Helsingin sisäisten linjojen numerointilogiikka

Knightrider

Knightrider

Liittynyt
7 Maaliskuu 2009
Viestit
1,483
Onko HSL luopunut kaikesta logiikasta linjanumeroinnin suhteen Helsingissä? Ennen oli selkeää, että linjat numeroitiin postinumeron mukaan. Jokainen tietää osoitteensa, eli ainakin oman postinumeronsa ja moni myös tietää suurin piirtein, että esim. keskusta on 001xx ja itä-Helsingin postinumerot ovat lähempänä keskustaa 008xx ja kauempana 009xx jne. Sitten siirryttiin järjestelmään, jossa sama alkunumero kertoo suunnan keskustasta, mutta kuitenkaan kaikkia numeroita ei tähän uuteen logiikkaan käännetty (esim. linjat 16 ja 24 olisi pitänyt uudelleennumeroida).

Myös siitä logiikasta, että kaksinumeroiset linjat kulkevat aina Helsingin sisällä on luovuttu ilman järkevää syytä. Suuntalogiikkakin pettää: 2x-linjat kulkevat joko lounaaseen, länteen, luoteeseen tai pohjoiseen. Onko tässä enää mitään järkeä? Joitan hyvää sanottavaakin on, mm. se ettei samaa linjanumeroa ole HSL-alueen sisällä ja että runkolinjat päättyvät nollaan (paitsi että eivät tällä hetkellä pääty; 70, 80, 90, 600N...).
Jos edes tästä suuntalogiikasta pidettäisiin kiinni, numerointi Helsingissä voisi olla esimerkiksi seuraava:
  • Kantakaupungin sisäiset perusratikat 1-9
  • Kantakaupungin runkoratikka 10 (tuleva Vihdintien ratikka)
  • Kantakaupungin ulkopuolelle kulkevat perusratikat 11-14
  • Pikaraitiotiet 15-19, viimeinen numero kertoo suunnan (15 nykyinen, 16 Tuusulanväylä, 17 Lahdenväylä, 18 Laajasalo, 19 Itäväylä)
  • Lounas/Länsi 20-sarja
  • Luode 30-sarja
  • Hämeenlinnanväylä 40-sarja
  • Poikittainen 50-sarja
  • Tuusulanväylä 60-sarja
  • Lahdenväylä 70-sarja
  • Kulosaari/Herttoniemi/Laajasalo 80-sarja
  • Itäinen Itä-Helsinki 90-sarja
Eli siis suurimmaksi osaksi nykyinen numerointi, mutta seuraavin muutoksin:
Vanha numero -> Uusi numero
5 -> 4T
10 -> 5
16 -> 80*
20 -> 30
24 -> 38
30 -> 310
52 -> 511
69 -> 76
70 -> 70 (runkolinjaksi)
80 -> 82K
81 -> 80*
90 -> 99
*) linjojen yhdistys yhdeksi runkolinjaksi, väliaikaisella pistolla Korkeasaaressa joka poistuisi Laajasalon ratikoiden myötä. Hyvä hätävara jos metroon tulee häiriötä, yhtä lailla lähijunien varrelta on vaihtoehtoisia busseja keskustaan. Linjan päästä Siilitieltä vielä 5 min pidennys Itäkeskukseen vaihtoyhteyksien vuoksi.

Kaikki runkolinjat päättyisivät nollaan ja kaikki Helsingin linjat olisivat yksi/kaksinumeroisia (okei, 15 menee Espooseenkin, mutta olkoon nyt poikkeus sääntöön) toisin kuin nyt. Kaikki tulevat Vantaan/Espoon seudulliset pikaratikat eivät mitenkään mahtuisi nykyiseen 15-19-sarjaan, ei tällä eikä HSL:n nykyisellä logiikalla, joten Helsingin ulkopuolella pysyttelevillä linjoilla numerot eivät vaihtuisi - esim. linjoilla 520, 530, 560 ja 570 numerot pysyisivät ennallaan riippumatta siitä, ajetaanko ne millä liikennevälineellä. Mitä mieltä?
 
Knightrider sanoi:
Myös siitä logiikasta, että kaksinumeroiset linjat kulkevat aina Helsingin sisällä on luovuttu ilman järkevää syytä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Syy tähän taitaa olla, että informaatio kunnasta ei ole enää läheskään yhtä hyödyllinen, kun lipputyypin määrittää kuntarajoista erillään kulkevat lippuvyöhykkeet. On siis yhdentekevää kulkeeko linja kuntarajojen yli vai kunnan sisällä.

