan paremmaksi. Se on kuitenkin riisutumpi ja vähävaunuisempi kuin nykyinen.

Minusta raitioverkon laajennusten jymähtämisen syynä voi olla keskittyminen poliittisesti "vääriin" asioihin, ainakin siltä kannalta jos kaupunkiiin halutaan lisää ratikkakiskoja. Nykyisessä ratikkaverkostossa on tosi pahasti ylikuormitettuja osuuksia, joille tarvitaan vaihtoehtoisia reittejä, muuten kehitys on aika mahdotonta.

Jos se kaikki energiamäärä, joka viime vuosina on yritetty käyttää metron ja Pisaran vastustamiseen sekä autoilun edellytysten kurjistamiseen olisi käytetty uusien ratikkaratojen lobbaamiseen, jo olisi ihme jos lisää kiskoja ei olisi ilmestynyt.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:59 ----------

Yksi lähiajan tavoite olisi ihan kylmästi tavoitella lähinnä lisää raitiokiskoa, ainakin Fredalle, Topeliuksenkadulle, Korkeavuorenkadulle ja Kalasatama - Pasila - Munkkiniemi (- Huopalahti) reitille. Kun kiskot on saatu kadulle laskettua, kyllä noille käyttöä löytyy....... ja paljon.
 
Jos se kaikki energiamäärä, joka viime vuosina on yritetty käyttää metron ja Pisaran vastustamiseen sekä autoilun edellytysten kurjistamiseen olisi käytetty uusien ratikkaratojen lobbaamiseen, jo olisi ihme jos lisää kiskoja ei olisi ilmestynyt.
Itselläni on fyysinen pakko käyttää henkilöautoa työmatkalla (ilta - alkuyö). Reitilläni on kuluvan vuosikymmenen aikana todella parannettu henkilöautoilun edellytyksiä. Siinä sivussa mutama bussilinjakin on hyötynyt.
Kukaanhan ei ole oikeasti lobannut raitiotien puolesta!
Saamme väliin lukea kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajien ja virkamiesten (siis suorastaan) möläytyksiä Stadin tulevasta kehityksestä. Mutta ainakin kaikki mikä liittyy kiskoliikenteen kehittämiseen on pelkkää sanahelinää, kulkusten kilinää.
 
Jos raitiovaunuja halutaan Fredrikinkadulle, silloin siellä on voimakkaasti rajoitettava yksityisautoilua. Niinkuin on syytä pikaisesti tehdä koko kantakaupungin alueella.
 
Jos raitiovaunuja haluttaisiin oikein tosissaan kunnolla mihinkään, niin se todella vaatisi yksityisautoilun vähentämistä.
No nykyisellä valtuuston voimasuhteella tuo ei onnistu. Kokoomus päsmää ja viimeistään joo-puolue Vihreät kannattaa. "Siinä kapeni ratikkakaista 30 senttiä".

Ihan totta hei! Näillä eväillä ei kannata diskuteerata ratikkaverkon laajuudesta 2019, vaan siitä mitä verkosta on ehkä jäljellä vielä silloin!
 
Jos raitiovaunuja halutaan Fredrikinkadulle, silloin siellä on voimakkaasti rajoitettava yksityisautoilua.

Miksi muka? Mikä ihmeen pakkomielle ratikan kannattajilla on koplata raitiotiehankkeet niin voimakkaisiin autoilun heikentämistoimiin, että kaikki ratikkahankkeet pysähtyvät, kun moniarvoisen liikennejärjestelmän ystävät, joiden kannatus on välttämätöntä hankkeiden läpimenolle, nousevat vastarintaan.

Nykyinen Helsingin raitioliikenne on heikkouksistaan huolimatta hyvin suosittua ja Fredrikinkadun sekä Topeliuksenkadun radat nopeuttavat raitioliikennettä, vaikka ne toteutettaisiinkin ja niitä liikennöitäisiinkin nykyisillä liikennekäytännöillä.