Knightrider sanoi:
Suuntalogiikkakin pettää: 2x-linjat kulkevat joko lounaaseen, länteen, luoteeseen tai pohjoiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
2x-ryhmä (jos sitä voi edes kutsua ryhmäksi) on sisältää käytännössä kantakaupunkia ja/tai kantakaupungin lähialueita palvelia linjoja. 1-sektoriin kuuluvaan Lauttasaareen (jonka itse lasken kantakaupungin lähialueeksi) kulkee linjat 21 ja 22, linja 23 on jo pitkän palvellut Kallion, Alppilan ja Pasilan seutua, ja linjat 24 ja 25 kulkevat 2- ja 3-sektorien rajalla palvellen Mechelinkatua päättyen kantakaupungin lähialueille. Lisäksi moni noista linjanumeroista on sen verran vanha, ettei tämä ole mikään viimevuosien tai edes HSL-ajan muutos suuntalogiikassa. Nuo eivät siis mielestäni suurimmaksi osaksi kuulu tuohon logiikkaan, eivätkä ole ikinä kuuluneetkaan.


Nostan esiin vielä palvelulinjojen epäsäännöllisen numeroinnin. Joillain alueilla numerot ovat muiden linjojen seassa, tietyillä alueilla Helsingissä linjat kuuluvat vastaavan sektorien satasarjoihin, ja Länsi-Helsingissä linjat ovat kokonaan eri sarjassa suhteessa suurimpaan osaan alueen muista linjoista. Palvelulinjojen aikataulut, mahdollisuus nousta kyytiin pysäkkien väliltä jne. tarjoavat mielestäni sen verran erilaisen palvelun, että ne olisi hyvä erottaa selkeästi. Itseäni ei haittaisi ollenkaan paluu P-linjoihin.
 
ettäjaa sanoi:
Syy tähän taitaa olla, että informaatio kunnasta ei ole enää läheskään yhtä hyödyllinen, kun lipputyypin määrittää kuntarajoista erillään kulkevat lippuvyöhykkeet. On siis yhdentekevää kulkeeko linja kuntarajojen yli vai kunnan sisällä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pointti oli enemmänkin se, että numeroiden määrä kertoisi etäisyyden keskustasta ja kuntaraja olisi sinänsä selkeä kaikkien ymmärrettävissä oleva raja, sillä matkustaja tietää erittäin todennäköisesti, onko hän tekemässä matkan Helsingin sisällä vai matkustamassa Espooseen/Vantaalle.

Toki raja kaksi- ja kolminumeroisten välillä voisi olla myös vaikkapa jokin muu helposti käsitettävä, mielellään fyysinen raja kuten Kehä 1, mutta silloin jouduttaisiin mylläämään linjanumeroita paljon enemmän. Kehä 3 olisi luonteva "susiraja", mutta kaksinumeroiset tunnukset eivät riittäisi mitenkään - tai ainakin pitäisi käyttää hyödyksi kaikki mahdolliset kirjainvariantit ja myllätä suurin osa Espoon numeroista uusiksi.

B/C-raja olisi muuten hyvä eikä vaatisi paljoa numeroremppaa, mutta olisi lyhytnäköistä perustaa numerointi vyöhykkeisiin, kun voi olla että lähivuosina rajat muuttuvat, vyöhykkeitä yhdistellään tai lisätään, tai kuten HSL haluaisi, ei olisi vyöhykkeitä ollenkaan.
ettäjaa sanoi:
2x-ryhmä (jos sitä voi edes kutsua ryhmäksi) on sisältää käytännössä kantakaupunkia ja/tai kantakaupungin lähialueita palvelia linjoja. 1-sektoriin kuuluvaan Lauttasaareen (jonka itse lasken kantakaupungin lähialueeksi) kulkee linjat 21 ja 22, linja 23 on jo pitkän palvellut Kallion, Alppilan ja Pasilan seutua, ja linjat 24 ja 25 kulkevat 2- ja 3-sektorien rajalla palvellen Mechelinkatua päättyen kantakaupungin lähialueille. Lisäksi moni noista linjanumeroista on sen verran vanha, ettei tämä ole mikään viimevuosien tai edes HSL-ajan muutos suuntalogiikassa. Nuo eivät siis mielestäni suurimmaksi osaksi kuulu tuohon logiikkaan, eivätkä ole ikinä kuuluneetkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siinä vasta ei olekaan logiikkaa, jos yksi ryhmä perustuu etäisyyteen keskustasta ja kaikki muut suuntaan. Se on totta että esim. 24:n numero on HKL-peruja eikä HSL:n keksintö, mutta oli alkuperä mikä tahansa, nykytilanne ei ole yhtenäinen. Näiden outolintujen uudelleennumerointi olisi pieni kirpaisu aluksi, mutta mikäli logiikassa pysytään pitkään, olisi se ehkä loppujen lopuksi suurempi etu kuin haitta. Varsinkin, kun valtaosa linjoista noudattaa jo suuntalogiikkaa nykyisellään.
ettäjaa sanoi:
Nostan esiin vielä palvelulinjojen epäsäännöllisen numeroinnin. Joillain alueilla numerot ovat muiden linjojen seassa, tietyillä alueilla Helsingissä linjat kuuluvat vastaavan sektorien satasarjoihin, ja Länsi-Helsingissä linjat ovat kokonaan eri sarjassa suhteessa suurimpaan osaan alueen muista linjoista. Palvelulinjojen aikataulut, mahdollisuus nousta kyytiin pysäkkien väliltä jne. tarjoavat mielestäni sen verran erilaisen palvelun, että ne olisi hyvä erottaa selkeästi. Itseäni ei haittaisi ollenkaan paluu P-linjoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä nosto. Olen samaa mieltä P-kirjaimesta, jotta edes joku tunnus erottaisi sen että kyytiin pääsee pysäkkien ulkopuolelta - nythän se pitää vain tietää. Tosin vanhan mallin P1, P2... numerointi ei myöskään informoinut mitään siitä, minne linja kulkee. Erilaisia brändäyksiäkin (kuten Jouko-linjat) on myös kokeiltu huonoin tuloksin. Linjojen matkustajakohtaisia kustannuksia saataisiin alas, jos kyytiin uskaltaisi kaikenlaiset matkustajat jotka reitistä hyötyvät.

Nykytilanne on surkea, koska kuten sanoit, osa palvelulinjoista on numeroitu normaalien bussilinjojen tapaan (kuten 33) ja osa taas nakattu samaan sarjaan Lahdenväylän seutulinjojen kanssa. Eli kaksi logiikkaa yhtäaikaisesti, joista kummastakaan ei voi päätellä kyseisen linjan olevan palvelulinja. Miten olisi postinumero+P, esim 704 -> 70P?
 
Helsingin seudun väestöjakauman jatkuvasti muuttuessa vähemmän keskustakeskeiseksi voisi vaihtoehtoinen joukkoliikenteen numerojärjestelmä olla ruudukkopohjainen. Parittomat numerot ovat pääosin länsi-itäsuuntaisia (runkolinjat x0), parilliset pohjois-eteläsuuntaisia (runkolinjat x5) ja numerot kasvavat vaikkapa kaakkoon.

Myös aluekeskuksien korottaminen numerojärjestelmän ankkureiksi voisi toimia paremmin. Eli kaikille keskuksille annetaan satasarja (tai puolikas 0-49 tai 50-99) ja sen sisällä numerot jakautuvat sektoreittain. 500-sarja säilytetään pitkien, keskusten välisten linjojen erikoissarjaksi. Tavallaan nykyinenkin numerointi on kehittynyt tähän suuntaan, varsinkin Länsimetron liityntäliikennejärjestelmän käynnistyessä.
 
Knightrider sanoi:
Itäinen Itä-Helsinki 90-sarja
Eli siis suurimmaksi osaksi nykyinen numerointi, mutta seuraavin muutoksin:
Vanha numero -> Uusi numero
5 -> 4T
10 -> 5
16 -> 80*
20 -> 30
24 -> 38
30 -> 310
52 -> 511
69 -> 76
70 -> 70 (runkolinjaksi)
80 -> 82K
81 -> 80*
90 -> 99
Klikkaa laajentaaksesi...
Tähän voisi lisätä vielä:
37 -> 312
831 -> 93
831K -> 93K

Itäkeskuksen suuntanumero sopisi mielestäni paremmin kuin Östersundomin suuntanumero. Numerosta 89 saattaisi saada vaikutelman, että linja menisi Herttoniemen kautta, vaikka 00890 onkin Östersundomin suuntanumero. Eikä vanha numero ei olisi muutenkaan yhtään hullumpi.
 
Knightrider sanoi:
70 -> 70 (runkolinjaksi)
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikö olisi järkevämpää muuttaa huomattavasti käytetympi 71 runkolinjaksi 70, ja vastaavasti nykyinen 70 saisi numeron 71? En näe mitään tarvetta muuttaa tällä hetkellä ainoastaan arkisin kulkevaa enimmäkseen pätkillä ajettavaa linjaa runkolinjaksi.