Helsingin kantakaupungissa on toimiva katuratikkaverkko, josta ei autoilua kurjistamalla nopeaa pikaratikkaverkkoa tule, ainakaan missään lähiaikoina näkyvissä olevassa poliittisessa tulevaisuudessa. Ei tuo silti ole syy olla kehittämättä raitioliikennettä pienin askelin vähän toimivampaan suuntaan.
 
Mikä ihmeen pakkomielle ratikan kannattajilla on koplata raitiotiehankkeet niin voimakkaisiin autoilun heikentämistoimiin, että kaikki ratikkahankkeet pysähtyvät, kun moniarvoisen liikennejärjestelmän ystävät, joiden kannatus on välttämätöntä hankkeiden läpimenolle, nousevat vastarintaan.

Helsingissä raitioliikenteen kannattajat eivät ylipäätään ole ainakaan vielä kyenneet muodostamaan konsensusta valittavasta kehittämislinjasta ja muodostamaan yhteistä rintamaa sen edistämiseksi. Tänä vuonna nähtiin jo vakavaa yritystä, kun Helsingissä alettiin puhua poikkihallinnollisesta ratikkaprojektista, mutta itse projektista ei olekaan kuulunut puheiden jälkeen mitään. Itse ainakin näen, että tuollainen projekti voisi saada aikaan suunnanmuutoksen, jos siinä pysyttäisiin realismissa eikä sorruttaisi "ratikkafundamentalismiin".

Ratikka voi saada myös yllättävää vetoapua valmisteilla olevan yleiskaavan suunnalta, jos siinä päädytään raitioverkon laajentamiseen ja autoilun suhteellisen aseman heikentämiseen. Jo tuollaisen linjanvedon meno poliittisen päätöksenteon läpi ns. kovana päätöksenä (eli aidosti toimenpiteisiin johtavana päätöksenä, ei vain "lumelinjanvetona" joka on helppo unohtaa varsinaisista toimenpiteistä päättäessä) olisi merkki siitä, että mielipiteet autoilun merkityksestä olisivat muuttuneet aidosti eivätkä vain puheiden tasolla.

Niin kauan kun kehittämislinjaa ei ole valittu ja sen mukaisesti edetä, ratikkaa rakennetaan ja operoidaan vuosikymmeniä vanhoilla käytännöillä, minkä vuoksi ratikan kilpailukyky muihin liikennemuotoihin verrattuna on heikko.
 
Itse ainakin näen, että tuollainen projekti voisi saada aikaan suunnanmuutoksen, jos siinä pysyttäisiin realismissa eikä sorruttaisi "ratikkafundamentalismiin".

Mutta oikeasti suuruudenhullut tunnelimetroprojektit on ihan realistista tavaraa. Pari miljardia sinne tänne, kun saunaillas tuli vähän kavereille lupailtua projekteja.

Vähän jännää, että heti kun puhutaan vähänkään suuremmista muutoksista raitioliikenteen osalta, kutsutaan sitä fundamentalismiksi. Asenne, jolla pienemmätkin yritykset ammutaan alas jo piirustuspöydältä. Olen suuresti ihmeissäni, jos Laajasalon ratikka tai mikään poikittaisratikka koskaan toteutuu. Eihän Jokeristakaan ole puhuttu kuin kohta 24 vuotta.
 
Kertoo kyllä paljon kirjoittajan asenteesta puhua ratikkafundamentalismista.

Jos jotain fundamentalistista on, niin se on se tosiasia että kaupungin kaduilla on tasan niin paljon tilaa kuin niillä nyt on. Tähän tosiasiaan on herättävä ennen pitkää kun tunneliin kaivettavat rahat loppuvat, vievätköhän ne sitä ennen Espoon valtion haltuun konkurssikypsänä.

Autoilu ei ole kaupungista häviämässä mihinkään vaikka jopa 90% autoista häviäisi muualle liikkuvuuden tehostamisen myötä. 10% on edelleen paljon enemmän kuin 0. Sillä määrälläkin saadaan tyydytettyä kaikki liikennetarpeet, joilla ei muita vaihtoehtoja ole. Ja vähän huviajeluakin. Olkaamme hyvät ja haudatkaamme tämä monimuotoisuusargumentti lopullisesti, monimuotoisuus ei häviä minnekään.
 
Takaisin
Ylös