Lisäksi linja 500 kulkee täysin Helsingin sisällä, joten sen kuuluisi olla 50.
 
bukbu sanoi:
Eikö olisi järkevämpää muuttaa huomattavasti käytetympi 71 runkolinjaksi 70, ja vastaavasti nykyinen 70 saisi numeron 71? En näe mitään tarvetta muuttaa tällä hetkellä ainoastaan arkisin kulkevaa enimmäkseen pätkillä ajettavaa linjaa runkolinjaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvin mahdollista, kun 71:n varrelle on tullut ja tulee vielä lisää uutta rakentamista. Ennen 70 oli 71:stä suositumpi, kulki joka päivä ja sillä oli myös arkisin ainakin 70T ja 70V-apulinjat, taisin muistella sitä aikaa. Silloin osa vuoroista, ellei jopa kaikki ajaneet Suutarilaan asti.
bukbu sanoi:
Lisäksi linja 500 kulkee täysin Helsingin sisällä, joten sen kuuluisi olla 50.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä unohtui mainita, juurikin näin! Nykyisenkin logiikan mukaan sen pitäisi tosiaan olla 50.
joukkorobin sanoi:
Tähän voisi lisätä vielä:
37 -> 312
831 -> 93
831K -> 93K
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvät lisäykset!
joukkorobin sanoi:
Itäkeskuksen suuntanumero sopisi mielestäni paremmin kuin Östersundomin suuntanumero. Numerosta 89 saattaisi saada vaikutelman, että linja menisi Herttoniemen kautta, vaikka 00890 onkin Östersundomin suuntanumero. Eikä vanha numero ei olisi muutenkaan yhtään hullumpi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, Itäkeskusta kauempana kulkevat olisivat aina selkeyden vuoksi 9x, orjallisesti ei kannata noudattaa postinumeroita juuri tuon esimerkin takia.
 
bukbu sanoi:
Lisäksi linja 500 kulkee täysin Helsingin sisällä, joten sen kuuluisi olla 50.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös myöskin linjan 30 numero pitäisi periaatteessa vaihtaa sillä se ei ole helsingin sisäinen vaan menee vantaan puolelle? Siitä mahdollinen 310 tms?
 
ettäjaa sanoi:
Nostan esiin vielä palvelulinjojen epäsäännöllisen numeroinnin. Joillain alueilla numerot ovat muiden linjojen seassa, tietyillä alueilla Helsingissä linjat kuuluvat vastaavan sektorien satasarjoihin, ja Länsi-Helsingissä linjat ovat kokonaan eri sarjassa suhteessa suurimpaan osaan alueen muista linjoista. Palvelulinjojen aikataulut, mahdollisuus nousta kyytiin pysäkkien väliltä jne. tarjoavat mielestäni sen verran erilaisen palvelun, että ne olisi hyvä erottaa selkeästi. Itseäni ei haittaisi ollenkaan paluu P-linjoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mieltä. Palvelulinjojen (nykyään lähibussien) numerointi olisi hienoa saada noudattamaan yhtä logiikkaa. Alla esimerkki.

31 -> 31P
32 -> 32P
33 -> 33P
34 -> 34P
35 -> 35P
36 -> 42P (Kannelmäessä sijaitsevan Kannelkodin mukaan)
201 -> 201P (Seutulähilinja)
603 -> 64P (Itä-Pakilan, Koskelan, Käpylän, Oulunkylän ja Toukolan alueita palvelevan Oulunkylän terveysaseman postinumeron mukaan)
701 -> 71P (Pihlajiston ja Pihlajamäen postinumeron mukaan)
702 -> 73P
704 -> 70P (Sijaitsee kokonaan 00700 sisällä)
802 -> 85P
805 -> 95P
812 -> 92P
813 -> 98P
814 -> 98PC
815 -> 96P
816 -> 98PD (Poistetaan, mutta Kulttuurikeskus ja kokoushotelli Sofialle kulkeva reitti Leikosaarentieltä ja Meri-Rastilantieltä siirretään uuteen linjaan 98PD)
817 -> 98PD (Lisätään linjan 816 osuus Kulttuurikeskus ja kokoushotelli Sofialle kulkevasta reitistä linjan 817 reitille)
818 -> 97P

Linjojen linjakirjain voisi myös olla L.

Otin C, ja D-kirjaimen tähän, koska linjat ovat yhden ja saman postinumeron alla. Uusia kirjaimia, mutta ainut tapa erottaa 3 saman tyyppistä numeroa toisistaan.
 
Jos kirjain menee linjanumeron loppuun, syntyy vaikutelma, että linja on peruslinjan variaatio esim. 42P olisi 42:n variaation. Kirjain alussa erottaa linjan selkeämmin tavallisista linjoista. Turhat lisäkirjaimet voi myös poistaa, kun Helsinki 99 on myös Vuosaaressa ja vapaa numero.
 
Kuten kirjoitin jo toisessa ketjussa, suhtaudun hyvin skeptisesti linjojen uudelleennumerointiin huvin vuoksi. Eikä linjan 24 muuttaminen linjaksi 38 edes ole loogista mielestäni, koska 30 ja 37 palvelee Runeberginkatua ja 24 ei, kun taas 2x-sarjan logiikka on ollut kantakaupungin ja sen lähialueiden linjat, jotka eivät kulje Runeberginkatua, Mannerheimintietä tai Hämeentietä.

Sen sijaan aloituksessa esitetyt muutokset linjoille 16 ja 81 on minusta todella järkevän kuuloiset. Sen jälkeen kun Kruununvuoren sillan raitiotie on otettu käyttöön, ei ole tarpeen ajaa bussia Korkeasaaren portille vaan linjat 16 ja 81 pystyisi yhdistämään hyvin yhdeksi linjaksi. Jatkaminen Siilitie 13 -pysäkiltä Itäkeskuksen metroasemalle kuulostaa sekin perustellulta.

Sen sijaan tuota ei ole mielestäni perusteltua muuttaa runkolinjaksi, koska runkolinjabrändiin on tähän mennessä kuulunut se, että reitti on suoraviivainen, mutta tuossa niin ei ole.
 
Minä vain sanoi:
Kuten kirjoitin jo toisessa ketjussa, suhtaudun hyvin skeptisesti linjojen uudelleennumerointiin huvin vuoksi. Eikä linjan 24 muuttaminen linjaksi 38 edes ole loogista mielestäni, koska 30 ja 37 palvelee Runeberginkatua ja 24 ei, kun taas 2x-sarjan logiikka on ollut kantakaupungin ja sen lähialueiden linjat, jotka eivät kulje Runeberginkatua, Mannerheimintietä tai Hämeentietä.

Sen sijaan aloituksessa esitetyt muutokset linjoille 16 ja 81 on minusta todella järkevän kuuloiset. Sen jälkeen kun Kruununvuoren sillan raitiotie on otettu käyttöön, ei ole tarpeen ajaa bussia Korkeasaaren portille vaan linjat 16 ja 81 pystyisi yhdistämään hyvin yhdeksi linjaksi. Jatkaminen Siilitie 13 -pysäkiltä Itäkeskuksen metroasemalle kuulostaa sekin perustellulta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen täysin samaa mieltä siitä, ettei huvin vuoksi ole järkevää lähteä muuttamaan linjojen numeroita, vaikkei ne ehkä kovin loogisia olisikaan. Linjanumerot kertovat loppujen lopuksi varsin vähän määränpäästään tai lähtöpaikastaan. Toki kun linjoja luodaan ja yhdistetään toisiin, silloin on hyvä että linjanumeroista saadaan järkeviä

Palvelulinjoille oma kirjain ei mielestäni olisi huono ratkaisu, mutta pitäisin kuitenkin niillä omat numeronsa, jotta mitään sekaannuksia ei varmasti kävisi. Ja palvelulinjojen kohderyhmän puolesta on varmaan myös toivottavaa että linjanumerot pyritään pitämään mahdollisimman pysyvinä.

Linja 16 lopetetaan Kruunusiltojen liikennöinnin aloittaessa, joten sillekään ei kannata enää muutoksia tehdä, vaikka linjanumero ei sovi nykyisten kanssa juuri mitenkään yhteen
 
Viimeksi muokattu:
ettäjaa sanoi:
Jos kirjain menee linjanumeron loppuun, syntyy vaikutelma, että linja on peruslinjan variaatio esim. 42P olisi 42:n variaation. Kirjain alussa erottaa linjan selkeämmin tavallisista linjoista. Turhat lisäkirjaimet voi myös poistaa, kun Helsinki 99 on myös Vuosaaressa ja vapaa numero.
Klikkaa laajentaaksesi...
Foorumilla aikanaan käytettiin mallia eP40, ensimmäinen kirjain kunta, seuraava tyyppi, tässä tapauksessa palvelulinja. 40 Espoonlahden palvelulinja.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös